seinän rakenne
seinän rakenne
tilanne on seuraava: talossani on hirsirunko n.6",joka yltää ensimmäisen kerroksen katon tasalle/2. kerroksen lattian tasalle.Nyt aikeissa eristää yläkerta,sekä katto ja ottaa yläkerta käyttöön.ongelmana on etten tiedä voinko laittaa eristeen (luult. ekovilla) suoraan laudoitusta vasten joka on siis kiinni hirressä alakerran osalta,vai pitäisikö tuossa välissä olla tuuletus rako.Maalaisjärjellä ei raosta luulisi hyötyä olevan,koska ei sellaista alakerrassakaan ole,katossa rako varmaan pitää olla..
Seinän rakenne on siis alakerran osalta ulkoapäin seuraava: rappaus,jonka alla tod.näk. vinorimoitus, pystylaudoitus,hirsi,ja lopuksi joku huokoinen (puukuitu???)levy.
Rakenne jatkuisi muilta osin samana ylös asti, ainut ero olisi että hirren korvaisi villa (tai pellava).
mitä sanoo parlamentti??
Seinän rakenne on siis alakerran osalta ulkoapäin seuraava: rappaus,jonka alla tod.näk. vinorimoitus, pystylaudoitus,hirsi,ja lopuksi joku huokoinen (puukuitu???)levy.
Rakenne jatkuisi muilta osin samana ylös asti, ainut ero olisi että hirren korvaisi villa (tai pellava).
mitä sanoo parlamentti??
Re: seinän rakenne
puheenvuoro.
Ensilukemalla sanoisin että ei ole välttämätön.
Kannattaa toki muistaa, että haitallista voi olla tuuletusraon puuttuminen, mutta ei koskaan sen tekeminen.
Tietysti olisi mukava tietää vähän lisää mitä on arvioimassa.
Mitä tiloja II kerrokseen on tulossa - mahd. märkätiloja ?
Jatkuuko nykyinen rappaus räystäälle vesikattoon asti?
Hirren päälle tulee siis seinää, minkä korkuisena?
Raottomuus edellyttää myös että rappauksessa on hengittävä maali – oletettavasti onkin, jos rappaus kunnossa.
Ja jos hahmotin oikein pitäisi mahd. tuuletusraon alareunaan järjestää reiät rappauksen läpi.
Ensilukemalla sanoisin että ei ole välttämätön.
Kannattaa toki muistaa, että haitallista voi olla tuuletusraon puuttuminen, mutta ei koskaan sen tekeminen.
Tietysti olisi mukava tietää vähän lisää mitä on arvioimassa.
Mitä tiloja II kerrokseen on tulossa - mahd. märkätiloja ?
Jatkuuko nykyinen rappaus räystäälle vesikattoon asti?
Hirren päälle tulee siis seinää, minkä korkuisena?
Raottomuus edellyttää myös että rappauksessa on hengittävä maali – oletettavasti onkin, jos rappaus kunnossa.
Ja jos hahmotin oikein pitäisi mahd. tuuletusraon alareunaan järjestää reiät rappauksen läpi.
Aina.peksi kirjoitti: ,katossa rako varmaan pitää olla..
kamala mörskä - miks ne tollasen osti - hirvee urakkaPetri Leskinen
Selvennystä
Toiseen kerrokseen ei tule märkätiloja,ainoastaan makuuhuone ja työhuone.Rappaus jatkuu vesikattoon saakka.hirsikehikon yläpuolella on "tyhjää" seinää n.1.5metriä korkeimmillaan(katon harjan kohdalla).Rappauksen päällä on maali joka on kestänyt yllättävän hyvin(muutamia lohenneita paloja) jo n.15v.
Millä materiaalilla olisi mahdollista saada vesikaton ja huoneen väli eristettyä tehokkaasti ja ohuesti?Mieluiten luonnonmukaisesti, esim. ekovilla tai vastaava. tilaa todella rajoitetusti....
Millä materiaalilla olisi mahdollista saada vesikaton ja huoneen väli eristettyä tehokkaasti ja ohuesti?Mieluiten luonnonmukaisesti, esim. ekovilla tai vastaava. tilaa todella rajoitetusti....
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Kerro minkäverran tilaa kattotuolien ruoteiden alle jää. Kerro kattotuoliruoteiden paksuus. Katon ja eristeen väliin pitää jäädä vähintään 5cm tuuletusrakoa - mieluiten enemmän. Tämä rako saa olla ruoteiden välissä.
Minkälaista lamda eristystasoa olet ajatellut?
Rakennusmääräysten mukaan sen pitää olla n. 0,16 lappeessa ja olikohan 0,25 seinillä. Minkä seinissä ylittää lämmönsäästössä niin saa alittaa lappeessa. Tuon 0,16:ta toteuttaa esim 17cm SPUta lappeessa. Vastaavan saa aikaiseksi 35-40cm:llä puukuituvillaa.
Minkälaista lamda eristystasoa olet ajatellut?
Rakennusmääräysten mukaan sen pitää olla n. 0,16 lappeessa ja olikohan 0,25 seinillä. Minkä seinissä ylittää lämmönsäästössä niin saa alittaa lappeessa. Tuon 0,16:ta toteuttaa esim 17cm SPUta lappeessa. Vastaavan saa aikaiseksi 35-40cm:llä puukuituvillaa.
150mm = kattotuolien korkeus, eiks vaan?peksi kirjoitti: ,tilan syvyys on vain 150mm,eli käytännössä spu:ta voisi laittaa vain 10cm?
Jos tähän haluaa edes jotenkin lämpötaloudellisen eristepaksuuden, tulee osa eristeistä kattotuolien alapuolelle siis. Maanman mainitsemalla 170mm: 100 väliin ja 70 alapuolelle, ja siihen vielä sisäverhous.
Tila siis madaltuu, mutta ei kai se niin senteistä voi olla kiinni? Kaipa korkein kohta sallii katon tekemisen kolmilappeisena, matalilla sivuilla kattopalkkien mukaan, ja keskikohta vaakasuorana? jossa siis voi olla paksumminkin eristettä ja tuuletus harjalla hoituu helpommin.
Katon eristämisestä taisi olla joskus aiemminkin keskustelua, eli hakua.
kamala mörskä - miks ne tollasen osti - hirvee urakkaPetri Leskinen
itse tein 70mm kattotuolin alapinnan tasolle, sitten tasainen kerros 70mm ja "yläkakkuun" vielä 70mm lisää.
Tuuletusraoksi jäi vinoilla pinnoilla 60mm, päälle 40 cm "kolmio" ja ylös päätyihin tein tuuletusritilät.
Jos olis tehnyt villasta, pitäis mennä kyyryssä yläkertaan.
Ainakin yksi miinus kyllä tuossa pu-eristämisessä on. Ääntä se ei eristä läheskään niin hyvin kuin villa.
Lämmin ratkaisu tuo on ainakin ollut.
Tuuletusraoksi jäi vinoilla pinnoilla 60mm, päälle 40 cm "kolmio" ja ylös päätyihin tein tuuletusritilät.
Jos olis tehnyt villasta, pitäis mennä kyyryssä yläkertaan.
Ainakin yksi miinus kyllä tuossa pu-eristämisessä on. Ääntä se ei eristä läheskään niin hyvin kuin villa.
Lämmin ratkaisu tuo on ainakin ollut.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Minulla itselläni tuo projekti odottaa ensimmäisen puolikkaan osalta sisälevytystä. Toteutus 50mm FFoam ruoteiden väliin ja ruoteiden päälle 100mm lisää. Sen päälle ääni ja paloeristeeksi 50mm kivivilla. Sisimmäksi gyproc tai palosuojattu huokolevy.
Samalla myös vintti jaettiin kahteen palo-osastoon.
Levyjä ei saa vinttiin ennenkuin portaat on tehty. Portaita taas ei voi tehdä ennen kuin kellarin KHH tehty eli kaivettu auki, eristetty ja valettu lattialämmitysputkineen. No kohta alkaa sisätyökausi joka tapauksessa.
Samalla myös vintti jaettiin kahteen palo-osastoon.
Levyjä ei saa vinttiin ennenkuin portaat on tehty. Portaita taas ei voi tehdä ennen kuin kellarin KHH tehty eli kaivettu auki, eristetty ja valettu lattialämmitysputkineen. No kohta alkaa sisätyökausi joka tapauksessa.
tässä kohtaa ikävä kyllä alkaa jo olla senteistä kiinni.toinen vaihtoehto olisi portaiden paikan muuttaminen,joka ei ollut suunnitelmissa. Ruoteiden väliin saisi laitettua 100mm eristettä ja jäisi 50mm tuuletusrakoa,onko tuo aivan surkea ratkaisu lämpötaloudellisesti.
Kaverilla on vintissä vain 70mm spu eristeenä,tosin katolla onkin sitten jäätä....eli taitaa laskea läpi aika vahvasti.
Kaverilla on vintissä vain 70mm spu eristeenä,tosin katolla onkin sitten jäätä....eli taitaa laskea läpi aika vahvasti.
-
Mikkothebuilder
- Jäsen

- Viestit: 11
- Liittynyt: Ma Loka 23, 2006 12:36
- Paikkakunta: Oulu
Vintti Iita + Anselmi
Moi!
Itse laitoin 90mm Vintti-Iita levyn kattotuolien väliin ja siihen ristiin tuon Gyproc levylla varustetun Anselmilevyt. Itse eristettä on nyt siis noin 12cm ja hyvin tuntuu lämpö pysyvän mökissä.
Itse laitoin 90mm Vintti-Iita levyn kattotuolien väliin ja siihen ristiin tuon Gyproc levylla varustetun Anselmilevyt. Itse eristettä on nyt siis noin 12cm ja hyvin tuntuu lämpö pysyvän mökissä.
Talo vm. 1965. Kellarillinen 1 1/2 kerroksinen talo. Käynyt läpi täydellisen remontin pääosin itsetehtynä. Erityisesti LVI - asioihin pyritty panostamaan isännän LVI orientuneisuuden vuoksi.

