Lisäeristäminen

[EEmeli1]

http://yle.fi/radiosuomi/taustapeili/20 ... 84898.html Mielenkiintoinen keskustelu juuri nyt Yle Puheella. Liiallinen ylä- ja alapohjan eristäminen aiheuttaa homeongelmia, koska hukkalämpöä ei enää tule. Alapohjia joudutaan kuivaamaan ja tuulettamaan koneellisesti jne.

[Matti Alander]

Hieman tarkoitushakuinen tämä ohjelma ja lausunnot, sekä koskettavat ainoastaan uudisrakentamista.
Rintamamiestalossa taas enemmänkin tulisi paneutua korjausaiheeseen ja keskustella mitä ja minne eristystä voi turvallisesti lisätä. Eristeen lisääminen on pääsääntöisesti positiivista ja varsinkin jos sitä pystytään lisäämään ulkopuolelle nostamaa rungon lämpötilaa.
Eristämisellä voidaan myös parantaa rakenteen ilmatiiveyttä, joka taas on eduksi rakenteen kestävyydelle kondenssia vastaan, sekä lämmitysenergian säästölle, jota kautta myös ilmaston lämpiämiselle.
Energian säästöön on uusilla Heinäkuun alussa voimaantulevillakin säädöksillä vaikuttaa monin tavoi: Ilmanvuotolukua alentamalla, uusituvia energioita käyttämällä, maalämmön käyttöönotolla, jne... Ei tarvitse pelkästään lisätä lämmöneristeiden paksuutta.
Lisälämmöneristystä suunnitellessa tuleekin jo samalla paneutua kosteustekniseen rakenteen käyttäytymiseen, koska lämmöllä on tosiaankin vaikutusta rakenteen kuivumisenkin kannalta. Eristettä tulee lisätä kauttaaltaan ja paikkoihin joissa se on kosteusteknisestikkin järkevää. Esimerkiksi maanvaraisen lattian alusen paksu eristäminen parantaa lattiarakenteen kosteusteknistä käyttäytymistä, estämällä maaperän liikaa lämpiämistä.
Uusimmissa tutkimuksissa on todettu lattian eristämisen olevan myös energiataloudellisesti, jopa seinää kannattavampi sijoitus.
Kattoakin voi kyllä rintamamiestalossa lisäeristää ja höyrynsulkua samalla parantaa, koska kyseisessä talossa yläpohjan eristys ja höyrynsulku ovat erittäin vaatimattomia.
Kaikki ilmavuotojen tiivistäminen on yleensä kustannuksiin verrattaessa kannattavaa ja samalla lämpimän kostean sisäilman virtaaminen rakenteen sisään saadaan estettyä ja kylmän ulkopinnan kondenssia saadaan vältettyä.
Kellareiden ja perustusten eristäminen ulkopuolelta hengittävillä eristeillä on myös kustannuksiinsa nähden yleisesti kannattavaa, koska salaojitusremontteja ja rännivesijärjestelmiä kuitenkin joudutaan kaivamalla toteuttamaan peruskorjausvaiheessa.
Siis yhteenvetona voidaan todeta eristämisen olevan myös hyödyllistä, niin kosteusteknisen käyttäytymisen, kuin energian säästönkin kannalta.

[PTM]

No meillä kun laitettiin salaojitus, sekä fuktisolit niin kellarin kosteus on ollut nytten noin 30%.
Vaikka lattia oli kauan (vuoden) pelkällä soralla niin sokkeli kuivu hyvin.
1,5 viikkoa sitten saatiin lattia valu mikä osaltaan nostaa kellarin kosteutta, tällä hetkellä 40%. Sokkelin seinät on niin kuivat että pinnasta lähtee irtoaines helposti pois

Itse olen ollut tosi tyytyväinen eristykseen. Vanhan maan tilalle laitettiin about 30-50cm matkalle soraa ylös asti ja sen jälkeen hiekka vielä noin 30 leveydeltä.
Pystysalaojitus ainakin toimii :)

Syvimmillään kellari on reilu 180cm maan alapuolella.

[PetteriKivimäki]

Minnuu pikkuisen huvittaa, kun meuhkataan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen sääoloihin ja miten sen pitäisi näkyä rakentamisessa, esimerkiksi Panu Kaila väittää "nykyilmaston aiheuttavan maalien homehtumista". Siteerataanpa Ilmatieteen laitosta:

Suomen vuosikeskilämpötila on 1960-luvulta kohonnut keskimäärin 0,3 astetta vuosikymmenessä.. Ilmastonmuutoksen vaikutus lämpötilaan on vielä pieni verrattuna suureen luontaiseen vaihteluun, mutta tulevina vuosikymmeninä muutos käy vähitellen selvemmäksi. Ilmaston muuttuessa sen vaihtelevuus kuitenkin säilyy. Välillä on siis edelleen keskimääräistä kylmempää ja välillä keskimääräistä lämpimämpää.

Saas nähä, vuodesta 1981 vuoteen 2010 keskimääräinen lämpötila nousi noin 0,7 astetta kuten oheinen käyrä kertoo, mutta onko tulevina vuosikymmeninä yhtään sen lämpimämpiä ja märempiä talvia tai kesiä? Miten pitäisi rakentaa tulevaisuuden sääoloja ajatellen.. olisikohan paree kysyä mustalaisämmältä!