Maatilallinen kirjoitti:Huolestuttavampaa oli se että hormi on ruvennut rapistumaan Kuulemma tilanne ei ole vakava, mutta nuohousluukussa oli palasia tippunut. Katsellaan milloin tuo massataan....
Ai tällaista onkin tullut kirjoteltua jo kohta kolme vuotta sitten Nythän tuo hormi tuli tiensä päähän kesken talven, ihan hötöksi mennyt. Syksyllä jo nuohooja sanoi, että jos vielä yksikin tiilenpala tippuu niin käyttökieltoon menee, nyt tilanne on se, että menee tiilistä sormi läpi Piki vuotaa hormista vintille ja valuu sieltä sitten alaspäin, mustuttaen ja halkaisten kaakeleita kylpyhuoneesta.
Kuulemma talvella hommaa ei voi tehdä, keväämmällä siten, saapahan sähkövastukset hommia ja mittari vauhtia
En halua piruilla, mutta muistelen että olet puhunut että pesässä poltetaan kaikkea mikä ylipäänsä palaa muovista ja jäteöljystä lähtien. Mahtaisko sillä olla vaikutuksensa tuohon nopeaan rapautumiseen? Jos nyt menee hormin lisäksi kylppärin pintamateriaaleja yms. uusiksi, niin saattoi tulla dyyriiksi...
Pekka Huhta kirjoitti:En halua piruilla, mutta muistelen että olet puhunut että pesässä poltetaan kaikkea mikä ylipäänsä palaa muovista ja jäteöljystä lähtien. Mahtaisko sillä olla vaikutuksensa tuohon nopeaan rapautumiseen? Jos nyt menee hormin lisäksi kylppärin pintamateriaaleja yms. uusiksi, niin saattoi tulla dyyriiksi...
Juu-u, näin on tullut tehtyä Ja sittenkun tuo on vielä jatkuvapaloinen, eli kattilaveden lämpötilan noustua tarpeeksi suljetaan ilmaluukut ja jätetään tulet "kytemään" ja sitten kun lämmöt laskee niin taas avataan, se vähän saattaa myös rapauttaa hormia. Nyt n. 1,5 vuotta on ollut käytössä sähkömoottorit, jotka säätelee luukkuja, eli ne on joko kiinni tai auki, ennen oli vedonsäädin joka kituutti kokoajan niin että ilmaa meni vähän muttei tarpeeksi, hirveästi pikeä jokapaikassa...
Nuohooja sanoi ettei massausta voi talvella tehdä, putkituksenkin kanssa on vähän "niin ja näin" koska sadekansi täytyy piipunpäähän muurata... En tiedä onko sitten niinpaljon hommia että ei kerkiä ennen kevättä tekemään ja arveli että saattaisin jonkun muun ottaa tekemään homman...
Jos siellä on hormit siinä kunnossa että paloja tippuu ja sormella kaivaa tiilestä läpi niin se vaatii aika varmasti muutakin muuraushommaa kuin vain pelkän massauksen. Massaus on paksuudeltaan vankan slammauksen veroinen juttu, ei sillä puuttuvia tiilenpuolikkaita paikata. Aika tyypillisestihän vähintään vesikaton yläpuolisen ja joskus jo yläpohjan yläpuolisen osuuden joutuu uusimaan käytöstä riippuen 40-60 vuoden välein. Kyllähän se pakkashupun alla onnistuu jos pakko on, mutta melkoinen savotta se on lumen ja jään sekaan muurata. Enkäpä haluaisi olla se repsikka joka kantaa muutaman letkan tiiliä ja pari paljua kuraa sinne katolle jäisiä palotikkaita.
Ei kait siinä muu auta kuin poltella sähköä keväälle. Parempi sekin kuin poltella talo...
Pekka Huhta kirjoitti:Enkäpä haluaisi olla se repsikka joka kantaa muutaman letkan tiiliä ja pari paljua kuraa sinne katolle jäisiä palotikkaita.
Pekka
Joskus teininä kun mökin piipun yläosa muurattiin uudestaan mun olis pitäny kans osallistua tiilien kantamiseen katolle. Peruslaiskana tein nopeesti pienen lavan mikä liuku alumiinitikkaita pitkin, yhdet tikkaat oli maasta räystäälle, mää hinasin lavan köydellä räystäälle ja nostin katolla oleville tikapuille ja isä sitten hinasi lavan harjalle saakka. Jälkikäteen ei kukaan valittanu vaikka etukäteen motkotettiinkin ettei ennenkään o noin tehty.
oli sen verran pitkä juttu, että oli parempi tehdä oma sivunsa.
Joku kysyi miten savupellin kanssa menetellään. Itse avasin tylsällä sahanterällä kun massa oli vielä märkää.
Ihan kelpo menetelmä. Itse tehtynä vielä kohtalaisen halpa. Jos käyttää erikoismassaa niin hinnat ovat about 200 euroa per
hormi (6 metriä). Muurauslaastiaskin voi käyttää ihan hyvin. Hinnat tällöin about 40 per hormi. Työkalut taasen 50 - 100 euroa.
oli sen verran pitkä juttu, että oli parempi tehdä oma sivunsa.
Joku kysyi miten savupellin kanssa menetellään. Itse avasin tylsällä sahanterällä kun massa oli vielä märkää.
Ihan kelpo menetelmä. Itse tehtynä vielä kohtalaisen halpa. Jos käyttää erikoismassaa niin hinnat ovat about 200 euroa per
hormi (6 metriä). Muurauslaastiaskin voi käyttää ihan hyvin. Hinnat tällöin about 40 per hormi. Työkalut taasen 50 - 100 euroa.
Hienoa että ihmiset dokumentoi, tuon avulla voi muutkin kokeilla. Muista vain päivittää kokemuksia juttuun muutaman vuoden välein, että vieläkö massa pysyy torvessa...
Muurauslaastin pysyvyys nokisessa pinnassa on riskipisnestä. Olen antanut itselleni kertoa että sen erikoismassan salaisuus on nimenomaan siinä että kura saadaan kiinni vaikka pinta on pesunkin jäljiltä nokinen.
oli sen verran pitkä juttu, että oli parempi tehdä oma sivunsa.
Joku kysyi miten savupellin kanssa menetellään. Itse avasin tylsällä sahanterällä kun massa oli vielä märkää.
Ihan kelpo menetelmä. Itse tehtynä vielä kohtalaisen halpa. Jos käyttää erikoismassaa niin hinnat ovat about 200 euroa per
hormi (6 metriä). Muurauslaastiaskin voi käyttää ihan hyvin. Hinnat tällöin about 40 per hormi. Työkalut taasen 50 - 100 euroa.
Hienoa että ihmiset dokumentoi, tuon avulla voi muutkin kokeilla. Muista vain päivittää kokemuksia juttuun muutaman vuoden välein, että vieläkö massa pysyy torvessa...
Muurauslaastin pysyvyys nokisessa pinnassa on riskipisnestä. Olen antanut itselleni kertoa että sen erikoismassan salaisuus on nimenomaan siinä että kura saadaan kiinni vaikka pinta on pesunkin jäljiltä nokinen.
Pekka
Itse mietin tuota tartuntaa aika paljon. Mitkään betoniemulsiot eivät kestä juuri 70 - 80 astetta enempää. Kun tein pihalle ahjon vanhoista nokisista tiilistä ja rappasin sain varmuutta
pysymisestä. Kosteusrasitus on siinä melkoista. Toisaalta näkeehän silloin tällöin taloja joissa rappaukset ovat ravisseet. Kun päräyttää tulen takkaan niin onhan piipussa lämpörasituksia. Siitä ei juuri eroon pääse. Säkki mordax maksaa tuon 70 ja hormia kohden menee 3 säkkiä. Harmittaa se, kun kemia ei kovin ihmeellistä ole ja ainesosat halpoja. Sillä tekee muutkin - ajattelin ja ostin tavaran. Jos olisi ollut kyse saunan hormista, jossa työaukon saa aina esille siirtämällä kiuasta niin melko varmasti olisin muurauslaastia käyttänyt ehkä vähän olisin lisännyt sementtiä ja savea (jälkimmäinen sen suuren pinta-alan vuoksi) litra kaksi säkkiä kohden.
Mutta toisaalta on se piippukin muurattu usein alapäästään saviuunilaastilla ja ylhäältä (tai usein piippu kokonaan) kalkkilaastilla. Sitä paitsi emmekö pyri täyttämään juuri tiilien välit. Siellähän ne rapautumat ja riskikohdat ovat eivät niinkään tiilien pinnassa.
Juu ongelmia on kaikessa putket hikoilee ja nokiseen tiileen on varmaan paha saada tarttumaan tavaraa??
No kaverilla saunanpiipun korjasivat että nyt näkee miten kestää?
Myös tuo nokipalo hieman arveluttaa että piipun pitää olla jo AIKA tukossa jos se syttyy mulla ainakin jo kattilan veto huononee niin paljon että meen jo siinä vaiheessa itte nuohoamaan,ja aika tulisen saa savukaasut piippuun mennä jos helposti syttyy.
Ennenvanhaan kun kaikkea poltettiin niin varmaan oli piippu tulinen vaan ei sit tullu nokipaloa IHME!! toisaalta tais olla vaan hyvä että polttivat mitä sattuu kun ei ollu hormissakaan paljoa nokea heh
Helsingissä palotarkastaja totesi kysyttäessä, että hänen työurallaan on ollut kolme nokipaloa. Ei tämä kovin yleinen ole. Sen sijaan pientä palon poikasta silloin tällöin tapahtuu asukkaat tuskin aina tätä edes huomaavat (10 - 15 sekunttia ja sammuu itsestään). Pahin nokipalo on silloin kun piippu on pikeentynyt. Pien ja noen sekoitus on tosi hankalaa: ei tahdo mitenkään sammua itsestään. Lämpötilat voivat nousta toiselle tuhanteelle asteelle sula höyrystyvä terva valuu palaen alaspäin. Noki ruokkii paloa kokoajan. Palo voi kestää minuuttitolkulla ja olla tosi kuuma aiheuttaen rakenteellisia vaurioita piippuun.Piipun pikeentymistä tapahtuu poltettaessa kuusi/mäntypuuta vajaalla hapella. Terva tislaantuu, höyrystyy ja jähtyy koleaan piipun pintaan.
Suurin syy tulipaloihin ei suinkaan ole huonokuntoiset tulisijat ja piiput vaan huolimaton tulenkäyttö (tulisijassa tai muualla) ja alkoholin yhdistelmä.
oli sen verran pitkä juttu, että oli parempi tehdä oma sivunsa.
Joku kysyi miten savupellin kanssa menetellään. Itse avasin tylsällä sahanterällä kun massa oli vielä märkää.
Ihan kelpo menetelmä. Itse tehtynä vielä kohtalaisen halpa. Jos käyttää erikoismassaa niin hinnat ovat about 200 euroa per
hormi (6 metriä). Muurauslaastiaskin voi käyttää ihan hyvin. Hinnat tällöin about 40 per hormi. Työkalut taasen 50 - 100 euroa.
Kiitokset hyvistä ohjeista, mutta pari asiaa jäi epäselväksi?
Eli tuota tehdessä ei voi olla takka paikoillaan? On nääs tuo vuolukivitakka vähän ilkea siirrettävä vaikka onnistunee sekin.
Jos saat työaukon tehtyä takan yläpuolelle hormiin niin ok. Pistä työaukon pohjalle peltilevy joka kerää roiskeet. Jos taasen saat puhkaistua hormiin aukon takan vierestä niin menetellään kuten takkaa ei olisikaan. Muuraat tiilet takaisin.
Peltilevyn pitäisi olla kohtalaisen tukevasti kiinni kun roiskeita voi olla 10 - 15 kiloa. Tähän roiskeiden keräämiseen vois myös kyllä käyttää pumpattavaa riittävän isoa kumipallo. Ilmaa sisään ja pallo puristuu hormin reunoihin (ei liikaa painetta ettei hormi säry).
Vanhemmissa taloissa oli usein viistot hormiliitokset. Nämä ovat kieltämättä ongelma: massaa kun ei saa ylt' ympäriinsä. Kun tyynyn saa vedettyä suoralle osuudelle niin silloin voi jo kuraa valuttaa ja vetää tyynyä ylöspäin. - Harjoittelisin kyllä pari kertaa tyhjällä tyynyllä. Muista laittaa ainakin harjoittelussa takaisinvetonaru tukevasti kiinni, jos nimittäin jää jumiin ...
Tässä puhkaisussa olisi syytä olla hieman varovainen: Mieluimmin vasaralla ja taltalla kuin jyyskyttää jollain ihme Hiltillä.
Kun olin koirien kanssa ulkona mietin edellä mainittua massauskysymystä (kummallisia asioita ihmiset sitten miettivätkin). Jos uunin korkeus on esimerkiksi 220 ja katto tulee vastaan 240:ssä niin ei tässä jää kuin parikymmentä senttiä työvaraa. Onnistuu ainakin tällä vaahtomuovityynyllä. Tosin paikat ovat kyllä aika ahtaat (niska voi tulla kipeäksi).
Toisaalta usein hormissa on nuohousluukku erikseen uunista erillään. Poistamalla nuohousluukku ja avartamalla hieman hormia saadaan jo riittävä työskentelyaukko. Pääsetkö ylä ja alaliittymää rassaamaan ? Niihin olisi hyvä laittaa styroks tulppa ettei massa valu hirveästi aukkoihin. Vaikka tulpan saisi työnnettyä paikalleen niin se myös täytyy pystyä poistamaan esim vetonarulla.
Ehkäpä pari valokuvaa voisi olla paikallaan tälle foorumille, kun jollakulla toisella saattaa olla sama pulma.
Turun raksamesuilla tuli tommonen vastaan http://www.hormistokeskus.fi/ht1000.html. En kuunnellu myyntipuheita, otin vaan esitteen, et en tiedä tosta sen enempää.
Tuota sukitusta on käytetty teollisuuden putkistojen kunnossapidossa melko pitkään. Uutta on käyttää sukkaa muuratuissa hormeissa. Joissakin saksalaisissa ja englantilaisissa siteissa tätä kyllä kehuttiin (liekö mainoksia). Menetelmä on kyllä hieman arveluttava: Ensinnäkin piippu elää lämpötilan mukaan ehkä eri tahtiin kun sukka, toiseksi menetelmän pitkäikäisestä kestosta ei juuri ole mitään käsitystä, kolmanneksi piipun kosteuskäyttäytyminen jää hieman ongelmaksi (kosteutta voi kerääntyä sukan ja laastin väliin rapauttaen edelleen piippua), neljänneksi vaatii melkokalliit erikoistyökalut (esim. tehokkaan höyryn kehittimen), viidenneksi: jos tulee ongelmia niin sukkaa ei kyllä saa pois millään. Jos on kovin mutkitteleva hormi niin taipuisa RST sisäputki voisi olla parempi (vaikka pienentääkin hormin halkaisijaa). Ehkä keraamisissa sisäpiipuissa voisi olla mahdollinen mutta muuratuissa hormeissa 20 - 30 vuotta hmmm ....
Kuulemma tilanne ei ole vakava, mutta nuohousluukussa oli palasia tippunut. Katsellaan milloin tuo massataan....
Nythän tuo hormi tuli tiensä päähän kesken talven, ihan hötöksi mennyt. Syksyllä jo nuohooja sanoi, että jos vielä yksikin tiilenpala tippuu niin käyttökieltoon menee, nyt tilanne on se, että menee tiilistä sormi läpi
Piki vuotaa hormista vintille ja valuu sieltä sitten alaspäin, mustuttaen ja halkaisten kaakeleita kylpyhuoneesta.
Ja sittenkun tuo on vielä jatkuvapaloinen, eli kattilaveden lämpötilan noustua tarpeeksi suljetaan ilmaluukut ja jätetään tulet "kytemään" ja sitten kun lämmöt laskee niin taas avataan, se vähän saattaa myös rapauttaa hormia. Nyt n. 1,5 vuotta on ollut käytössä sähkömoottorit, jotka säätelee luukkuja, eli ne on joko kiinni tai auki, ennen oli vedonsäädin joka kituutti kokoajan niin että ilmaa meni vähän muttei tarpeeksi, hirveästi pikeä jokapaikassa... 
Mahtava esimerkki siitä, miten pähkäilyllä ja käsientaidoilla säästää satasia/tuhansia. 