Puulämmitys, lämmitämmekö oikein?

[pähkäilijä]

Jääkö varaajan yläpää sitten käyttämättä, tuon putkilähdön ja yläpään väliin jää aika paljon tilaa kuvan perusteella. Kuitenkin jos patterikiertoon saa vielä esim 40c vettä niin 70=>40c 1000 litrassa antaa noin 35 kWh.

Toisaalta jos kulutus on kovaa niin nopeastihan tuollainen määrä menee. Itsellä rintsikassa nollakelillä on kulutus noin 3 kw luokkaa tasaisesti.

[Huovinen]

Ketjun aloittajan tapauksessa hämmästyttää tuo 50 asteiseksi jäävä ala/keskilämpö. Itellä tulee nollakeleillä vielä semmosta reilu 30 asteista patteriverkon paluusta, varaajakin jäähtyy alhaalta siihen lämpöön tietty. Onko Ouman säädetty oikein, lähdetään hakemaan sitä patteriverkon lämpötilaa alhaalta. Näin saadaan verkoston hukkaa pienemmäksi, siksihän se ouman siellä on.

[Maatilallinen]

Jääkö varaajan yläpää sitten käyttämättä, tuon putkilähdön ja yläpään väliin jää aika paljon tilaa kuvan perusteella. Kuitenkin jos patterikiertoon saa vielä esim 40c vettä niin 70=>40c 1000 litrassa antaa noin 35 kWh.

Toisaalta jos kulutus on kovaa niin nopeastihan tuollainen määrä menee. Itsellä rintsikassa nollakelillä on kulutus noin 3 kw luokkaa tasaisesti.

Ei se varaaja ihan tuonne kattoon asti ole, pellitys on vaan tehty tuolleen. Yläpäähän jää kyllä sitä 95c vettä kun vastukset lähtee päivälläkin päälle, mutta pakkohan ne on lähteä koska muuten lämmin vesi loppuisi. Ja ei patterikiertoon mikään 40c vesi riitä, nollakelissä menee 57 asteinen vesi ja -20 pakkasella 70 asteinen vesi.

Nopeasti menee tosiaan, mutta ei tuosta ole haittaa kuin vain talviaikana sähköllä lämmitettäessä. 1.4.-31.10 sähköähän saa halvemmalla tariffilla ympäri vuorokauden, silloinhan lähinnä sähköllä lämmittelen kun pienen kulutuksen aikana putoaa jatkuvapaloisen kattilan hyötysuhde niin onnettomaksi, ja talviaikana lämmitän kattilalla joka jatkuvapaloisena pitää tuon varaajan jatkuvasti kuumana ja ei tarvitse kuin muistaa pesää täyttää tarpeeksi usein niin ei pääse tulet sammumaan.

Aamuin illoin olen täyttänyt nollakeleillä, kovemmalla pakkasella täytyy käydä tuossa iltapäivälläkin yhden kerran. Keskimäärin on nyt mennyt 0,2pm3 vuorokaudessa halkoa, suunnilleen nollakeliä pitänyt. Pesään mahtuu 0,15pm3 kerrallaan.

[pähkäilijä]

Ja ei patterikiertoon mikään 40c vesi riitä, nollakelissä menee 57 asteinen vesi ja -20 pakkasella 70 asteinen vesi.

Aamuin illoin olen täyttänyt nollakeleillä, kovemmalla pakkasella täytyy käydä tuossa iltapäivälläkin yhden kerran. Keskimäärin on nyt mennyt 0,2pm3 vuorokaudessa halkoa, suunnilleen nollakeliä pitänyt. Pesään mahtuu 0,15pm3 kerrallaan.

ok - ainahan lämmönluovutusala on kortilla pattereissa...

0.2 p-m3 noin 60 kg? Eli 240 kWh ja 3/4 hyötysuhteella 180 kWh/24 7,5 kw tasaisen tappava lämmöntarve nollakelillä ja jäähtyy 3,2c tunnissa. 2000 litrassa 180 kWh on 77,5c niin eihän se riitä mitenkään. Onneksi puulämmittäminen on kaikenlisäksi kivaa eikä pelkästään mukavaa

[Maatilallinen]

0.2 p-m3 noin 60 kg? Eli 240 kWh ja 3/4 hyötysuhteella 180 kWh/24 7,5 kw tasaisen tappava lämmöntarve nollakelillä ja jäähtyy 3,2c tunnissa. 2000 litrassa 180 kWh on 77,5c niin eihän se riitä mitenkään. Onneksi puulämmittäminen on kaikenlisäksi kivaa eikä pelkästään mukavaa

Nollakelissä lämmöntarve on n. 6kW jatkuvaa tehoa. Reippaammat suihkuttelut ym. saattaa tosin nostaa sen tuonne 7,5kW paikkeille. Tuo hyötysuhde ei kyllä varmaan ihan 75% ole, ehkä 50-60% lähempänä totuutta näin pienellä kuormalla. Pakkasella se varmaan nousee sitten ylemmäs, kattilanvalmistaja lupasi 70-80% täydellä teholla.

Ei riitä tosiaan tuollainen varaaja, mutta kun kattilaa käyttää jatkuvapaloisena niin riittää paremmin kuin hyvin

[PinjaPerhe]

Kiitos ajatuksista, näitä on tuumailtu porukalla.

Kattilan käyttöohjeesta löytyi teksti, jossa suositeltiin savukaasujen lämpötilaksi 120-150 astetta. Olemme ilmansäätöjä kääntelemällä saavuttaneet tuon vaihteluvälin. Tähän liittyen kysymys: kattilan käyttöohjeessa sanottiin, että kun laittaa ensiöilmansäädön asentoon 4 ja toisioilman asentoon 5, niin niihin ei tarvitse mennä tuon jälkeen koskemaan. Jouduimme muuttamaan ensiöilman asentoon 2-3, jotta piipusta tuli oikeanvärinen savu ja savukaasut olivat toivotuissa lukemissa. Mikä toisioilman säädön merkitys on, mihin se vaikuttaa?

Hajanaisia vastauksia esitettyihin kysymyksiin ja kommentteihin:
- Puukattilan puhdistusväli näyttäisi olevan noin viikko, sillä saa pidettyä savukaasujen lämpötilat ainakin osittain kurissa.
- Laitteistosta löytyy kolmitieventtiili.
- Ouman säätimessä on sekä sisä- että ulkotilassa olevat anturit ja säädöt tuntuvat toimivan noiden perusteella.
- Polttopuut nostetaan sisään siten, että ehtivät olemaan ainakin muutaman päivän plussalämpötiloissa ennen kattilaan laittamista.
- Pähkäilijä kirjoitti, että "Mitä kuumempaa varaajan alapään vesi on sitä kuumempaa vettä tulee kattilaan ja kattilan hyötysuhde alkaa laskemaan kun tarpeeksi lämpöä ei ehdi siirtyä konvektoreista veteen => savukaasut lämpenenevät ja lämpö karkaa piippuun.". Onko siis näin, että varaajaa ei kannattaisi lämmittää kovin kuumaksi (mikähän on kuuma varaajan vedenlämmöstä puhuttaessa), koska se laskee kattilan toiminnan tehoja? Vai ymmärsimmekö asian väärin?

[petej]

Eikös tuolla ensiö ilmalla kaasuteta ne puut ja toisio ilmalla poltetaan ne kaasut.
Jos tuo toisio palo ei toimi menee melkoinen osa energiasta hukkaan.
Tuohon savukaasun lämpöön en niin takertuisi jos pysyy alle parin sadan,oleelisempaa on saada palotapahtuma toimimaan kunnolla...
Palaahan siellä toisiopalossa edelleen kauniin keltainen liekki vai onko tuo säätö aiheuttanut toisipaloon ongelmaa ja reilu yli ilma jäähdyttää vaan savukaasua?
Se kattilan hyötysuhde tuskin niin paljoa loppuvaiheessa laskee ettei varaajaa kannattaisi kuumaksi lämmittää, tuolla käänteispalossa pitäisi toisiopalon lämmöt pyöriä siellä 1000 asteen tuntumassa ennen konventiota.

[PinjaPerhe]

Miten:
- tarkastetaan liekin väri toisiopalopesästä? Kun alaluukun eli toisiopalopesäluukun avaa, niin kattilahan alkaa ottamaan korvausilmaa kyseisen luukun kautta ja samanlaista imua ei synny enää varsinaisesta palopesästä
- tarkastetaan toisiopalon synnyttämä lämpö? Ainakaan meidän kattilastamme ei löydy lämpömittaria tuon mittaamiseen

[Huovinen]

Nuilla Oumanin säädöillä meinasin seuraavaa:

Ulkoanturin avulla Ouman lisää kiertoveden lämpöä ulkoilman jäähtyessä ja laskee taas lämmetessä.

Sisäanturin avulla Ouman vähentää kiertoveden lämpöä, jos lämpöä asunnossa yli asetetun arvon (esim aurinko / takka, tms) samoin lisää kiertoveden lämpöä, jos lämpö ei muista asetuksista huolimatta riitä

Säädöt itse yksiköstä: säätökäyrä, kuinka jyrkästi kiertoveden lämpö nousee ilman kylmetessä ja tasosäätö, mille "korkeudelle" säätökäyrä halutaan. Nämä näkyy Oumanissa avaamatta sitä kirkasta luukkua, jonka alla pikaohje säätöihin. Luukun alla lisää säätöjä.

Toki tuohon säätökäyrän jyrkkyyteen vaikuttaa oleelleisesti taleon eristykset, pattereiden tyyppi, yms, mutta yhtä-äkkiä se varaajan alalämpö vaikutti niin korkealta, että säätökäyrän täytyy olla aika jyrkkä, että tuohon päädytään. Kannattaa lukea ne Oumanin ohjeet vaikka netistä, jos ei niitä ole tallessa.

Edit:
"Tämä vaikuttaa myös varaajan varaamiseen, koska aina parempi varata varaajaa, joka alhaalta mahdollisimman kylmä. Silloin saadaan ajettua pitempään täydellä teholla kattilaa ja sen hyötysuhde parempi, kuin jos kattilaan tulee jo aika kuumaa vettä varaajasta. Tässä olen vähän erilinjoilla Peten kanssa. Tosin mulla aivan toiseblaine krematorio kattilanvirkaa toimittamassa."

Jykä.

[petej]

Joissain kattiloissa on liekin tirkistelyyn reikä jos ei sitä niin hankalampaa on,jos konventio kestää suht puhtaana pitäis palotapahtumankin olla aika kohdillaan.
Nuo ensiö ja toisioilmat kuitenkin liittyvät toisiinsa jos ensiö on pienellä pitäis toisio ilmaakin pienentää yleensä.
Ei noita toisiopalolämpöjä yleensä mittailla,olikohan 700 astetta minkä vähintään vaati kaasujen palamiseen...

Tuolla varaajan alalämmöllä niin...
Yleensähän siinä on lataustermostaatti joka päästää kattilaan yli 65 asteista vettä,eli ei varaajan pohjan lämpötilassa olevaa.
Nuo kattilanvalmistajat näyttäs suosittavan sitä 65-70 astetta minimiks, tiedä siitä sitten...

[pähkäilijä]

Miten:
- tarkastetaan liekin väri toisiopalopesästä? Kun alaluukun eli toisiopalopesäluukun avaa, niin kattilahan alkaa ottamaan korvausilmaa kyseisen luukun kautta ja samanlaista imua ei synny enää varsinaisesta palopesästä
- tarkastetaan toisiopalon synnyttämä lämpö? Ainakaan meidän kattilastamme ei löydy lämpömittaria tuon mittaamiseen

http://www.youtube.com/watch?v=N_kT3TQ02Ys

tuollanen alaluukku pitäs olla vakiovarusteena - noin 1 min 30 sek kohdalla. Youtubesta löytyy monta videoa miten liekki palaa kun hakee sanoilla

wood gasification boiler

Varaajan kuumalla alalämpötilalla tarkoitin kun omalla kohdalla varaajasta kattilalle tuleva lämpö nousee yli 60c - eli koko varaaja on kerrostunut silloin kuumaksi yli 70c kohdille. Silloin täällä alkaa yläpään lämmöt nousemaan lähemmäs 80c ja kattilan hyötysuhde laskee kun kuumempi sisälle tuleva vesi ei ehdi jäähdyttämään konvektoreita riittävästi vaan savukaasujen lämpötila kohoaa.

Toki uudemmissa kattiloissa on tekniikkaa enemmän ja silloin katkeaa savukaasuimurin sähkönsyöttö kun kattilavesi kuumenee yli 90c joten ongelma ei ole samanlainen.

[markokoo]

"Tämä vaikuttaa myös varaajan varaamiseen, koska aina parempi varata varaajaa, joka alhaalta mahdollisimman kylmä. Silloin saadaan ajettua pitempään täydellä teholla kattilaa ja sen hyötysuhde parempi, kuin jos kattilaan tulee jo aika kuumaa vettä varaajasta. Tässä olen vähän erilinjoilla Peten kanssa. Tosin mulla aivan toiseblaine krematorio kattilanvirkaa toimittamassa."

Nämä on niin kattilakohtaisia asioita ettei noihin nyrkkisääntöjä oikein voi antaa varsinkaan ihan eri kattilatyypin pohjalta. Omassa Nature-käänteispalokattilassa esimerkiksi lataus on laitettu toimimaan (omassa digitaalisessa keskuksessa) silleen että se pysyy koko ajan 70 päällä eli vaihtelee sitten 70-90 välillä, melkein mieluummin 75-90. Piippuun tuupataan 180-asteista. Tässä ei varmaan täten ole ilmeisestikään yritetty optimoida viimeiseen asti että saataisiin se viimeinen muutamakymmentä astetta talteen. En ole huomannut että tällä kattilalla olisi savukaasujen lämpöön ollut mitään merkitystä jos varaaja onkin tullut kesken lämmityksen täyteen, jolloin siis latauspumppu käy koko ajan. Lämmitän aina lämmityskaudella varaajan täyteen.

Kuten Petej totesikin, tässä kattilatyypissä on tärkeintä on että toisiopalo on kunnollinen. Meillä on lasisilmä alaluukussa josta paloa saa seurattua. Mutta nämä on tosiaan niin tapauskohtaisia, että kannattaa pitää sitä oman kattilan käsikirjaa suurimpana auktoriteettina ja soitella vaikka valmistajalle tai maahantuojalle lisäohjeiden perään.

[Huovinen]

Oon niin vähän aikaa lämmittäny puulla, että ilikiän olla väärässäki, mutta väittäsin kyllä edelleen, että kun varaajasta alkaa tulla lämmintä vettä kattilalle, niin automatiikka, oli se sitten vedonsäätö, tai joku kehittyneempi, joutuu hyvin pian rajottamaan palamista. Samalla kattilan antama teho laskee, varaajaan saadaan hitaammin sama energia, kuin täydellä teholla poltettaessa, palaminen todennäköisesti epätäydellisempää ja hyötysuhde huonompi. Se, missä lämpötilassa tämä kaikki konkretisoituu, riippuu tieten järjestelmästä kokonaisuutena. Mitä paremmin kerrostunut varaaja, sitä helpompi siihen on tuupata täys latinki energiaa.

Mutta niinkuin sanottu, uskallan olla väärässäkin.

Jykä.

[markokoo]

Oon niin vähän aikaa lämmittäny puulla, että ilikiän olla väärässäki, mutta väittäsin kyllä edelleen, että kun varaajasta alkaa tulla lämmintä vettä kattilalle, niin automatiikka, oli se sitten vedonsäätö, tai joku kehittyneempi, joutuu hyvin pian rajottamaan palamista. Samalla kattilan antama teho laskee, varaajaan saadaan hitaammin sama energia, kuin täydellä teholla poltettaessa, palaminen todennäköisesti epätäydellisempää ja hyötysuhde huonompi. Se, missä lämpötilassa tämä kaikki konkretisoituu, riippuu tieten järjestelmästä kokonaisuutena. Mitä paremmin kerrostunut varaaja, sitä helpompi siihen on tuupata täys latinki energiaa.

Ei mullakaan tästä mitään tieteellistä faktaa ole heittää eikä tästä kinaa tarvi kehittää. Aloittajan kysymä ja kattila josta itse olen kommentoinut ovat käänteispalokattiloita, aloittajan huomattavasti nuorempi ja kehittyneempi kuin oma ensimmäisiä valmistettuja kohta parinkymmenen vuoden takaa. Näissä palo tapahtuu kokonaan keraamisissa palotiloissa joissa tapahtuu toisiopalo. Tästä on etuna että kylmät konvektiopinnat eivät haittaa palotapahtumaa, kuten tapahtuu esimerkiksi tavallisessa yläpalokattilassa. Tuon toisiopalon aikana savukaasun lämpö nousee korkeaksi (700-1100 asteeseen?).

Tuosta kun aletaan ottamaan lämpöä talteen, niin epäilen kovasti että sillä olisi suurta merkitystä lämmön talteenoton tehokkuuteen onko veden lämpötila 70 vai 85 astetta - jos se jotenkin hyväksi kokonaisuudelle olisi niin kattilaanhan syötettäisiin koko ajan sitä kylmintä mahdollista vettä (ja näinhän ei tehdä). Se suurempi juttu on, että silloin on varaaja jo täynnä ja seuraavaksi se alkaa kiehua tai sitten varologiikat lyövät hanttiin jos sellaisia on. Eipä sitä siis tietenkään ole tarkoitus yli lämmittää, mutta hyvin kerrostava varaaja kuitenkin mielestäni voidaan täysin hyvin ajaa 'täyteen'. Tuo sopiva puumäärä menee sitten ihan näppituntumalla.

Tarkennuksena vielä, että omassa kattilassani toiminta on täysin on/off, imuri täysillä tai ei ollenkaan. Ei varosysteemejä tai muita automaattisäätöjä kun niin vanha asennus.

Lisäys: Samasta asiasta siis taidettiin vääntää eri sanoilla.

[PinjaPerhe]

Latauspumppupaketista kysymys: pumpun käyntinopeus on säädetty täysille. Meneekö oikein vai saavutetaanko jotain hyötyä pienentämällä pumpun käyntinopeutta? Kolme nopeusvaihtoehtoa valittavana, nyt käytössä kolmonen.