Högfors Minor 1-4

[jupasierra]

Rakennan saunatilojen lattialämmityksen patterilinjasta. Kattila on vanha Högfors Minor 1-4 ja minulle on epäselvää kumpi kattilasta lähtevistä patterillinjoista on paluu, ja kumpi meno ? Linjat kattilassa vasemmassa ylänurkassa ja oikeassa alanurkassa. Kiertovesipumppu on alhaalta lähtevässä linjassa. Patterit lämpenee niin, että patterin yläputki lämpenee ensin. Eli vesi kiertää ilmeisesti niin että patteri täyttyy ylhäältä. Kumpi kattilasta lähtevistä linjoista on siis paluu, ja kumpi meno ?

[pete73]

Ylhäältä lähtee kuuma vesi kiertoon ja palaa alas.
Mitekäs lämmönsäätö on toteutettu?
Ja kuinka on tarkoitus lattialämmityksen lämmönsäätö toteuttaa? Lattiaan kun ei saa päästä yhtä kuumaa vettä kuin pattereihin (max.n.40astetta).

[jupasierra]

Lattialämmitykselle tulee jakotukit termostaateilla, ja säätöpiirillä. Saisihan sen tietysti käyttövedestä, mutta eikö jakotukkien termostaatit hoida asian ?!

[Maatilallinen]

Millaisilla termostaateilla?

Tuossa tapauksessa lattialämmitykseen pitää käyttää ns. paluuvesitermostaattia, esim. Danfoss FJVR, joka pitää paluuveden lämpötilan vakiona, huonelämpötilaan perustuva termostaatti on huono valinta, koska tällöin lattia saattaa päästä polttavan kuumaksi.

Lattialämmityksen voi ottaa myös käyttövedestä, jos käyttövedellä on kierto. Tämä on nykyään kiellettyä, mutta silti niin voi tehdä, sillä ei sitä kukaan valvo. Käyttövedestä otetulla lattialämmöllä on se etu, että se lämpiää myös kesällä. Paluuvesitermostaatti hoitaa säädön myös tässä tapauksessa. Käyttövesilattialämmityksen kanssa täytyy pitää huoli siitä, että lähtevä käyttövesi on +65-70 astetta, jotta legionellat ei pääse kasvamaan.

Mulla on tilalla käyttövesilattialämpö ja paljon käyttövesipattereita, hyvin toimii homma Käyttöveden kierto on pienellä putkien säästämiseksi ja pitkä 100 metrinen kanaali, joten palaava vesi on vain 46 astetta. Lähtevä on 70 astetta ja talolla vielä 300 litrainen varaaja tuossa välissä, niin legionellat on kuolleet varmasti ennen hanalle menoa.

Lattialämmitys kannattaa tehdä happidiffuusion estolla varustetulla muoviputkella.

[jupasierra]

Ne jakotukit ovat lattialämmitykseen suunnitellut, termostaateilla ja säätöpiireillä. Käyttövedellä ei ole kiertoa, käyttövesi lämpenee kattilaveden säiliössä kierukalla. Eli sitä etua ei siis tässä tapauksessa tule vaikka ottaisikin käyttövedestä...

[Maatilallinen]

Jos ne on paluuvesitermostaatteja niin sitten asia on ok. Mutta jos ne on käsikäyttöisiä tai huonelämpöä mittaavia, niin ne ei sovellu tuohon käyttöön.

Jos käyttövedessä ei ole kiertoa, siitä ei voi ottaa lattialämmitystä.

[jupasierra]

Paluulinjaan ne asennetaan, ja ne ovat lattialämmitykseen suunnitellut. Muuta en tiedä, myyjän mukaan ne soveltuvat juuri tähän tarkoitukseen. Mutta se asia jota alunperin kysyin selvisi, kiitos neuvosta.

[jupasierra]

Tässä vähän epäselviä kuvia kattilahuoneesta. Tässä kuvassa 1 lämpölinjat ja pumppu.

Tässä pumpun pyörimis-suunta.

Tässä entiset saunan patterilinjat. joista tarkoitus ottaa lattialämmitys.


Nyt viisaat neuvokaa kumpaan linjaan lattialämmityksen jakotukit liitetään. Siis se jakotukki jossa on linjasäädöt, ja paluutermostaatti. Se pitäisi siis liittää paluulinjaan, niinkö. Onko tässä paluulinjassa tuo pumppu, siihenkö lattialämmityksen säätö tulee. Tuo ekassa kuvassa oleva 3-tie venttiili vuotaa, siksi suppilo alla. Siihen keskelle tulee patterilinjan toinen putki, kuvassa 1 näkyy mittari putkessa. Kumppan suuntaan tuo pumppu pyörittää vettä, en saa tuosta itse tolkkua ?!

[Maatilallinen]

Tuo pumppu pumppaa vettä alaspäin, eli se on paluuputkessa. Pitäisi siinä olla pumppaussuuntaa osoittava nuoli, mulla on lämpökeskuksessa samanlaiset pumput, mutta empä nyt muista miten se oli.

Hyvä pumppu tuo on, ja tuohon saa varasarjan, eli jos hajoaa niin älä mene vaihtamaan uutta pumppua, vaan vaihdetaan vara- tai vaihtosarja, eli tuo punainen moottori lähtee tuosta pesästä irti noilla neljällä pultilla, sitten laitetaan samanlainen tilalle ja pultit kiinni ja kaapeli, ja taas homma pelaa

Kannattaa varasarja hommata valmiiksi odottamaan, jos hajoaa. Tuo on Kolmeksin AHV -sarjan pumppuja, katso tyyppikilvestä tiedot, juoksupyörän koko, pumpun tyyppi ja sähkömoottorin teho niin saa Kolmeksilta varasarjan tilattua.

Kun nykyinen moottoriyksikkö hajoaa tai alkaa tiivisteet vuotamaan, vaihdetaan varasarja tilalle ja tilataan vaihtosarja, joka on halvempi, mutta rikkinäinen yksikkö lähetetään Kolmeksille, josta saadaan taas uusi odottamaan. Jos vara- tai vaihtosarja on ollut pitkään käyttämättä, saattaa akselitiiviste alkaa vuotamaan aluksi, mutta loppuu muutaman viikon kuluessa.

Ainakin kerran on vaihdettu, moottorikin on ollut harmaa alunperin.

Onko talossa vain yksivaihesähköt vai miksi moottori on kytketty yksivaiheiseksi kondensaattorilla? Parempi olisi käyttää kolmivaihekytkentää, jos sellainen on mahdollinen. Moottoria vaihdettaessa täytyy kondensaattori vaihtaa uuteen moottoriin.

Jos tuo musta nuppi tuolla pumpun pesässä on jumissa, niin sitä ei kannata mennä pihdeillä vääntämään ainakaan ennekuin uusi on tilattu, alkaa varmuudella vuotamaan. Sillä säädetään virtausta, mutta jos hommat toimii niin ei kannata koskea.

Niin, ja siitä kytkennästä:

Eli paluulinja on tuo missä on pumppu, ja menolinja tuo missä on lämpömittari. Eli termostaateilla varustettu jakotukki kytketään paluulinjaan, eli tuohon missä on pumppu. Muista varustaa putket ilmanpoistoventtiileillä korkeimmalla kohdalla.

[jupasierra]

Siis termostaateilla varustettu jakotukki paluulinjaan. Tuleeko tähän samaan jakotukkiin se paluulinjan säätöventtiili ? Menolinjan jakotukissako ei ole siis mitään säätöä tms...

[Maatilallinen]

Siis termostaateilla varustettu jakotukki paluulinjaan. Tuleeko tähän samaan jakotukkiin se paluulinjan säätöventtiili ? Menolinjan jakotukissako ei ole siis mitään säätöä tms...

Nimenomaan näin. Asenna venttiilit ennen jakotukkeja jos niissä ei valmiiksi ole, piirit on saatava erotettua kokonaan muusta verkostosta tarvittaessa.

[jupasierra]

Tarkoitus on yhdistää jakotukit noihin kuvassa 3 oleviin vanhoihin patterilinjoihin. Linjat kääntyvät senällä 50cm alaspäin (ei näy kuvassa) ja niissä on sulut. Ilmakelloja ei saa enää rakennettua, mutta eikös ilma mene yläkerran pattereihin josta sen saa pois ilmaamalla ?

[jupasierra]

Tarkoitus on yhdistää jakotukit noihin kuvassa 3 oleviin vanhoihin patterilinjoihin. Linjat kääntyvät senällä 50cm alaspäin (ei näy kuvassa) ja niissä on sulut. Ilmakelloja ei saa enää rakennettua, mutta eikös ilma mene yläkerran pattereihin josta sen saa pois ilmaamalla ?

Nyt on lattialämmitys asennettu, ja tuntuu että kierto ei oikein riitä. Järjestelmä ilmattiin perusteellisesti käyttövedellä täydellä paineella, ja kun linjat kytkettiin kesti yli 3h ennen kuin paluu lämpeni. kun paluulinjan irrottaa suluista, tulee vettä aika hiljaa linjasta. Pumppu pitää kyllä aikamoista meteliä, ja kerran pysähtyikin vauhdissa mutta lähti pyörimään kun päädyn aukaisi ja naputteli. Pumppu myös kuumenee aika lailla, joten veteleeköhän viimeisiään. Pumpun tiedot on: AHV-25/4PN. Juoksupyörä 65mm. 230V 30AH ja 21.3 r/s. Muuta ei tyyppikilvessä ole. Jääkö pumppu nyt pieneksi, vai onkohan siinä vikaa. Lattian alla on 40m 17mm Uponorin putkea. Yläkerrassa 7 patteria, alakerrassa 2.

[Oppes]

Betoninen lattia ei kestä ehkä kovin korkeaa lämpötilaa. Sitten on vielä se että jos sinne laitetaan pari vuorokautta 70 asteista vettä ja kun betoni lämpiää, huoneessa löylyä riittää. Betonilattioissa on monta kymmentä tonnia kiveä eli lämpöä on melkein 10 kWh jokaista astetta kohti. Jos betoni on 50 astetta yli huoneen lämmön, energiaa on lähes 500 kWh.
Yleensä lattialämmityksen veden lämpötila säädetään ulkoilman lämpötilan mukaan ja tässä 0 asteen paikkeilla se on siinä 25 astetta. Tätä riippuvuutta voidaan säätää tarpeen eli lämmityksen tehokkuuden mukaan. Kuitenkin huolehditaan nimenomaa siitä että lähtevä vesi on määrätyn lämpöistä. En tajua miten paluutermostaatilla siihen voidaan vaikuttaa.
Jakotukkien huonekohtaisilla termostaateilla säädetään erilaisten lattiapinnoitteiden aiheuttamat lämmityken tehokkuuden erot.

Kiertovesipumppu on väärinpäin vaikka kytkentää yleisesti käytetään. Se joutuu pumppaamaan ilman vedessä alaspäin. Se ei pienillä virtausnopeuksilla onnistu. Parin kuukauden käytön jälkeen ilma liukenee veteen ja pulina loppuu. Jos otette pumpusta juoksupyörän irti huomaatte että ilma ei poistu pesästä imuun päin koska imputki on sen keskellä ja ylös jää aina ilmatasku.

[jupasierra]

Missä ihmeen huushollissa ulkoilman ollessa plussan puolella, on patterivesi +70 ?! Ja eikös se paluutermostaatti juuri säädä sitä virtausta veden lämpötilan mukaan. Kysyin neuvoa riittääkö virtaus linjassa, kun paluu alkoi lämmetä vasta kolmen tunnin jälkeen. En tästä vastauksesta saanut selvää, vastatkoon joku suomen kielellä...