Laminaatti on tyypillinen kertakäyttötuote. Se on niin halpaa ja helppo vaihtaa ettei sitä edes mielletä kunnolliseksi rakennusaineeksi. Jos siihen tulee kolo tai klommo niin sille ei voi tehdä mitään. Paitsi heittää pois ja kirota köyhyyttään kun tuli semmonen laitettua.
Laminaattien kuosivaihtoehtoja kehutaan, mutta se tarkoittaa sitä että valkataan just niin muodikas kuosi ettei sitä kato ite pirukaan kymmenen vuoden päästä. 70-80-luvun kuosilliset muovimatotkin mahtoi näyttää tosi trendikkäiltä aikanaan. No, ei se mitään. Heitetään vanhat pois kun on niin helppoa vaihtaa. Talon laminaatteihin - halpoihinkin - on vaan sitoutunut niin paljon materiaalia ja energiaa että sillä lämmittäisi torpan melkeen koko talven edestä. Muista ympäristövaikutuksista nyt puhumattakaan.
Lattialämmityksen tarve on aika iso laminaatilla. Isolta osin juuri uuden rakentamisen ja siihen liittyvän lisäenergian kulutuksen vuoksi Suomi on ihan häntäpäässä Kioton sopimuksen noudattamisessa; kasvihuonekaasupäästöt ovat nousseet noussut liki 15% jaksolla jonka aikana Kiotossa sovittiin että päästöt ei nouse tai lähtee laskuun. Just tällaiset turhat "mukavuuslämmöt" on keskeisiä asioita energiankulutuksen ja sitä myöten kasvihuonepäästöjen lisääntymisessä.
Laminaatti on kylmä, kova, teollinen ja kulutusta lisäävä pintamateriaali kaikkine ominaispiirteineen. Sen teknisistä ominaisuuksista löytyy monta hyvääkin paikkaa, mutta kertakäyttötuotteeksi se on silti melko tavalla kallista. Puhumattakaan sen ristiriidasta vanhojen talojen rakennuskulttuurin ja -perinteen kanssa.
Piisasko yleistykseksi?
Pekka
(Edit, siistitty tekstissä kasvihuonepäästöjen ja sähkönkulutuksen syysuhde



