Jooh, varmaan en osannut ilmaista itseäni hyvin :) Seinän alle en kyllä ole menossa... seinän viereen sen verran että antura löytyi, löysin pätkiä halkeillutta vanhaa tiilistä salaojaputkea joka johti anturassa olevaan reikään.
Nyt kun on sadellut useamman viikon enemmän ja vähemmän niin viimein tänään sinne sisälle on tullut oikein lätäkköä, eli eiköhän se salaojien korkeuskin lähitulevaisuudessa selviä... LVI-osastokin kävi aamulla tilannetta vilkuilemassa ja povasivat, että salaojien korkeuden voisi suunnilleen päätellä seinässä olevista tummista alueista.
Laitanpa oikein kuvaakin kunhan keksin kuinka se tällä foorumilla sujuu...
Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
"The harder you try, the dumber you look."
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
Tuossa piippuun päin keskeltä huonetta otettuna... reiän alla näkyy väliseinän kohdalta anturan korkeus suunnilleen. Keltaisen maaliviivan alareuna ilmaisee mihin saunan n. 6cm laatta oli ennen valettu, ts. "uuden laatan alareuna, vanhan yläreuna". Molemmat kaksi laattaa otettu pois ja tehty "koekaivaus". Ensimmäistä kertaa koskaan pohjalla on vettä muutama sentti, kuvassa ei siis näy yhtään ulkoseinää, kuvan keskellä piippu.
"The harder you try, the dumber you look."
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
Ja tuossa kuvaa keskeltä ulkoseinään päin. Anturaa näkyy aavistuksen verran keskellä kuvaa. Kaikki rautaputket tarkoitus kaivaa pystyputkeen asti pois. Harmi että kuva on vääristynyt eikä syvyyksistä saa mitenkään tolkkua...
"The harder you try, the dumber you look."
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
Tällaiseen kaaokseen siis tarkoitus vetää uudet salaojaputket, fuktisol sekä jätevesiputket, maalämpöputket ja lopuksi laatta =)
Onko ehdotuksia kuinka lähteä suunnittelemaan oikeaa lattian korkeutta 15-20cm fuktisolin kanssa? Kylppäriä tänne ei tule missään nimessä vaan toivottavasti kuivaa tilaa :D Kannattaako odotella kuinka korkealle vesi nousee, kaivaa ulkoa salaojaputkien korkeus selville tms...? Ammattimiehen saan paikalle vasta viikon parin päästä jolloin päästään tositoimiin.
Onko ehdotuksia kuinka lähteä suunnittelemaan oikeaa lattian korkeutta 15-20cm fuktisolin kanssa? Kylppäriä tänne ei tule missään nimessä vaan toivottavasti kuivaa tilaa :D Kannattaako odotella kuinka korkealle vesi nousee, kaivaa ulkoa salaojaputkien korkeus selville tms...? Ammattimiehen saan paikalle vasta viikon parin päästä jolloin päästään tositoimiin.
"The harder you try, the dumber you look."
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
Seurataan tätä(kin) ketjua suurella mielenkiinnolla, itsellä Helsinskissä samanhenkinen projekti alkamassa jahka noilta Tsadin kaupungin pyhiltä viskaaleilta lupa heltiäisi.
* Sisäkorkeus klitsussa nyt 1800-1900mm, tarkoitus olisi saada muillekin kun pygmi-isäntäväelle mentävä huonekorkeus tuleviin lämpimiin tiloihin, n.2100-2200
* Nyt ohut pohjalaatta (n.60-70mm); kylmä, hyvin tuulettuva ja eristämätön tila. Jossa ~5m3 das-U-bot, jonka vesimassaa helenin halpasähköllä lämmitämme..
* Ulkoseinissä sisäpuolella mahdollisesti rivinteeraus? Leca-harkon näköistä 50mm paksuista kakkua kauttaaltaan, osin rapattuna. Siitä ei osaa kukaan sanoa, purkaako vai jättääkö..
* Anturoita ei ole, vaan sokkelin koro päättyy alapohjalaatan tasolle. Alla näyttäisi koekaivuun perusteella olevan isoista murikoista hiekkamaalle ladottu köyhän miehen antura. Vaikka torpan rakentanut ukki oli muurari??
Tarkoituksena tehdä keltsuun sauna- & pesutilat, KHH, yms. ja tietty sijoittaa se MLP yhteen nurkkaan. Kun muutenkin rempattu tähän asti niin luomuna kun uskaltaa, emme hirviäisi alkaa laittaa kellaristakaan mitään moderniuden perikuvaa. Valvova mestari sen sijaan dissailee Fuktisolia ja/tai Isodräniä (vaikka kuulemma sellainen omassaan on..??), ja pitäisi laittaa kermi-EPS-muovikalvorakennetta sokkeliin + alapohjaan.
Kaivattaisiin sähkärifirma kehiin, aiemmat laaksolahteilaishessut oli mielestään niin ruokapyramidin huipulla että, ja käytös sen mukaista. Olis nasta myös kuulla luotettavista sokkelinvalajista ja/tai maansiirtofirmoista, jotka kilkkeitään tänne tonteille roudaa!
Tämä hyvin lyhykäisyydessään, voisin alkaa tännekin lisäillä kuvineen ja blogilinkkeineen meidän puuhasteluja, sen verran paljon on viimeisen 12kk aikana saatu rmt.fi:stä apua. HURJAN suuri kiitos kaikille siitä!!
Kaikki kokemukset, best practiset ja ammattilaisvinkit otamme vastaan linkkuveitsinä! Ja jos joku haluaa tulla tätä kohdetta tarkastamaan ja/tai kutsua omaansa tupatarkastukselle, saa laittaa yv:tä!
t. hobitit
http://mumeksintupa.tumblr.com/
* Sisäkorkeus klitsussa nyt 1800-1900mm, tarkoitus olisi saada muillekin kun pygmi-isäntäväelle mentävä huonekorkeus tuleviin lämpimiin tiloihin, n.2100-2200
* Nyt ohut pohjalaatta (n.60-70mm); kylmä, hyvin tuulettuva ja eristämätön tila. Jossa ~5m3 das-U-bot, jonka vesimassaa helenin halpasähköllä lämmitämme..
* Ulkoseinissä sisäpuolella mahdollisesti rivinteeraus? Leca-harkon näköistä 50mm paksuista kakkua kauttaaltaan, osin rapattuna. Siitä ei osaa kukaan sanoa, purkaako vai jättääkö..
* Anturoita ei ole, vaan sokkelin koro päättyy alapohjalaatan tasolle. Alla näyttäisi koekaivuun perusteella olevan isoista murikoista hiekkamaalle ladottu köyhän miehen antura. Vaikka torpan rakentanut ukki oli muurari??
Tarkoituksena tehdä keltsuun sauna- & pesutilat, KHH, yms. ja tietty sijoittaa se MLP yhteen nurkkaan. Kun muutenkin rempattu tähän asti niin luomuna kun uskaltaa, emme hirviäisi alkaa laittaa kellaristakaan mitään moderniuden perikuvaa. Valvova mestari sen sijaan dissailee Fuktisolia ja/tai Isodräniä (vaikka kuulemma sellainen omassaan on..??), ja pitäisi laittaa kermi-EPS-muovikalvorakennetta sokkeliin + alapohjaan.
Kaivattaisiin sähkärifirma kehiin, aiemmat laaksolahteilaishessut oli mielestään niin ruokapyramidin huipulla että, ja käytös sen mukaista. Olis nasta myös kuulla luotettavista sokkelinvalajista ja/tai maansiirtofirmoista, jotka kilkkeitään tänne tonteille roudaa!
Tämä hyvin lyhykäisyydessään, voisin alkaa tännekin lisäillä kuvineen ja blogilinkkeineen meidän puuhasteluja, sen verran paljon on viimeisen 12kk aikana saatu rmt.fi:stä apua. HURJAN suuri kiitos kaikille siitä!!
Kaikki kokemukset, best practiset ja ammattilaisvinkit otamme vastaan linkkuveitsinä! Ja jos joku haluaa tulla tätä kohdetta tarkastamaan ja/tai kutsua omaansa tupatarkastukselle, saa laittaa yv:tä!
t. hobitit
http://mumeksintupa.tumblr.com/
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
No niin, nyt alkaa olla lattia kaikkialta (?) piikattu auki ja betonit lastattu lavalle.
Näyttäisi siltä että saven läpi nousee pidemmillä sateilla vesi hyvinkin korkealle; lähes vanhan laatan korkeudelle. Toki tämä johtuu osin siitä että kellaria on nyt kaivettu ja kapillaarinenkin kosteus pääsee läpi. Mutta tässä ei ole koko totuus; "jostain seinän läpi" tulee vettä myös huomattavasti.
Ilmeisesti nuo salaojaputket joita ulkopuolelle on laitettu, ovatkin "liian korkealla". Jos tämä on tilanne myös salaojakaivon kanssa eikä sekään ole tarpeeksi syvällä, mikä olisi järkevin ratkaisu?
1) voiko/kannattaako talon sisätiloja varten tehdä oma salaojakaivo joka on tarpeeksi syvällä, niin että kellaria voidaan syventää ja ojitus tehdä tarpeeksi syvälle?
2) salaojittavan eristeen taso anturaan nähden. Esim kun laitetaan 15cm fuktisol salaojitetun saven päällä, voiko tämä fuktisol olla osin jopa anturan alareunan alapuolella? Vai onko se mahdoton ajatus?
3) Vai tarvitseeko meitin jatkaa vielä anturaa...? Onnistuuko se ylipäänsä vain sisäpuolelta käsin pätkä kerrallaan?
4) Onko tällaiseen mitään triviaalia ratkaisua kun "salaojat ovat liian korkealla ja kellaria pitäisi madaltaa" ? :)
Rupeaa menemään sen verran monimutkaiseksi että taidan kohta keskeyttää rojektin siksi aikaa kun ollaan saatu ammattilaiselta lausunto... :)
Näyttäisi siltä että saven läpi nousee pidemmillä sateilla vesi hyvinkin korkealle; lähes vanhan laatan korkeudelle. Toki tämä johtuu osin siitä että kellaria on nyt kaivettu ja kapillaarinenkin kosteus pääsee läpi. Mutta tässä ei ole koko totuus; "jostain seinän läpi" tulee vettä myös huomattavasti.
Ilmeisesti nuo salaojaputket joita ulkopuolelle on laitettu, ovatkin "liian korkealla". Jos tämä on tilanne myös salaojakaivon kanssa eikä sekään ole tarpeeksi syvällä, mikä olisi järkevin ratkaisu?
1) voiko/kannattaako talon sisätiloja varten tehdä oma salaojakaivo joka on tarpeeksi syvällä, niin että kellaria voidaan syventää ja ojitus tehdä tarpeeksi syvälle?
2) salaojittavan eristeen taso anturaan nähden. Esim kun laitetaan 15cm fuktisol salaojitetun saven päällä, voiko tämä fuktisol olla osin jopa anturan alareunan alapuolella? Vai onko se mahdoton ajatus?
3) Vai tarvitseeko meitin jatkaa vielä anturaa...? Onnistuuko se ylipäänsä vain sisäpuolelta käsin pätkä kerrallaan?
4) Onko tällaiseen mitään triviaalia ratkaisua kun "salaojat ovat liian korkealla ja kellaria pitäisi madaltaa" ? :)
Rupeaa menemään sen verran monimutkaiseksi että taidan kohta keskeyttää rojektin siksi aikaa kun ollaan saatu ammattilaiselta lausunto... :)
"The harder you try, the dumber you look."
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
Vetelältä pohja näyttää ja mikäli kaikki kellarinlattiat on Piikattu pois on myös vaarana kellarinseinien nyrjähtäminen ulkopuolen maanpaineesta.
Kohtuullisen nopeasti syytä toimia. Maaperän kantavuus ei ole hääppöinen, mutta jos vanha lattiakin on kestänyt, niin eiköhän uusi parempi rakenne kestäisi sekin.
Uudella lattialla tulisi tukea kellarinseinän alaosa, mutta silti laittaa uuden ja vanhan rakenteen väliin irroituskaista, bitumihuopaa tai jotain vastaavaa.
Maapohjan voisi kallistaa ulkopuolen salaojituksen alimman korkeuden suuntaan ja pumppukaivokin on syytä toteuttaa. Samalla saa pohjaveden tarkkailupisteen, josta vedenkorkeutta voi aina laatan alla seurata.
Tilapäinen vedennousu salaojittavaan lämmöneristyskerrokseen ei vaurioita sitä ja laattakin alkaa kuivumaan heti kun vedenpaine poistuu.
Anturan alta ei maata tule kaivaa ja häiritä, mielummin sitten reuna-alueelle ohuempi eristekerros jonkin matkaa, ellei turvallisesti muuten onnistu.
Muille sitten samaan hommaan ryhtyville ohjeeksi operoida mielummin huone kerrallaan tai jotenkin muuten pienemmissä osissa.
Rakenteiden ulkopinnoissa ei tule käyttää höyrytiiviitä pinnoitteita, kuten Bitumia tai muovikalvoja, jotka huonontavat betonin kuivumismahdollisuutta. Nykyisessä koulutuksessa jo suunnittelussa painotetaan erityisesti toteuttamaan rakenteita jotka kastuessaan pystyvät kuivumaan nopeasti. Korjausrakentamiseen on joskus vaikea toteuttaa uudisrakentamisen ohjeita, mutta aina on hyvä myös korjatessa toteuttaa paremmin kuivumaan pystyykö vaihtoehtoja.
Usein pyritään tiivistämällä estämään kosteuden ja veden pääsy rakenteisiin, jolloin ongelma helposti vain vaihtaa paikkaansa. Parempi ohje on toteuttaa periaatteella antaa vedelle ja kosteudelle helpoin tie pois rakenteesta.
Lämmöneristys ja kosteustekninen toiminta liittyvät läheisesti toisiinsa ja ne tulee ratkaista yhdessä jo suunnitteluvaiheessa.
Kohtuullisen nopeasti syytä toimia. Maaperän kantavuus ei ole hääppöinen, mutta jos vanha lattiakin on kestänyt, niin eiköhän uusi parempi rakenne kestäisi sekin.
Uudella lattialla tulisi tukea kellarinseinän alaosa, mutta silti laittaa uuden ja vanhan rakenteen väliin irroituskaista, bitumihuopaa tai jotain vastaavaa.
Maapohjan voisi kallistaa ulkopuolen salaojituksen alimman korkeuden suuntaan ja pumppukaivokin on syytä toteuttaa. Samalla saa pohjaveden tarkkailupisteen, josta vedenkorkeutta voi aina laatan alla seurata.
Tilapäinen vedennousu salaojittavaan lämmöneristyskerrokseen ei vaurioita sitä ja laattakin alkaa kuivumaan heti kun vedenpaine poistuu.
Anturan alta ei maata tule kaivaa ja häiritä, mielummin sitten reuna-alueelle ohuempi eristekerros jonkin matkaa, ellei turvallisesti muuten onnistu.
Muille sitten samaan hommaan ryhtyville ohjeeksi operoida mielummin huone kerrallaan tai jotenkin muuten pienemmissä osissa.
Rakenteiden ulkopinnoissa ei tule käyttää höyrytiiviitä pinnoitteita, kuten Bitumia tai muovikalvoja, jotka huonontavat betonin kuivumismahdollisuutta. Nykyisessä koulutuksessa jo suunnittelussa painotetaan erityisesti toteuttamaan rakenteita jotka kastuessaan pystyvät kuivumaan nopeasti. Korjausrakentamiseen on joskus vaikea toteuttaa uudisrakentamisen ohjeita, mutta aina on hyvä myös korjatessa toteuttaa paremmin kuivumaan pystyykö vaihtoehtoja.
Usein pyritään tiivistämällä estämään kosteuden ja veden pääsy rakenteisiin, jolloin ongelma helposti vain vaihtaa paikkaansa. Parempi ohje on toteuttaa periaatteella antaa vedelle ja kosteudelle helpoin tie pois rakenteesta.
Lämmöneristys ja kosteustekninen toiminta liittyvät läheisesti toisiinsa ja ne tulee ratkaista yhdessä jo suunnitteluvaiheessa.
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
Ennenkuin alkaa maanpintaa kallistamaan ulkopuolisia salaojaputkia kohti niin kannattaa tarkastaa niiden oikea korko. Jos ne ovat korkealla niin hommahan ei toimi ja kannattaa harkita sisäpuolisia salaojia/kaivoa pumppua. Meillä salaojat ovat enemmänkin anturan kyljen tasolla, eivät sen alla. Siinä osasyy siihen, miksei syventämään ruvettu.
Semmonen lisäys tuohon meidän salaojahommaan, että ikinä en ole entisen asukkaan rakennuttamissa salaojakaivoissa vettä nähnyt. Tämä tosin voi hyvinkin johtua siitä, että vedet valuu ihan muualle; talomme tonttiviemäri jouduttiin uusimaan samalla kun viemäriputket talon keltsussakin rakennettiin uusiksi. Viemäri upotettiin kellarin keskiosalta alkaen anturatasoa alemmaksi ja sieltä sitten ulos talon anturan ali viettämään katukaivoon. Kun kaivoin viemäriä varten piikatun lattiaroilon kohdalta ja anturan alta maata pois niin vettähän siihen kaivantoon tuli about anturan alpintaan asti. No, siitä viemärikaivannostahan syntyi mukava valumisreitti talon alta kadun sepeli/mursekerakenteisiin. Luulen, että salaojien alapuolella ja ympärillä olevassa salaojasorassa liikkuva vesi valuu just sinne kadun rakenteisiin viemäriputkeä ympäröivässä sora/sepelikerroksessa eikä ollenkaan salaojien purkupaikkaan (= tontilla oleva putkitettu ja peitetty avo-oja, joka määritti sen salaojituskorkeuden pikkasen liian ylös). Sen verran raksutti päässä, että pelkäsin tuosta tulevan liiankin tehokkaan kuivurin savimaalle, joten tein talon ulkopuolelle kaivantoon kohtuukorkuisen savipadon (padon yläpinta n. 10cm anturan alapinnan tasosta alaspäin). Tämä siksi kun aika moni savimaalle perustettu talo on vinksahtanut savimaan liiallisen kuivumisen seurauksena juurikin katurakenteiden vuoksi.
Semmonen lisäys tuohon meidän salaojahommaan, että ikinä en ole entisen asukkaan rakennuttamissa salaojakaivoissa vettä nähnyt. Tämä tosin voi hyvinkin johtua siitä, että vedet valuu ihan muualle; talomme tonttiviemäri jouduttiin uusimaan samalla kun viemäriputket talon keltsussakin rakennettiin uusiksi. Viemäri upotettiin kellarin keskiosalta alkaen anturatasoa alemmaksi ja sieltä sitten ulos talon anturan ali viettämään katukaivoon. Kun kaivoin viemäriä varten piikatun lattiaroilon kohdalta ja anturan alta maata pois niin vettähän siihen kaivantoon tuli about anturan alpintaan asti. No, siitä viemärikaivannostahan syntyi mukava valumisreitti talon alta kadun sepeli/mursekerakenteisiin. Luulen, että salaojien alapuolella ja ympärillä olevassa salaojasorassa liikkuva vesi valuu just sinne kadun rakenteisiin viemäriputkeä ympäröivässä sora/sepelikerroksessa eikä ollenkaan salaojien purkupaikkaan (= tontilla oleva putkitettu ja peitetty avo-oja, joka määritti sen salaojituskorkeuden pikkasen liian ylös). Sen verran raksutti päässä, että pelkäsin tuosta tulevan liiankin tehokkaan kuivurin savimaalle, joten tein talon ulkopuolelle kaivantoon kohtuukorkuisen savipadon (padon yläpinta n. 10cm anturan alapinnan tasosta alaspäin). Tämä siksi kun aika moni savimaalle perustettu talo on vinksahtanut savimaan liiallisen kuivumisen seurauksena juurikin katurakenteiden vuoksi.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
Mikäli salaojakorko ei riitä on pumpattava tai salaojitus tehtävä uusiksi.
Nykyisin salaojitukset toteutetaan sepelillä, jossa on 6 mm reikiä ja rakennustapaohjeen mukaan putkiston alla tulee olla 100 mm salaojittavaa sepelikerrosta, joten ei ole kovinkaan suuri ihme, ettei kaivoissa välttämättä vettä näy koskaan.
Harvemmin myöskään toteutetaan savisulkuja, vaikka pitäisi, jotta vesi ei juoksisi sorakerroksissa, vaan kulkisi tarkoitusta varten rakennetun perusvesikaivon ja padotusventtiilin kautta sadevesiviemäröintiin.
Pahimpia painumavaurioiden aiheuttajia ovat suuret puut jotka voivat kuivata savipatjaa jopa 5 metrin syvyydeltä.
Nykyisin salaojitukset toteutetaan sepelillä, jossa on 6 mm reikiä ja rakennustapaohjeen mukaan putkiston alla tulee olla 100 mm salaojittavaa sepelikerrosta, joten ei ole kovinkaan suuri ihme, ettei kaivoissa välttämättä vettä näy koskaan.
Harvemmin myöskään toteutetaan savisulkuja, vaikka pitäisi, jotta vesi ei juoksisi sorakerroksissa, vaan kulkisi tarkoitusta varten rakennetun perusvesikaivon ja padotusventtiilin kautta sadevesiviemäröintiin.
Pahimpia painumavaurioiden aiheuttajia ovat suuret puut jotka voivat kuivata savipatjaa jopa 5 metrin syvyydeltä.
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
Tämä vissiin pitää paikkansa, mutta ainakin täällä etelän tiiviisti rakennetuilla savimailla on ihan selkeästi todettavissa tilanne; monet lähelle katua rakennetut vanhat paaluttamattomat talot ovat painuneet toispuoleisesti kun katurakenteet ja kadun kunnallistekniikka on uusittu. Sinne katupinnan alle syntyy yli parin metrin syvyinen oja, joka kuivattaa yhdeltä reunalta savipatjaa talojen alta... Kaupungin rakennusvirasto ei tietystikään vastuuta ja korvausvelvollisuutta asiasta halua ottaa.Matti Alander kirjoitti:
Pahimpia painumavaurioiden aiheuttajia ovat suuret puut jotka voivat kuivata savipatjaa jopa 5 metrin syvyydeltä.
Kun tilanne todetaan kellarin lattiapurun yhteydessä niin olisko tuossa nyt semmoinen mahdollisuus, että uudet salaojat rakennettaisiin sisäpuolelle? Sinne ne tietysti jää väärällä tavalla laatan alle, eikä niitä uusimaan pääse mutta kumminkin...Mikäli salaojakorko ei riitä on pumpattava tai salaojitus tehtävä uusiksi.
Tuohon edelliseen kirjoitukseeni vesien valuttamisesta kadun rakenteisiin (juu, väärin on) liittyy kyllä aika hilpeä muistikuva: sitä avovettä todellakin oli lähes anturaan asti niin oli aika hauska näky kun viimeisen savikannaksen kaivoi lapiolla auki seinän ulkopuolelta kaivinkoneen kadulle vetämään kaivantoon ja näki että sinnehän ne vedet lorahtaa samantien kauas pois...
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
minä laitoin salaojat kellarin lattian alle kun ulkopuoliset oli liian korkealla. ainut ongelma tuossa on pumpun äänieristäminen. selkeästi muutama piiri joissa jokaisessa oma huuhtelu putki yläpäässä, niin pysyvät auki.
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
No niin, erinäisiä rakennusalan ihmisiä haastateltu ja Fuktisolit, suodatinkankaat ja lvi-henkilöstö tilattu. Meidän kellarissa Fuktisol oli käytännössä ainoa vaihtoehto eristeeksi, sillä niin syvälle rakennetta ei edes uskalla kaivaa että sinne saisi sepeliä. 2 x 10cm Fuktisol riittänee ojittamaan ja eristämään mainiosti.
Näyttäisi loppupelistä siltä että rivinteerauksen päällä ei ollut hometta lainkaan missään, ja puinen/betoninen välikattokin on säästynyt.
Taidan laitella lisää kuvia kunhan olen saanut sepelit pihaan ja ensimmäiset askeleet ylöspäin asennettua.
Vähän arveluttaa vielä tuo 8cm laatan sijoittaminen anturan kylkeen (laatan yläreuna anturan yläreunaan), kun antura on murentunut jopa 5cm ohueksi ohuimmillaan, yleisempi paksuus tuolle anturalle on 10-15-20cm. Pitäisikö anturaa "paikata" esim betonilla tms matskulla sisäpuolelta lyhyissä pätkissä? Laitetaanko irroituskaistaa 8cm laattaan paljonkin laatan alareunasta alaspäin?
Näyttäisi loppupelistä siltä että rivinteerauksen päällä ei ollut hometta lainkaan missään, ja puinen/betoninen välikattokin on säästynyt.
Taidan laitella lisää kuvia kunhan olen saanut sepelit pihaan ja ensimmäiset askeleet ylöspäin asennettua.
Vähän arveluttaa vielä tuo 8cm laatan sijoittaminen anturan kylkeen (laatan yläreuna anturan yläreunaan), kun antura on murentunut jopa 5cm ohueksi ohuimmillaan, yleisempi paksuus tuolle anturalle on 10-15-20cm. Pitäisikö anturaa "paikata" esim betonilla tms matskulla sisäpuolelta lyhyissä pätkissä? Laitetaanko irroituskaistaa 8cm laattaan paljonkin laatan alareunasta alaspäin?
"The harder you try, the dumber you look."
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
Millaista salaojaa tuonne kellarin lattian alle kannattaa laittaa? Mä laitan varmuudeksi salaojaputket vielä tuonne fuktisolin alle niin veden saa pois vielä putken paksuuden verran alempaa. Ulkopuolelle tulee sitten kokonaan erillinen kaivo kellarin salaojia varten... onhan tuo kaikkineen hieman kallis ratkaisu mutta eipä ole sitten huolta kellarin vesistä ainakaan kun ei ole kellarin sisällä pumppua.ibix kirjoitti:minä laitoin salaojat kellarin lattian alle kun ulkopuoliset oli liian korkealla. ainut ongelma tuossa on pumpun äänieristäminen. selkeästi muutama piiri joissa jokaisessa oma huuhtelu putki yläpäässä, niin pysyvät auki.
Tarkoitus oli, että pärjään "pelkällä" fuktisolilla mutta nuo muut tontilta löytämäni ratkaisut ohjaavat veden tulemaan tuohon talon kulmalle väkisinkin... mieluummin ohjaan ne vedet kokonaan pois kuin teen pelkän kaadon saveen kun salaojatkin ovat liian matalalla 8)
"The harder you try, the dumber you look."
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
joku 1-1,2m välein kellarin halki 110mm uponorin tuplaputkesta piirejä. reunimmaiset jotakuinkin 50cm ulkoseinistä ja niiden väliin sitten tarvittava määrä. meille meni 45m2 neliön muotoiseen kellariin n. 4x 10m vedot. putkien lähtöpäässä sitten 90° viemäriputkestä kulma josta nousee 110mm viemäriputki lattianpinnan yläpuolelle huuhtelua varten, jokaiselle putkelle omansa. luonnollisesti putken alapäässä sitten pumppukaivo. minä hifistelin 50mm muovisesta rumpuputkesta, mutta standardi on kai 315mm "rännikaivo" joka olis mun mielestä ollut turhan ahas pumpulle ja etenkin kun sinne kaivoon pitää mahtua joskus kurkottamaan huoltomielessä. meillä kaivo on lattianpinnasta jonkun muistaakseni 100cm syvällä ja vedenpinta kaivossa n. 60cm syvällä.
väliseinien ali mentiin 160mm putken pätkän avulla jonka läpi salaoja putki menee siis.
väliseinien ali mentiin 160mm putken pätkän avulla jonka läpi salaoja putki menee siis.
Re: Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?
Hahaa, muistaessani päivitänpä tänne tähän ikivanhaan threadiin tilannekatsausta :)
Kellarin sisältä eristetty nyt 30m2 Fuktisolilla - pääosin 20cm ja vähintään 10cm - mikä osoittautui varsinaiseksi killeriratkaisuksi tuohon tarpeeseen. Paikalliset rakentajatkin pyörittelivät silmiään epäuskoisena "mitä pöperrystä se tuo on, onkohan tuosta nyt mihinkään" vaan eivät pyörittele enää... pahimpien tulvien ja sähkökatkojen aikana eristeeseen nousi reippaasti vettä, nyt kun kaivelin viereisen huoneen auki Fuktisolin vierestä niin sain läpileikkauksen koko rakenteesta. Juuri ja juuri näkee mistä kohtaa Fuktisol on tulvinut (tuo 30m2 kauttaaltaan, suodatinkangas pitänyt vedet suht puhtaana) mutta vesikiertoisen lattialämmityksen ansiosta koko eristys on kuivunut aivan täysin...
Ainakin täällä siis täydellinen katastrofirakenne (2cm styroxia jonka päällä laatta) korvattuna 20cm vuktisolia + lämmitetty laatta on onnistunut toistaiseksi aivan nappiin.
Kellarin sisältä eristetty nyt 30m2 Fuktisolilla - pääosin 20cm ja vähintään 10cm - mikä osoittautui varsinaiseksi killeriratkaisuksi tuohon tarpeeseen. Paikalliset rakentajatkin pyörittelivät silmiään epäuskoisena "mitä pöperrystä se tuo on, onkohan tuosta nyt mihinkään" vaan eivät pyörittele enää... pahimpien tulvien ja sähkökatkojen aikana eristeeseen nousi reippaasti vettä, nyt kun kaivelin viereisen huoneen auki Fuktisolin vierestä niin sain läpileikkauksen koko rakenteesta. Juuri ja juuri näkee mistä kohtaa Fuktisol on tulvinut (tuo 30m2 kauttaaltaan, suodatinkangas pitänyt vedet suht puhtaana) mutta vesikiertoisen lattialämmityksen ansiosta koko eristys on kuivunut aivan täysin...
Ainakin täällä siis täydellinen katastrofirakenne (2cm styroxia jonka päällä laatta) korvattuna 20cm vuktisolia + lämmitetty laatta on onnistunut toistaiseksi aivan nappiin.
"The harder you try, the dumber you look."