Kellarin lattia piikattu nyt auki... pari kysymystä
Kellarin lattia piikattu nyt auki... pari kysymystä
Terve,
Nyt on sitten lattia piikattu pois, ja kannettu ulos.
Lattian alla oli huopa ja huovan alla toinen ohut valu,
kaikki tämä todella hienon hiekan päällä, taitaa maatyyppi olla ihan sellainen.
Nyt kaivoin pari kuoppaa, noin 40 cm syviä, ja tunnissa sinne oli ilmestynyt vettä, haittaako tuo? Kaivelin sitten seinän vierestä, ja huomasin, että tuossahan mennään anturan alle niin että ropisee.
Talossa on salaojat, niiden korkeudesta ei ole tietoa.
Tarkoitushan on laskea lattiaa 10 cm, ja saada lattiaan eriste.
Silloinhan pitäisi kaivaa 40 cm jotta alle saa 20 cm soraa, 10 cm eristettä ja noin 8 cm valun. Tilaan ei tule lattialämmitystä.
Kannattaako soran alle laittaa salaojaputket, jotka johdetaan salaojakaivoon?
Kuinka ohut lattiavalu on ehdoton minimi?
Olen siis hetkellisesti hieman hukassa...
Nyt on sitten lattia piikattu pois, ja kannettu ulos.
Lattian alla oli huopa ja huovan alla toinen ohut valu,
kaikki tämä todella hienon hiekan päällä, taitaa maatyyppi olla ihan sellainen.
Nyt kaivoin pari kuoppaa, noin 40 cm syviä, ja tunnissa sinne oli ilmestynyt vettä, haittaako tuo? Kaivelin sitten seinän vierestä, ja huomasin, että tuossahan mennään anturan alle niin että ropisee.
Talossa on salaojat, niiden korkeudesta ei ole tietoa.
Tarkoitushan on laskea lattiaa 10 cm, ja saada lattiaan eriste.
Silloinhan pitäisi kaivaa 40 cm jotta alle saa 20 cm soraa, 10 cm eristettä ja noin 8 cm valun. Tilaan ei tule lattialämmitystä.
Kannattaako soran alle laittaa salaojaputket, jotka johdetaan salaojakaivoon?
Kuinka ohut lattiavalu on ehdoton minimi?
Olen siis hetkellisesti hieman hukassa...
Viimeksi muokannut JJ, Pe Heinä 22, 2005 10:55. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Re: Kellarin lattia piikattu nyt auki... pari kysymystä
Meillä oli muuten sama rakenne vanhassa, mutta tuo huopa oli korvattu bitumilla.JJ kirjoitti:Terve,
Nyt on sitten lattia piikattu pois, ja kannettu ulos.
Lattian alla oli huopa ja huovan alla toinen ohut valu,
kaikki tämä todella hienon hiekan päällä, taitaa maatyyppi olla ihan sellainen.
Kannattaako soran alle laittaa salaojaputket, jotka johdetaan salaojakaivoon?
Kuinka ohut lattiavalu on ehdoton minimi?
Savimaalla en laittaisi salaojitusta. Hiekkamaasta en tiedä. Jos on oletettavaa, että vesi nousee laattaan asti on vesi johdettava pois. Salaoja on edullinen vaihtoehto, jos se on syvyyksien suhteen mahdollinen.
Jos kyseessä on toimitusbetoni niin verkotettu 5cm laatta vastaa lujuudeltaan vanhaa 10cm säästöbetonia.
10cm EPS 100 ei nykyrakennusmääräysten mukaan riittävä. 20cm taitaa olla.
Oheisessa linkissä tietoa vesihöyryn käyttäytymisestä laatan alla.
http://www.finnfoam.fi/index.php?hidden ... catlist_17
mielipiteinä:
jos sinne kerran tulee vettä niin ehdottomasti salaojitus, mahdollisesti (ja isolla varauksella) vaihtoehtona lattiatason alle "valekaivo" jossa automaattiuppopumppu (ja silloin huolto etukäteen suunniteltuna).
lattiapaksuudesta: kellarin lattiahalkeamat ovat rmt:ssä erittäin yleisiä (tietysti erityisesti kylmissä kellareissa). ehkä ei kannata lähteä liikkeelle minimipaksuuksista vaan parempi satsata tässä vaiheessa enemmän niin, että remontti ei ihan heti odota. pikku puuhaa riittää talossa aina niin ettei kannata lisätä kuormaa tekemällä kaikki moneen kertaan...
itse ottaisin näin laajassa jutussa ammattilaisen vähintään suunnitteluun - odota ainakin m.alanderin kommenttia :D
jos sinne kerran tulee vettä niin ehdottomasti salaojitus, mahdollisesti (ja isolla varauksella) vaihtoehtona lattiatason alle "valekaivo" jossa automaattiuppopumppu (ja silloin huolto etukäteen suunniteltuna).
lattiapaksuudesta: kellarin lattiahalkeamat ovat rmt:ssä erittäin yleisiä (tietysti erityisesti kylmissä kellareissa). ehkä ei kannata lähteä liikkeelle minimipaksuuksista vaan parempi satsata tässä vaiheessa enemmän niin, että remontti ei ihan heti odota. pikku puuhaa riittää talossa aina niin ettei kannata lisätä kuormaa tekemällä kaikki moneen kertaan...
itse ottaisin näin laajassa jutussa ammattilaisen vähintään suunnitteluun - odota ainakin m.alanderin kommenttia :D
Se mikä siis on jännää, on se, että sama homma on aikaisemmin toteutettu saunaan ja pesuhuoneeseen. Tämä siis vuonna -94. Joten luulisi, ettei viereisen huoneen lattain laskeminen saman verran olisi ongelma.jmattis kirjoitti:mielipiteinä:
jos sinne kerran tulee vettä niin ehdottomasti salaojitus, mahdollisesti (ja isolla varauksella) vaihtoehtona lattiatason alle "valekaivo" jossa automaattiuppopumppu (ja silloin huolto etukäteen suunniteltuna).
Saunassa on tosin edellisen omistajan mukaan käytetty 10 cm styroxia eristeenä, soran määrästä eristeen alla ei tietoa. Hän ei remppaa ole tehnyt vaan omistaja ennen häntä.
Tilan ulkopuolella on salaojakaivo maan alla, jossa on pumppu, tähän kaivoon päättyvät siis talon kaikki muut salaojat. Saunan ja pesuhuoneen alle ei ole laitettu salaojia.
Oletettavissa ei pitäisi olla, että vesi nousee lattian tasolle asti, silloinhan se olisi jo pitänyt huomata viereisessä huoneessa jossa lattia on laskettu tuon 10-15cm.
Mitenkäs tuo siis kannattaisi hoitaa, julmettoman syvälle kun ei käsipelein oikein tahtoisi kaivaa.
Fuktisol/Isodränillä? Kuinka?
Perinteisesti 20 cm soraa + eriste + valu?
Mutta jos eristettä pitää olla 20 cm, tulee tuosta kyllä pirun iso kaivuuhomma.
Mitä muuta eristettä voisi käyttää kuin EPS?
Finnfoam? Fuktisol + jotain?
EDIT: Katselin tuota eristepaksuutta, ja esim rakentaja.fi rakennekuvissa on 10 cm EPS eristettä, tuohon viitattiin juuri jossain kellarin saneeraus kysymyksessä.
http://www.rakentaja.fi/Suorakanava/rak ... ?id=D2.M11
Minulla menossa samansorttinen remontti, viikonloppuna lattianvalu.
Minun kohdalla ratkaisu on tämä: vanha laatta veks,soraa n.10 cm pois ja tasaus.Laitoin sisäpuolelle salaojat kiertämään talon ulkoreunoja n. metrin päähän seinästä vaikka ulkopuolellakin on salaojitus.Fuktisol 10 cm,Eps 10 cm,suodatinkangas ja rauroitus,valu 7-8 cm.Huonekorkeudeksi tulee 212-215(miinus mahd.katon koolaus).Fuktisol ja 5 cm Eps:ää tuli anturoiden sisäpuolelle ja viimeinen 5 cm Eps anturan päälle.
Monen mielestä tuo sisäpuolinen salaojitus on turhaa, mutta tässä vaiheessa helppo ja halpa laittaa.Salaojat olen johdattanut ulkona olevaan salaoja/sadevesikaivoon, josta pumppu sylkee ojaan.
Minun kohdalla ratkaisu on tämä: vanha laatta veks,soraa n.10 cm pois ja tasaus.Laitoin sisäpuolelle salaojat kiertämään talon ulkoreunoja n. metrin päähän seinästä vaikka ulkopuolellakin on salaojitus.Fuktisol 10 cm,Eps 10 cm,suodatinkangas ja rauroitus,valu 7-8 cm.Huonekorkeudeksi tulee 212-215(miinus mahd.katon koolaus).Fuktisol ja 5 cm Eps:ää tuli anturoiden sisäpuolelle ja viimeinen 5 cm Eps anturan päälle.
Monen mielestä tuo sisäpuolinen salaojitus on turhaa, mutta tässä vaiheessa helppo ja halpa laittaa.Salaojat olen johdattanut ulkona olevaan salaoja/sadevesikaivoon, josta pumppu sylkee ojaan.
Eli aika sama kuin minulla, paitsi, että alkuperäinen korkeus ollut 180 cm ja uudeksi korkeudeksi tulisi 192 cm.Jukka68 kirjoitti:Minulla menossa samansorttinen remontti, viikonloppuna lattianvalu.
Minun kohdalla ratkaisu on tämä: vanha laatta veks,soraa n.10 cm pois ja tasaus.Laitoin sisäpuolelle salaojat kiertämään talon ulkoreunoja n. metrin päähän seinästä vaikka ulkopuolellakin on salaojitus.Fuktisol 10 cm,Eps 10 cm,suodatinkangas ja rauroitus,valu 7-8 cm.Huonekorkeudeksi tulee 212-215(miinus mahd.katon koolaus).Fuktisol ja 5 cm Eps:ää tuli anturoiden sisäpuolelle ja viimeinen 5 cm Eps anturan päälle.
Monen mielestä tuo sisäpuolinen salaojitus on turhaa, mutta tässä vaiheessa helppo ja halpa laittaa.Salaojat olen johdattanut ulkona olevaan salaoja/sadevesikaivoon, josta pumppu sylkee ojaan.
Tuolloin lattia olisi anturan tasolla. Sen alle kai ei voi mennä?
Tai siis ainakaan ilman suurempia muutostöitä?
Oikeastaan talossa ei ole oikein kunnollista anturaa, vaan talo vaan oikeastaa loppuu.
Näin pitkälle kun on päästy, olisi kiva saada tuo toteutettua...
Tulipas soitettua puolitutulle rakennusinsinöörille, en edes tiennyt, että hän on rakennusinssi.
Tässä hänen ehdotuksensa:
Piikataan lattia pois
Kaivetaan alla oleva maa pois 45 asteen kulmassa anturasta pois päin,
jolloin anturan alla oleva maa ei häiriinny
Alle ohut sepelikerros
Päälle 10 cm Isodrän
Isodränin päälle 10 cm Thermisol EPS 100 Lattia
Tämän päälle 8 cm raudoitettu valu
Lattia tulisi anturan yläpinnan tasolla (tuosta sitä ei kai enää voi laskea?)
Tuohan kuulostaa ihan hyvältä, mutta tuolloinhan Isodräniä/Thermisolia saa ihan ulkoreunaan asti? Pitäisikö alle laittaa salaojaputket ja suodatinkangas?
Tuossahan on siis 20 cm eristettä, mikä kai vaaditaan?
Jos 15 cm riittää, voisi käyttä Isodränin päällä 5 cm EPS:ää.
Eikös Isodrän ja Fuktisol ole aika samanlaisia, joten kaipa tuossa voisi Fuktisoliakin käyttää.
Tyypin ammattitaidosta en tiedä mitään, joten siksi kysynkin tähän pientä varmistusta.
Tässä hänen ehdotuksensa:
Piikataan lattia pois
Kaivetaan alla oleva maa pois 45 asteen kulmassa anturasta pois päin,
jolloin anturan alla oleva maa ei häiriinny
Alle ohut sepelikerros
Päälle 10 cm Isodrän
Isodränin päälle 10 cm Thermisol EPS 100 Lattia
Tämän päälle 8 cm raudoitettu valu
Lattia tulisi anturan yläpinnan tasolla (tuosta sitä ei kai enää voi laskea?)
Tuohan kuulostaa ihan hyvältä, mutta tuolloinhan Isodräniä/Thermisolia saa ihan ulkoreunaan asti? Pitäisikö alle laittaa salaojaputket ja suodatinkangas?
Tuossahan on siis 20 cm eristettä, mikä kai vaaditaan?
Jos 15 cm riittää, voisi käyttä Isodränin päällä 5 cm EPS:ää.
Eikös Isodrän ja Fuktisol ole aika samanlaisia, joten kaipa tuossa voisi Fuktisoliakin käyttää.
Tyypin ammattitaidosta en tiedä mitään, joten siksi kysynkin tähän pientä varmistusta.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Rakenne on kohtuullinen, mutta ylimmäinen eriste olisi syytä vaihtaa paremmin vesihöyryä läpäisevään Styrox eristeeseen. Suulakepuristettu Solimate levy on miltei yhtä tiivis kuin muovikalvo ja estää tehokkaasti lattiarakenteen alaspäin kuivumista.
Suulakepuristetusta levystä ei oikein saa hyötyä rakenteessa, koska normaali Solupolystyreeni lattiaeriste kestää kuormitusta aivan riittävästi ja on hinnaltaankin huomattavasti halvempaa.
Fuktisol levynkin päällä Eps-eristettä käytetään ainoastaan kustannussäästösyistä, paras rakenne tietysti olisi 200 mm Fuktisol eristettä.
Pelkällä Fuktisol eristeellä tehtynä betonilattian kuivumisominaisuudet olisivat aivan toista maata ja mikäli lattiarakenne kastuisikin nousevasta pohjavedestä tai muulla tavoin, toimii salaojittava lämmöneriste aina kuivaajana, eikä erillistä koneellista kuivausta tarvita.
Fuktisol levyn oikea paikka on alimmaisena, jossa se toimii kapillaarikatkona ja tällöin kapillaarikatkokerrosta erillisenä sorarakenteena ei tarvita. Tällöin lattiarakenne tulee 200 mm ohemmaksi ja kaivuutöitä säästyy, sekä huonekorkeus lisääntyy.
Mikäli huonekorkeus antaisi periksi erinomainen rakenne olisi myös alimmaiseksi 200-300 mm kevytsoraa ja päällimmäiseksi 100 mm Fuktisolia. Tällaisen lattian teimme VTT:n tutkijan uuteen omakotitaloon Espoon Säterinmetsään muutamia vuosia takaperin ja asiakas on poikkeuksellisen tyytyväinen.
Suulakepuristetusta levystä ei oikein saa hyötyä rakenteessa, koska normaali Solupolystyreeni lattiaeriste kestää kuormitusta aivan riittävästi ja on hinnaltaankin huomattavasti halvempaa.
Fuktisol levynkin päällä Eps-eristettä käytetään ainoastaan kustannussäästösyistä, paras rakenne tietysti olisi 200 mm Fuktisol eristettä.
Pelkällä Fuktisol eristeellä tehtynä betonilattian kuivumisominaisuudet olisivat aivan toista maata ja mikäli lattiarakenne kastuisikin nousevasta pohjavedestä tai muulla tavoin, toimii salaojittava lämmöneriste aina kuivaajana, eikä erillistä koneellista kuivausta tarvita.
Fuktisol levyn oikea paikka on alimmaisena, jossa se toimii kapillaarikatkona ja tällöin kapillaarikatkokerrosta erillisenä sorarakenteena ei tarvita. Tällöin lattiarakenne tulee 200 mm ohemmaksi ja kaivuutöitä säästyy, sekä huonekorkeus lisääntyy.
Mikäli huonekorkeus antaisi periksi erinomainen rakenne olisi myös alimmaiseksi 200-300 mm kevytsoraa ja päällimmäiseksi 100 mm Fuktisolia. Tällaisen lattian teimme VTT:n tutkijan uuteen omakotitaloon Espoon Säterinmetsään muutamia vuosia takaperin ja asiakas on poikkeuksellisen tyytyväinen.
-
Harry
Minulle on rakennusmestari piirtänyt lattian alle eristeeksi Solimatelevyn ja sellainen sinne laitettiin. Lisäksi tiedän lukuisia muitakin uusia lattioita tehdyn Solimatella/Finnfoamilla eristettynä, joten tässä on taas yksi mielipide toista vastaan ja jos sen kaupungin rakennustarkastaja hyväksyy, niin ei se kovin väärin voi olla, sanoi kuka mitä tahansa. Solimate/Finnfoam ovat rakennusohjeiden mukaisesti tehtynä täysin turvallisia ja kaikki tarvittavat luvat omaavia eristeitä, joiden väheksyminen täällä ilman riittäviä perusteita on arveluttavaa!
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Ei se suulakepuristetun käyttäminen tai käyttämättömyys ole tietenkään maailmanlopun asia. Ajatuksena suunniteltaessa lattian eristeeksi suulakepuristettuja levyjä on niiden hidas vettyminen erittäin tiiviin rakenteen ansiosta. Lisäksi tiedetään niiden olevan aavistuksen paremmin eristäviä ja puristuslujuudeltaan erinomaisia.
Oikeassa paikassa käytettynä suulakepuristettu Polystyreenilevy on varsin ylivoimainen eriste.
Mikäli lattialla on mahdollisuus kuivua riittävästi, ennen pinnoitusta tai sillä on mahdollisuus kuivua sisäänpäin, tuskin mitään ongelmia ilmentyy.
Jos taas pyritään rakennusfysiikan mukaiseen parhaaseen rakenteeseen on rakenne suunniteltava samoin kuin seinätkin tiivis sisältä ja ulospäin harveneva viisinkertaisesti.
On totta, että rakennustapaohjeissamme ( Ympäristöministeriö C2 kosteus ) ei mainita mitään tiiviiden vesihöyryä läpäisemättömien lämmöneristeiden käytöstä, ainoastaan muovikalvon käyttö lattiarakenteiden alla on julistettu pannaan.
Vaihtoehtoja lattiarakenteiksi on kivivillasta ja Solupolystyreenieristeistä kevytsoraan ja rakenteen suunnittelija päättää minkä näistä valitsee.
Tiedossani ei myöskään ole tukimuksia, joissa erillaisia vaihtoehtoja olisi tutkittu. Aiheesta saisi varmasti aikaiseksi mielenkiintoisen testin vaikka Tekniikan maailmaan.
Oikeassa paikassa käytettynä suulakepuristettu Polystyreenilevy on varsin ylivoimainen eriste.
Mikäli lattialla on mahdollisuus kuivua riittävästi, ennen pinnoitusta tai sillä on mahdollisuus kuivua sisäänpäin, tuskin mitään ongelmia ilmentyy.
Jos taas pyritään rakennusfysiikan mukaiseen parhaaseen rakenteeseen on rakenne suunniteltava samoin kuin seinätkin tiivis sisältä ja ulospäin harveneva viisinkertaisesti.
On totta, että rakennustapaohjeissamme ( Ympäristöministeriö C2 kosteus ) ei mainita mitään tiiviiden vesihöyryä läpäisemättömien lämmöneristeiden käytöstä, ainoastaan muovikalvon käyttö lattiarakenteiden alla on julistettu pannaan.
Vaihtoehtoja lattiarakenteiksi on kivivillasta ja Solupolystyreenieristeistä kevytsoraan ja rakenteen suunnittelija päättää minkä näistä valitsee.
Tiedossani ei myöskään ole tukimuksia, joissa erillaisia vaihtoehtoja olisi tutkittu. Aiheesta saisi varmasti aikaiseksi mielenkiintoisen testin vaikka Tekniikan maailmaan.
Ok.
Eristeasia tuli siis selväksi.
EDIT: Mitä eroa on jos käyttää EPS eristettä tai uretaanieristettä (esim. joku SPU) Vai eikö tuo SPU:m uretaanilevy sovellu ollenkaan lattian alle?
Mutta mitenkäs tuon veden kanssa.
Vettä kertyy kun kaivaa noin 30 cm alas = 30 cm anturan alapuolelle.
Siitä vesi ei nouse.
Ei kai tuota Thermisolia voi suoraa tuohon laittaa, vai voiko?
Toimiiko se samalla salaojana vaakatasossa?
Vai pitäisikö tuonne Thermisolin alle laittaa kaksi salaojaputkea, jotka ohjataan tuohon jo mainittuun ulkona olevaan salaojakaivoon?
Eristeasia tuli siis selväksi.
EDIT: Mitä eroa on jos käyttää EPS eristettä tai uretaanieristettä (esim. joku SPU) Vai eikö tuo SPU:m uretaanilevy sovellu ollenkaan lattian alle?
Mutta mitenkäs tuon veden kanssa.
Vettä kertyy kun kaivaa noin 30 cm alas = 30 cm anturan alapuolelle.
Siitä vesi ei nouse.
Ei kai tuota Thermisolia voi suoraa tuohon laittaa, vai voiko?
Toimiiko se samalla salaojana vaakatasossa?
Vai pitäisikö tuonne Thermisolin alle laittaa kaksi salaojaputkea, jotka ohjataan tuohon jo mainittuun ulkona olevaan salaojakaivoon?
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Veden pinta ei saa ulottua kapillaarikatkokerrokseen, koska tämän kerroksen tarkoituksena on katkaista kapillaarinen kosteudennousu lattiaan.
Käytettäessa salaojittavia lämmöneristeitä, pohjaveden pinnan tulisi pysyä irti eristeen pohjasta. Tilapäinen nousu salaojittaavaan lämmöneristeeseen ei vaikuta sen toimivuuteen kapillaarikatkona.
Salaojitustaso pitäisi olla 50 cm lattipinnan alapuolella.
Mikäli et rakenna lattialämmitystä, ohuempikin eristekerros, kuin 200 mm riittää.
Käytettäessa salaojittavia lämmöneristeitä, pohjaveden pinnan tulisi pysyä irti eristeen pohjasta. Tilapäinen nousu salaojittaavaan lämmöneristeeseen ei vaikuta sen toimivuuteen kapillaarikatkona.
Salaojitustaso pitäisi olla 50 cm lattipinnan alapuolella.
Mikäli et rakenna lattialämmitystä, ohuempikin eristekerros, kuin 200 mm riittää.
