Puukattilan vedosta sekä hormeista
Puukattilan vedosta sekä hormeista
Morjens
Puukattilan vedosta huolehtii normaalisti piipun päällä oleva savukaasuimuri. Nyt hormien tutkailemisen takia tuli otettua se pois.
Huomasin, jotta ilmankin imuria kattila vetää. Ei tosin niin hyvin kuin imurin kera ja puita lisätessä pannari on kuin savusauna. Pesällinen palaa 2-3 kertaa hitaammin kuin imurin avustuksella ja savukaasujen lämpötila on huomattavasti maltillisempi. Ilmeisesti hitaammasta palamisesta ja matalammista savukaasuista johtuen varaaja lämpenee pesällisellä melko paljon paremmin kuin imurin kanssa. MUTTA kolikon kääntöpuolena näyttäisi olevan kattilan runsas nokeentuminen ja pikeentyminen.
Onks tää tosiaan tämmöinen suo siellä, vetelä täällä-juttu vai tulisiko kellekäkään kompromissiratkaisuja mieleen?
Toinen asia.
Hormien kartoituksen yhteydessä löytyi kaksi käyttämätöntä hormia. Toinen menee keskikerrokseen ja toinen kellariin. Halu tulisijoihin olisi kova. Voikohan tuohon kellariin menevään hormiin laittaa kamiinan yläkertaan? Siis täytyykö hormi kamiinan liitännän alapuolelta jotenkin tulpata tai tukkia? Ja jos kyseessä on ilmahormi, niin vaatiiko se putkituksen?
Toi keskikerrokseen menevä hormi on tarkoitus säästää mahdollista myöhempää käyttöä varten.
Harri
Puukattilan vedosta huolehtii normaalisti piipun päällä oleva savukaasuimuri. Nyt hormien tutkailemisen takia tuli otettua se pois.
Huomasin, jotta ilmankin imuria kattila vetää. Ei tosin niin hyvin kuin imurin kera ja puita lisätessä pannari on kuin savusauna. Pesällinen palaa 2-3 kertaa hitaammin kuin imurin avustuksella ja savukaasujen lämpötila on huomattavasti maltillisempi. Ilmeisesti hitaammasta palamisesta ja matalammista savukaasuista johtuen varaaja lämpenee pesällisellä melko paljon paremmin kuin imurin kanssa. MUTTA kolikon kääntöpuolena näyttäisi olevan kattilan runsas nokeentuminen ja pikeentyminen.
Onks tää tosiaan tämmöinen suo siellä, vetelä täällä-juttu vai tulisiko kellekäkään kompromissiratkaisuja mieleen?
Toinen asia.
Hormien kartoituksen yhteydessä löytyi kaksi käyttämätöntä hormia. Toinen menee keskikerrokseen ja toinen kellariin. Halu tulisijoihin olisi kova. Voikohan tuohon kellariin menevään hormiin laittaa kamiinan yläkertaan? Siis täytyykö hormi kamiinan liitännän alapuolelta jotenkin tulpata tai tukkia? Ja jos kyseessä on ilmahormi, niin vaatiiko se putkituksen?
Toi keskikerrokseen menevä hormi on tarkoitus säästää mahdollista myöhempää käyttöä varten.
Harri
- lmfmis
- Jäsen

- Viestit: 3553
- Liittynyt: Pe Huhti 17, 2009 10:49
- Paikkakunta: Espoo
- Kotisivu: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Jos se on ilmanvaihtohormi niin ei voi ottaa käyttöön tulisijalle. Tuosta tulevaa paloa ei korvaa kukaan..Harri68 kirjoitti: Hormien kartoituksen yhteydessä löytyi kaksi käyttämätöntä hormia. Toinen menee keskikerrokseen ja toinen kellariin. Halu tulisijoihin olisi kova. Voikohan tuohon kellariin menevään hormiin laittaa kamiinan yläkertaan? Siis täytyykö hormi kamiinan liitännän alapuolelta jotenkin tulpata tai tukkia? Ja jos kyseessä on ilmahormi, niin vaatiiko se putkituksen?
... riittääkö putkitus ja millä ehdoilla. Kunnan palotarkastaja kertoo kyllä,
Eristysremppa: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Minkäslainen kattila on kysymyksessä,ylä-vai alapalo,kun tarvii imuria vetääkseen?Ei tunnu asialliselta,että savua tulee pannuhuoneeseen ja kattila pikeentyy,pikikerros kattilan konvektiopinnoilla haittaa lämmön siirtymistä veteen.Eikös sen imurin tehoa voi säätää sopivaksi?
Kyllä ilmahormeja voidaan ottaa savuhormeiksi,mutta sitä ennen pitää selvittää onko niiden kohdalla piipussa riittävät palosuojaukset ja seinämä vahvuudet,myös viereisiin hormeihin nähden.Piipusta on voitu esim. jättää välipohjan kohdalla oleva vahvikemuuraus pois ilmahormien kohdalta tai samaan ilmahormiin voi johtaa useampi lähtö.Putkittamalla voi mahdollisesti saada ilmahormin savuhormikäyttöön soveltuvaksi,riippuen hormin koostakin,mahtuuko sinne riittävän tilava putki.Mutta nuo seikat on paikanpäällä asiantuntijan/viranomaisen selvitettävä.
Kyllä ilmahormeja voidaan ottaa savuhormeiksi,mutta sitä ennen pitää selvittää onko niiden kohdalla piipussa riittävät palosuojaukset ja seinämä vahvuudet,myös viereisiin hormeihin nähden.Piipusta on voitu esim. jättää välipohjan kohdalla oleva vahvikemuuraus pois ilmahormien kohdalta tai samaan ilmahormiin voi johtaa useampi lähtö.Putkittamalla voi mahdollisesti saada ilmahormin savuhormikäyttöön soveltuvaksi,riippuen hormin koostakin,mahtuuko sinne riittävän tilava putki.Mutta nuo seikat on paikanpäällä asiantuntijan/viranomaisen selvitettävä.
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Kun muuratussa piipussa on käyttämätön hormi, kukas sen tietää mitä varten se on. Sehän voi olla käytöstä poistetun uunin hormi ellei mitään haaraa ole mihinkään. Miten mielestäsi ilmanvaihtohormi eroaa savuhormista muurattuna? Mulla ainakin vanhassa rintsikassa on alkuperäisten piirustusten mukaan ollut uuni joka huoneessa ja nyt ei yhdessäkään ennen kuin laitoin Vesimmilun yhteen vapaaseen hormiin. Se päättyi keskikerrokseen ja jouduin poistamaan hiekkaa 40 senttiä siitä että sain tuhkaluukun sopivalle korkeudelle.
Entisen hellan hormiin on kytketty liesituuletin ja kahden vessan tuuletus yhteen ehkä alkuperäiseen tuuletusreikään. Kellarikerroksessa on kattila ja sekin on samassa piipussa. Niin että mihin ei saa kytkeä tulisijaa? Reikiä on yhteensä kuusi.
Sitten ajattelin selvitellä vähän luonnollista vetoa.
Luonnollinen veto perustuu ilman lämpötilan muutoksista johtuvasta tilavuuden ja myös tiheyden muutoksista. Kaasun tilavuus on suoraan verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan. Se alkaa - 273 asteesta eli 0 C astetta on 273 K (kelvin). Jos kaasua lämmitetään 0 - 100 astetta, sen tilavuus muuttuu suhteessa 373/273. Siis yksi kuutio on 1,37 kuutiota sata asteisena.
Tiheys on kääntäen verrannollinen lämpötiloihin. Kun 1 kuutio ilmaa painaa 1.3 kg ja jos se lämmitetään 0 - 100 asteeseen sen tiheys laskee 1,3 x 273/373 = 0,95 kg/ kuutio. Jokainen kuutio nostaa 0 asteisessa ilmassa itseään 350 g ylöspäin.
Laskin nosteita kuutiometriä kohti eri lämpötiloille ja ne alla taulukossa:
50 astetta 200 g/m3
100 350
200 550
300 680
400 770
Jos nyt ajatellaan hormia jossa on lämmintä ilmaa niin sen tilavuus on hormin ala A kerrottuna korkeudella h. Kun tilavuus kerrotaan nosteella n, saadaan kokonaisnostovoima F. Kaavana F = A x h x n.
Jos siirrämme pinta-alan A yhtälön vasemmalle puolelle saadaan: F/A = h x n.
Nyt huomaamme että yhtälön vasen puoli F/A on hormin alaosassa vallitseva alipaine eli veto (voima / pinta-alalla).
Esimerkin vuoksi katsotaan mitä tulee jos kaasu on 200 astetta lämmintä ja hormin korkeus on 10 m.
Paineeksi saadaan (550g/m3) x 10m tulokseksi saadaan 5,5 kg/m2. Se on pieni paine 55 g/ dm2 tai 0,55 g/ cm2. Selvin lienee 55 vesimillimetriä.
Taulukkoa voidaan lukea niin että luku jaetaan kymmenellä ja se tarkoittaa alipainetta vesimillimetreinä 10 metrin piipun pituutta kohti.
Huomatkaa että koko kaasutilavuuden täytyy pysyä samassa lämpötilassa. Jos kaasu ylös mennessään jäähtyy, veto tietenkin huononee.
Täytyy heti lähettää ennen kuin häviää. Kommentoikaa.
Entisen hellan hormiin on kytketty liesituuletin ja kahden vessan tuuletus yhteen ehkä alkuperäiseen tuuletusreikään. Kellarikerroksessa on kattila ja sekin on samassa piipussa. Niin että mihin ei saa kytkeä tulisijaa? Reikiä on yhteensä kuusi.
Sitten ajattelin selvitellä vähän luonnollista vetoa.
Luonnollinen veto perustuu ilman lämpötilan muutoksista johtuvasta tilavuuden ja myös tiheyden muutoksista. Kaasun tilavuus on suoraan verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan. Se alkaa - 273 asteesta eli 0 C astetta on 273 K (kelvin). Jos kaasua lämmitetään 0 - 100 astetta, sen tilavuus muuttuu suhteessa 373/273. Siis yksi kuutio on 1,37 kuutiota sata asteisena.
Tiheys on kääntäen verrannollinen lämpötiloihin. Kun 1 kuutio ilmaa painaa 1.3 kg ja jos se lämmitetään 0 - 100 asteeseen sen tiheys laskee 1,3 x 273/373 = 0,95 kg/ kuutio. Jokainen kuutio nostaa 0 asteisessa ilmassa itseään 350 g ylöspäin.
Laskin nosteita kuutiometriä kohti eri lämpötiloille ja ne alla taulukossa:
50 astetta 200 g/m3
100 350
200 550
300 680
400 770
Jos nyt ajatellaan hormia jossa on lämmintä ilmaa niin sen tilavuus on hormin ala A kerrottuna korkeudella h. Kun tilavuus kerrotaan nosteella n, saadaan kokonaisnostovoima F. Kaavana F = A x h x n.
Jos siirrämme pinta-alan A yhtälön vasemmalle puolelle saadaan: F/A = h x n.
Nyt huomaamme että yhtälön vasen puoli F/A on hormin alaosassa vallitseva alipaine eli veto (voima / pinta-alalla).
Esimerkin vuoksi katsotaan mitä tulee jos kaasu on 200 astetta lämmintä ja hormin korkeus on 10 m.
Paineeksi saadaan (550g/m3) x 10m tulokseksi saadaan 5,5 kg/m2. Se on pieni paine 55 g/ dm2 tai 0,55 g/ cm2. Selvin lienee 55 vesimillimetriä.
Taulukkoa voidaan lukea niin että luku jaetaan kymmenellä ja se tarkoittaa alipainetta vesimillimetreinä 10 metrin piipun pituutta kohti.
Huomatkaa että koko kaasutilavuuden täytyy pysyä samassa lämpötilassa. Jos kaasu ylös mennessään jäähtyy, veto tietenkin huononee.
Täytyy heti lähettää ennen kuin häviää. Kommentoikaa.
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Jäspin yläpaloinen on kyseessä ja lähinnä toi savuttaminen ilmenee vain puita lisätessä. Onhan siinä imurissa nopeudensäädin. Miniminopeudellakin se vetää aika haipakkaa. Savukaasuimuri on siis sellaista mallia, mikä estää savunkulun jos se ei ole päällä. En ole arvannut sitä miniminopeutta niin paljon käyttää, kun ei ole ollut täyttä varmuutta pääseekö savu vapaasti liikkumaan pienillä kierroksilla. (Alussa tuli erehdyksessä poltettua puuta ilman, että imuri oli päällä; piippu lähes tukkeutui aika nopsaan)
No joo, jos nämä on vaihtoehdot, niin pitää käydä tyrkkäämässä imuri takas piipun päälle. Tosin sitä ennen voisi kokeilla pannarin korvausilman saannin parantamista.
Se kellariin menevä hormi vois hyvällä tuurilla (ai mitä se on) ollakin savuhormi. Pitää tutkata tarkemmin. Sen viereinen hormi on savuhormi. Jos siittä nyt voi mitään johtopäätöksiä vetää.
Harri
No joo, jos nämä on vaihtoehdot, niin pitää käydä tyrkkäämässä imuri takas piipun päälle. Tosin sitä ennen voisi kokeilla pannarin korvausilman saannin parantamista.
Se kellariin menevä hormi vois hyvällä tuurilla (ai mitä se on) ollakin savuhormi. Pitää tutkata tarkemmin. Sen viereinen hormi on savuhormi. Jos siittä nyt voi mitään johtopäätöksiä vetää.
Harri
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Paljonhan palamiseen vaikuttaa myös ensiö ja toisoilman säätö . Olisko niin että imuri pienelle ja loppusäädöt
kattilasta . Korvausilma aukko tulisi kai olla huomattavasti hormia isompi .
kattilasta . Korvausilma aukko tulisi kai olla huomattavasti hormia isompi .
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Oppes kysyi miten ilmahormi eroaa savuhormista muuratussa piipussa?Ei välttämättä mitenkään tai voi sitten erotakin.Vanhemmissa taloissa on palosuojaus piipussa välipohjien kohdalla hoidettu joko yhden kiven tai 3/4 osaa kiven vahvuisella paksunnos muurauksella ja/tai hiekkalaatikolla.Se on voitu jättää noiden kylmien hormien kohdalla kokonaan pois tai piippu voi muussa kohtaa ilmahormien kohdalla rajoittua palaviin rakennus osiin ilman riittävää palosuojausta.Piipun seinämävahvuus voi ilmahormien kohdalla olla ohuempi.ilmahormin ja savuhormin välitunkan pitäis olla puolenkiven paksuinen myös vanhojen rakennusmääräysten mukaan.Voi myös olla niin,että samaan ilmahormiin on laitettu muitakin lähtöjä,joiden putket kulkee piilossa välipohjarakenteiden sisässä,vanhoissa taloissa on vaikka minkälaisia sätöksiä.Joten asiaa selvittämättä ei ilmahormia pidä ottaa savuhormiksi.
Tuo kattilan huono veto ilman imuria tuntuu kummalta,kyllähän tavanomaisen puukattilan pitäis luonnonvedolla toimia ihan hyvin.Onkos hormi kuitenkin ihan ok.siis riittävän kokoinen ja pituinen?
Tuo kattilan huono veto ilman imuria tuntuu kummalta,kyllähän tavanomaisen puukattilan pitäis luonnonvedolla toimia ihan hyvin.Onkos hormi kuitenkin ihan ok.siis riittävän kokoinen ja pituinen?
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Noihin Oppesin ilmanvaihtopohdiskeluihin en osaa kommentoida mitään. Menee yli käsityskyvyn
Hormeja täällä on kahdeksan, vaikka talossa ei perimätiedon mukaan ole ollut kuin puukattila, kiuas ja todennäköisesti uuni keittiössä. Yksi noista vapaista hormeista oli peitetty pellinpalalla.(se kellariin menevä) Yhteen hormiin menee yläkerran poistoilmat, yhtä pitkin pitkin on vedetty savukaasuimurin ja liesituulettimen huipparin sähköt
Yksi on keittiön hellalle,yksi liesituulettimelle, yksi puukattilalle ja yksi kellarin takalle (entinen puukattila on otettu takkakäyttöön)
Mutta siitä vedosta. Pituutta hormilla lienee riittävästi, yli 7 metriä. Mutta miun ymmärryksen mukaan se on vain puolen kiven hormi. Uusi kattila on kellarissa laitettu eri paikkaan kuin vanha ja hormeja on kaiketi puhkottu "luovasti". Ja savusola/liitinhormi on mielenkiintoisesti salmiakin muotoinen poikkileikkaukseltaan. Nuo varmaan vaikuttaa vetoa huonontavasti.
Mutta kyllä miula on se käsitys, että noi Jäspin yläpaloiset on kovia tupruttelemaan savua sisälle jos menee luukkua availemaan.
Tänään olisi ohjelmassa kattilan nuohoaminen ja sen jälkeen tiedän tuosta pikeentymisestä enempi.
Hormeja täällä on kahdeksan, vaikka talossa ei perimätiedon mukaan ole ollut kuin puukattila, kiuas ja todennäköisesti uuni keittiössä. Yksi noista vapaista hormeista oli peitetty pellinpalalla.(se kellariin menevä) Yhteen hormiin menee yläkerran poistoilmat, yhtä pitkin pitkin on vedetty savukaasuimurin ja liesituulettimen huipparin sähköt
Mutta siitä vedosta. Pituutta hormilla lienee riittävästi, yli 7 metriä. Mutta miun ymmärryksen mukaan se on vain puolen kiven hormi. Uusi kattila on kellarissa laitettu eri paikkaan kuin vanha ja hormeja on kaiketi puhkottu "luovasti". Ja savusola/liitinhormi on mielenkiintoisesti salmiakin muotoinen poikkileikkaukseltaan. Nuo varmaan vaikuttaa vetoa huonontavasti.
Mutta kyllä miula on se käsitys, että noi Jäspin yläpaloiset on kovia tupruttelemaan savua sisälle jos menee luukkua availemaan.
Tänään olisi ohjelmassa kattilan nuohoaminen ja sen jälkeen tiedän tuosta pikeentymisestä enempi.
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Tajusin ettei miula riitä asiantuntemus ja kokemus arvioimaan pikeentymistä. Siis onko sitä paljon, vähän vai normisti. Ohessa kuvia ennen nuohousta tilanteesta. Kuvissa on noin kahden viikon kertymä. Lisänä kuva liitinhormista. Liitinhormin ja hormin liitos on aika heikonlaisesti tiivistetty, se vaikuttannee vetoon myös.
- Liitteet
-
- Liitinhormi.jpg (20.77 KiB) Katsottu 13095 kertaa
-
- Ennen-nuohousta-2.jpg (26.71 KiB) Katsottu 13173 kertaa
-
- Ennen-nuohousta-1.jpg (24.49 KiB) Katsottu 13098 kertaa
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Eipä tuossa kovinkaan paljon pikeä näy. Sitten jos pikeä rupeaa kunnolla tulemaan, niin sitä on ihan riesaksi asti, kuten mulla kävi Enekassa lauhojen kelien, jatkuvan tulen ja huonojen tiivisteiden sekä kuperan luukun takia.

Tuollainen tuli muistaakseni n. kuukaudessa.
Mutta siis puolen kiven hormi on vähän hintsu puukattilalle, mieluiten koko kiven. Toki toimii myös puolen kiven hormilla kun on savukaasuimurikin käytössä.
Tuossa on mulla kattilalla hormi, olen ollut luulossa että se olisi ns. yhden kiven hormi, mutta onkohan se sittenkin kahden. Tietääköhän joku?

Jos tuntuu, että savukaasulämmöt on liian korkeat imurin kanssa, niin vähentää imurin tehoa taikka sitten pienentää kattilan ilmaluukkuja, tosin vedonsäätimen säätäminen saattaa olla hankalaa jos kattila vetää hirmuisesti. Menee helposti luukku kokonaan kiinni. Savukaasuimurin kanssa olisi hyvä olla vedontasaaja piipussa, joka huolehtisi liiasta vedosta päästämällä ilmaa kattilan ohi piippuun.

Tuollainen tuli muistaakseni n. kuukaudessa.
Mutta siis puolen kiven hormi on vähän hintsu puukattilalle, mieluiten koko kiven. Toki toimii myös puolen kiven hormilla kun on savukaasuimurikin käytössä.
Tuossa on mulla kattilalla hormi, olen ollut luulossa että se olisi ns. yhden kiven hormi, mutta onkohan se sittenkin kahden. Tietääköhän joku?

Jos tuntuu, että savukaasulämmöt on liian korkeat imurin kanssa, niin vähentää imurin tehoa taikka sitten pienentää kattilan ilmaluukkuja, tosin vedonsäätimen säätäminen saattaa olla hankalaa jos kattila vetää hirmuisesti. Menee helposti luukku kokonaan kiinni. Savukaasuimurin kanssa olisi hyvä olla vedontasaaja piipussa, joka huolehtisi liiasta vedosta päästämällä ilmaa kattilan ohi piippuun.
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Kyllä tuo näyttäs yhdenkiven hormilta,eli semmonen joka on yhden ehjän tiilen kokonen,puolenkiven hormi on puolikkkaan tiilen kokonen.Tuossa Harrin kattilassa on tuo liitosputki aika erikoisen näköinen viritys,näyttää aika nuukan kokoselta vai vääristääkö kuva?Kun tuollanen ahdas putki nokeentuu,niin veto huononee entisestään(noidankehä),pääseekö sitä mitenkään nuohoamaan?Ei tuo kattila sisuksistaan mitenkään hirmu pahasti ole nokeentunut,ei mun mielestä näytä ollenkaan pikeentyneeltä vaan kuivalta,helposti nuohottavalta noelta,sinänsä nuohouksen tarvetta on kyllä.
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Jos tuo Maatilallisen hormi oli yhdenkiven hormi, niin täällä se on sitten puolen kiven. Kaikki hormit ovat puolen kiven. Maatilallisella aika reilusti pikeä
Kuva pikkasen vääristää liitinhormin kokoa. Ohessa kuva toisesta kulmasta. Mutta onhan se tuollainen omituisen muotoinen ja tuntuu, että se kerää herkästi nokea. Nuohota tuota ei mitenkään kätevästi pysty, vaan on irrotettava koko putki. Tulee tehtyä noin kerran kuukaudessa.
Kuva pikkasen vääristää liitinhormin kokoa. Ohessa kuva toisesta kulmasta. Mutta onhan se tuollainen omituisen muotoinen ja tuntuu, että se kerää herkästi nokea. Nuohota tuota ei mitenkään kätevästi pysty, vaan on irrotettava koko putki. Tulee tehtyä noin kerran kuukaudessa.
- Liitteet
-
- liitinhormi-2.jpg (17.69 KiB) Katsottu 13042 kertaa
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Aikoinaan puhkaisin hellan hormin alas kellariin . Jatkon tein muuraamalla siten että leveni alaspäin .
pohjalta noin 40cm . Alapalokattila toimi hyvin luonnonvedolla . Laajennuksen apu oli siinä että savukaasut
ehti hieman jäähtyä ja tilavuus pienentyä . Varmaan tärkein on jonkun muurarin ohje , tehdessä pitää
ajatella että tosta minä menisin , jos savu olisin .
Tuossa Harrin kuvassa näyttäis olevan tilaa piikata liitoskohta avarammaksi ja sujuvammaksi ja rakentaa
isompi liitosputki nuohousluukulla .
Mökkihellan alkuvedoksi olen suunnitellut pystyhormin alapäähän pientä 10-20 mm putkea josta puhallin
työntäisi kylmän ilman ylös . Korvausilma alkaisi tulla hellan pesästä lämpimänä , eikä varmaan montaa
minuttia tarvis käydä . Paketin vois rakentaa nuohousluukun tilalle , ja vain nuohotessa nostaa sivuun
pohjalta noin 40cm . Alapalokattila toimi hyvin luonnonvedolla . Laajennuksen apu oli siinä että savukaasut
ehti hieman jäähtyä ja tilavuus pienentyä . Varmaan tärkein on jonkun muurarin ohje , tehdessä pitää
ajatella että tosta minä menisin , jos savu olisin .
Tuossa Harrin kuvassa näyttäis olevan tilaa piikata liitoskohta avarammaksi ja sujuvammaksi ja rakentaa
isompi liitosputki nuohousluukulla .
Mökkihellan alkuvedoksi olen suunnitellut pystyhormin alapäähän pientä 10-20 mm putkea josta puhallin
työntäisi kylmän ilman ylös . Korvausilma alkaisi tulla hellan pesästä lämpimänä , eikä varmaan montaa
minuttia tarvis käydä . Paketin vois rakentaa nuohousluukun tilalle , ja vain nuohotessa nostaa sivuun
- miguel1983
- Jäsen

- Viestit: 145
- Liittynyt: Ti Tammi 27, 2009 11:40
- Paikkakunta: Iitti
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Mulla on riesana Jäspin Tupla kakkosessa 100 millin putkitus piipussa. Eli pituutta on noin 10,5 metriä siellä. Käytännössä pitää käydä piipun päässä nailonharjan kanssa kerran kuukaudessa, muutoin rupeaa tulemaan savua toisioilmaläpän kautta sisälle. Veto-ongelmia varten mulla on ihan normaali "puhallin", jolla annan lisäilmaa alaluukun kautta ensimmäisen tunnin ajan. Eli ihan kylmää ilmaa auki olevasta alaluukusta.
Syttyy merkittävästi paremmin, kuin ilman lisähappea. Ja röhisee tuli kovasti, vaikka vain 100 millin putkesta savu menee!
Syttyy merkittävästi paremmin, kuin ilman lisähappea. Ja röhisee tuli kovasti, vaikka vain 100 millin putkesta savu menee!
RMT vuosimallia 1956, 9x11 metriä ulkomitat, täysikokoisella kellarilla. Lämmitys; reilut 50 vuotta öljy (2000-2500l/v), nyt puu :) Juuri hankittu Termax 600 varaaja Jäspin Tupla II:sen kaveriksi. Kovilla pakkasilla 7-leivän uuni tulee hätiin.
Re: Puukattilan vedosta sekä hormeista
Vesimiilun yläpalotila. Vesi lämmitetty välillä 28-62 astetta. Tiilien lämpötila 250 astetta
- Liitteet
-
- Uunin ylätila 001_pieni.jpg (41.19 KiB) Katsottu 12628 kertaa