Nyt kiinnostaisi kyllä erittäin suuresti, että mistä saa tuohon hintaan ja tuollaisia määriä? Minä olen yrittänyt ko. tavaraa metsästää kissojen ja koirien kanssa puskien juurelle, mutta niin vaan on ollut pakko nöyrtyä ja ostaa rautakaupasta Kekkilän pussikamaa törkeään litrahintaan. Ei täällä päin ainakaan mikään kuoriketta tuottava laitos sitä ulkopuolelle tunnu myyvän, niillä on kaikilla omat lämpökeskukset joissa polttavat tuon kuorikkeen.esimerkiksi kuorikatetta saa parilla kympillä peräkärryllisen
Kompostori - haitat ja hyödyt
-
Laurakaisa
- Jäsen

- Viestit: 1241
- Liittynyt: Ma Huhti 05, 2010 21:28
- Paikkakunta: Mikkeli
- Kotisivu: http://laurakaisatalo.blogspot.com
Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
"Saavat tehdä tämän päivän talot juuri niin kuin haluavat, mutta minun talo on tehty kuusikymmentä vuotta sitten ja semmonen aika näkyy talossa ja ihmisessä. Kiitos mutta ei kiitos." - Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
Oulun alueella saa kuorikatetta peräkärryyn lastattuna monestakin paikkaa. Hinnat hieman vaihtelevat, mutta esimerkiksi viime kesänä hain lähimmästä paikkaa ison peräkärryllisen (3.3*1,5*0,35=1733 litraa) ja hinta taisi olla 30 euroa, eli noin 0,017 euroa litra. Säkeissä ostettuna hinta on melkein kymmenkertainen...Laurakaisa kirjoitti:Nyt kiinnostaisi kyllä erittäin suuresti, että mistä saa tuohon hintaan ja tuollaisia määriä? Minä olen yrittänyt ko. tavaraa metsästää kissojen ja koirien kanssa puskien juurelle, mutta niin vaan on ollut pakko nöyrtyä ja ostaa rautakaupasta Kekkilän pussikamaa törkeään litrahintaan. Ei täällä päin ainakaan mikään kuoriketta tuottava laitos sitä ulkopuolelle tunnu myyvän, niillä on kaikilla omat lämpökeskukset joissa polttavat tuon kuorikkeen.esimerkiksi kuorikatetta saa parilla kympillä peräkärryllisen
Googlaus tuotti OSUMAN Mikkelistä, on tosin Kekkilän putiikki ja hinta voi olla sen mukainen.
Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
Tästä tuli hyödyllinen ketju!
Sitten vaan kauppojen tarjouksia odottelemaan ja Biolania etsiskelemään.
Sekä hakkeen toivossa sukulaisten liiterien lattioita tyhjentelemään.
Sitten vaan kauppojen tarjouksia odottelemaan ja Biolania etsiskelemään.
Sekä hakkeen toivossa sukulaisten liiterien lattioita tyhjentelemään.
-
Laurakaisa
- Jäsen

- Viestit: 1241
- Liittynyt: Ma Huhti 05, 2010 21:28
- Paikkakunta: Mikkeli
- Kotisivu: http://laurakaisatalo.blogspot.com
Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
Joo, tuo Kekkilän multa-asema ei ole täällä enää toiminnassa eikä sieltä ainakaan viime keväänä/kesänä kyllä saanut mitään muuta kuin multaa.
"Saavat tehdä tämän päivän talot juuri niin kuin haluavat, mutta minun talo on tehty kuusikymmentä vuotta sitten ja semmonen aika näkyy talossa ja ihmisessä. Kiitos mutta ei kiitos." - Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
Täältä saa yhden nimeltä mainitsemattoman savolaisen kuljetusliikkeen toimiston pihalta hakea, kärryllinen muistaaksein 20e. Ja puutarhajätteiden kaatopaikalle hakettaavat myös syksyisin kasan, josta voi tietääkseni käydä myös hakemassa maksutta, se on vaan aika rujoa tavaraa. Mut meillä menee yksi pikkusäkki vuodessa kuiviketta, että ei kovin kalliiks tule prismasta ostaa 
- lmfmis
- Jäsen

- Viestit: 3552
- Liittynyt: Pe Huhti 17, 2009 10:49
- Paikkakunta: Espoo
- Kotisivu: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
..ulosteet ei sitten kuulu multaan joka tulee ruokapuutarhaan...
Biolanin sulattamiseen paras pirkkavinkki keväällä laittaa termostaattiohjattu kuumailmapuhallin siihen ilmanottoaukkoon. Ritilä vain pois ja reikä on noin 30mm johon on hyvä tökkästä puhallin kiinni.
Biolanin sulattamiseen paras pirkkavinkki keväällä laittaa termostaattiohjattu kuumailmapuhallin siihen ilmanottoaukkoon. Ritilä vain pois ja reikä on noin 30mm johon on hyvä tökkästä puhallin kiinni.
Eristysremppa: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
Minä en tykännyt Biolanin lämpökompostorista, koska sen kanssa sai aina olla säätämässä, etenkin talvella sitä piti sulatella ja tyhjennellä usein.
Meille ostettiin L&T:n globe korotusrenkaalla (yhteensä siis 470 litraa) ja möimme Biolanin pois. Nyt pelittää kompostointi yksinkertaisesti kesät talvet: jätettä ja kuiviketta laitetaan suurin piirtein saman verran, joskus pari kahmaisua sekoitetaan, että massan ei jää mitään "mätänemiskeskuksia". Kompostin tyhjennämme vain myöhään syksyllä (lokakuun puolivälin paikkeilla/jälkeen).
Kesäaikaan ja suurimman osan talvestakin pönttö tohisee kuumana ja komposti painuu vauhdilla. Kun pakkaset tammi-helmikuulla kiristyvät ikäviksi, niin komposti jäätyy. Eipä haittaa, täyttämistä jatketaan samaa tahtia, aina joskus nakkaan kanankakkaa tai kompostherätettä pari kourallista väliin. Jäätyneen kompostin pinta ei painu, siksi komposti kannattaa tyhjentää juuri myöhään syksyllä, että koko pakkasjakson biojäte mahtuu varmasti palloon. (No ei ole jäte kantta lähennellyt kertaakaan.) Kun kevätaurinko osuu vihreän pallon poskeen, niin komposti hyrähätää taas käyntiin ja painuu tosi nopeasti. Koko vuoden keittiöjätteet 2-4 henkiseltä perheeltä sopivat mainiosti tähän korotettuun palloon ja syksyllä pallukka taas tyhjennetään.
Globen etuja ovat mm. siedettävä ulkonäkö, helppokäyttöisyys, erinomainen tukevuus ja suuri tilavuus (tunnetusti palloon mahtuu). Korotusrenkaalla palloon tulee lisää tilavuutta ja täyttöaukko nousee mukavalle (aikuisen) käyttökorkeudelle. Pallon tyhjentäminenkin sujuu leikiten, koska pallosta voi nostaa kevyen yläosan (ja sitten korotusosan) pois ja lapiointi on helppoa. Jokaisella on tietysti oma kompostimakunsa, mutta me ollaan tykätty tästä. Syksyisin laitan kompostin suoraan kasvimaiden ja kukkapenkkien pinnalle, noin 3-5 sentin kerroksen. Siinä se on kevättä ja matojen heräämistä odottamassa. Kun kompostin tyhjentää myöhään syksyllä, kasvit eivät enää riehaannu kompostilisästä.
Globe on aika paljon halvempi kuin Biolanin lämpökompostori ja sen korotusosan voi ostaa vaikka seuraavana vuonna, jos ei raatsi ostaa sitä heti (pelkällä pallollakin pärjää tosi pitkälle). Minä aloittaisin kompostoinnin vaikka keskellä talvea, jos minulla ei vielä olisi kompostoria. Nyt ehtii hyvin. Alkuun pohjalle laitetaan noin 10 cm kerros oksasilppua tms. karkeaa ainesta, joka parantaa ilmastointia. Sitten kerros kuiviketta tai turvetta kosteutta imemään. Kuivikkeena voi käyttää valmista säkkikuiviketta (noin 3-4 säkkiä menee vuodessa, ei se minusta ole ihan älytön hinta helppoudesta) tai sitten voi itse tehdä turpeen ja kuorikkeen sekoitusta, koska niitä saa halvalla isoja määriä. Turve imee kosteutta ja hajuja hyvin, en jättäisi sitä pois. Karkeampaa kuoriketta tai oksasilppua tai vaikka puupohjaista kissanhiekkaa taas tarvitaan mm. ilmavuuden lisäämiseen ja selluloosaksi.
Kompostoinnin hyötyjä: itse jo kertaalleen ostettua orgaanista ainesta ei tarvitse vielä maksusta kuljetuttaa kaatikselle. Puutarhan multavuus ja mullan ravinteikkuus pysyy hyvänä omalla kompostilla, kaupan multia ei tarvitse ostella ja kasvit kiittävät. (Kalkin asemesta voi vielä lisätä puuntuhkaa kasveille, niin entistä huimempaa on kasvu.) Kaatopaikoille ei kerry biojätettä mätänemään ja metaanilla kasvihuoneilmiötä kiihdyttämään. Ja sitäpaitsi kompostointi ja kompostin levittäminen syksyllä on kivaa. Kesällä on vielä mukava ihailla kompostointinsa tuloksia kasvien kasvusta.
Onnea uudelle kompostille ja kompostoijalle!
Meille ostettiin L&T:n globe korotusrenkaalla (yhteensä siis 470 litraa) ja möimme Biolanin pois. Nyt pelittää kompostointi yksinkertaisesti kesät talvet: jätettä ja kuiviketta laitetaan suurin piirtein saman verran, joskus pari kahmaisua sekoitetaan, että massan ei jää mitään "mätänemiskeskuksia". Kompostin tyhjennämme vain myöhään syksyllä (lokakuun puolivälin paikkeilla/jälkeen).
Kesäaikaan ja suurimman osan talvestakin pönttö tohisee kuumana ja komposti painuu vauhdilla. Kun pakkaset tammi-helmikuulla kiristyvät ikäviksi, niin komposti jäätyy. Eipä haittaa, täyttämistä jatketaan samaa tahtia, aina joskus nakkaan kanankakkaa tai kompostherätettä pari kourallista väliin. Jäätyneen kompostin pinta ei painu, siksi komposti kannattaa tyhjentää juuri myöhään syksyllä, että koko pakkasjakson biojäte mahtuu varmasti palloon. (No ei ole jäte kantta lähennellyt kertaakaan.) Kun kevätaurinko osuu vihreän pallon poskeen, niin komposti hyrähätää taas käyntiin ja painuu tosi nopeasti. Koko vuoden keittiöjätteet 2-4 henkiseltä perheeltä sopivat mainiosti tähän korotettuun palloon ja syksyllä pallukka taas tyhjennetään.
Globen etuja ovat mm. siedettävä ulkonäkö, helppokäyttöisyys, erinomainen tukevuus ja suuri tilavuus (tunnetusti palloon mahtuu). Korotusrenkaalla palloon tulee lisää tilavuutta ja täyttöaukko nousee mukavalle (aikuisen) käyttökorkeudelle. Pallon tyhjentäminenkin sujuu leikiten, koska pallosta voi nostaa kevyen yläosan (ja sitten korotusosan) pois ja lapiointi on helppoa. Jokaisella on tietysti oma kompostimakunsa, mutta me ollaan tykätty tästä. Syksyisin laitan kompostin suoraan kasvimaiden ja kukkapenkkien pinnalle, noin 3-5 sentin kerroksen. Siinä se on kevättä ja matojen heräämistä odottamassa. Kun kompostin tyhjentää myöhään syksyllä, kasvit eivät enää riehaannu kompostilisästä.
Globe on aika paljon halvempi kuin Biolanin lämpökompostori ja sen korotusosan voi ostaa vaikka seuraavana vuonna, jos ei raatsi ostaa sitä heti (pelkällä pallollakin pärjää tosi pitkälle). Minä aloittaisin kompostoinnin vaikka keskellä talvea, jos minulla ei vielä olisi kompostoria. Nyt ehtii hyvin. Alkuun pohjalle laitetaan noin 10 cm kerros oksasilppua tms. karkeaa ainesta, joka parantaa ilmastointia. Sitten kerros kuiviketta tai turvetta kosteutta imemään. Kuivikkeena voi käyttää valmista säkkikuiviketta (noin 3-4 säkkiä menee vuodessa, ei se minusta ole ihan älytön hinta helppoudesta) tai sitten voi itse tehdä turpeen ja kuorikkeen sekoitusta, koska niitä saa halvalla isoja määriä. Turve imee kosteutta ja hajuja hyvin, en jättäisi sitä pois. Karkeampaa kuoriketta tai oksasilppua tai vaikka puupohjaista kissanhiekkaa taas tarvitaan mm. ilmavuuden lisäämiseen ja selluloosaksi.
Kompostoinnin hyötyjä: itse jo kertaalleen ostettua orgaanista ainesta ei tarvitse vielä maksusta kuljetuttaa kaatikselle. Puutarhan multavuus ja mullan ravinteikkuus pysyy hyvänä omalla kompostilla, kaupan multia ei tarvitse ostella ja kasvit kiittävät. (Kalkin asemesta voi vielä lisätä puuntuhkaa kasveille, niin entistä huimempaa on kasvu.) Kaatopaikoille ei kerry biojätettä mätänemään ja metaanilla kasvihuoneilmiötä kiihdyttämään. Ja sitäpaitsi kompostointi ja kompostin levittäminen syksyllä on kivaa. Kesällä on vielä mukava ihailla kompostointinsa tuloksia kasvien kasvusta.
Onnea uudelle kompostille ja kompostoijalle!
Kyllä nyt omalla pihalla nuotiopaikka pitää olla.
Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
Moikka,
Itselläni on ollut Biolan 220l pikakompostori muutaman vuoden. Kun olen vertaillut sen rakennetta muutaman muun valmistajan lämpöeristettyihin malleihin, niin omasta mielestäni se on paremmin suunniteltu pohjolan oloihin kuin muutaman muun valmistaja vastaavat mallin (joita ei taida tosin olla kuin yksi). Eristettä on melko runsaasti ja kauttaaltaan. Mutta luonnollisesti Tammikuun kovilla pakkasilla silläkin on taipumus mennä jäähän, varsinkin jos sen menee silloin tyhjentämään. Mutta jäätyminen on helposti väistettävissä, itse olen nostanut sinne sisään kasan päälle sellaisen 19 euron Motonet:in pakkasvahdin. Ja toimii!! Vaikkakin tuntuu vähintäänkin omituiselta lämmittää kompostoria, niin olen sen itselleni perustellut niin, että tuon prosessin pitäminen hengissä on tietynlainen harrastus.
Kun kompostorin puhinaan ja höyryyn on tottunut, niin tekee oikein pahaa heittää mitään maatuvaa ns. normiroskikseen. Etenkin lapsiperheessä noita ruokienjämiä tuppaa tulemaan ihan pirusti. Itse olen heittänyt sinne kaiken (lihan, kalanperkuun jne.), ainoa joka maatuu tosi hitaasti on kokonainen appelsiini ja keitetyt munat tulevat prosessin läpi tuhatvuotisina munina
Kun vaan tarpeeksi käyttää kuiviketta, niin homma wörkkii ihan hyvin.
t. eekisa
Itselläni on ollut Biolan 220l pikakompostori muutaman vuoden. Kun olen vertaillut sen rakennetta muutaman muun valmistajan lämpöeristettyihin malleihin, niin omasta mielestäni se on paremmin suunniteltu pohjolan oloihin kuin muutaman muun valmistaja vastaavat mallin (joita ei taida tosin olla kuin yksi). Eristettä on melko runsaasti ja kauttaaltaan. Mutta luonnollisesti Tammikuun kovilla pakkasilla silläkin on taipumus mennä jäähän, varsinkin jos sen menee silloin tyhjentämään. Mutta jäätyminen on helposti väistettävissä, itse olen nostanut sinne sisään kasan päälle sellaisen 19 euron Motonet:in pakkasvahdin. Ja toimii!! Vaikkakin tuntuu vähintäänkin omituiselta lämmittää kompostoria, niin olen sen itselleni perustellut niin, että tuon prosessin pitäminen hengissä on tietynlainen harrastus.
Kun kompostorin puhinaan ja höyryyn on tottunut, niin tekee oikein pahaa heittää mitään maatuvaa ns. normiroskikseen. Etenkin lapsiperheessä noita ruokienjämiä tuppaa tulemaan ihan pirusti. Itse olen heittänyt sinne kaiken (lihan, kalanperkuun jne.), ainoa joka maatuu tosi hitaasti on kokonainen appelsiini ja keitetyt munat tulevat prosessin läpi tuhatvuotisina munina
t. eekisa
-
opel1999e
- Jäsen

- Viestit: 46
- Liittynyt: Su Touko 03, 2009 19:11
- Paikkakunta: Kouvola
- Paikkakunta: Kouvola
Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
Minulla on kaksi vihreää puolipalloa (Globe). Toista täytän, toisessa muhii mullaksi edellinen erä. Ei haise kumpikaan, kun massa on sopivan kosteata ja käynnissä.
Kääntely ja möyhiminen on suorastaan hauskaa, kun komposti tuoksuu hyvältä ja näkee, miten multaa kehittyy. Joskus lisään pellolta kaivettua multaa lapiollisen tai pari, siitä tulee matoja ja muita työläisiä.
Kääntely ja möyhiminen on suorastaan hauskaa, kun komposti tuoksuu hyvältä ja näkee, miten multaa kehittyy. Joskus lisään pellolta kaivettua multaa lapiollisen tai pari, siitä tulee matoja ja muita työläisiä.
Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
Miulla on kesämökillä Globe-kompostorin kaverina Lokari-puutarhakompostori, hinta 172euroa. Kompostoivan huussin jätökset tyhjään vuodeksi Globeen ja sitten vielä varalta toinen vuosi tuossa Lokarin kompostorissa puutarhajätteiden seassa, joka ei ole eristetty.
http://www.lokari.fi/?s=t_komposti

Kotona on Biolan-puutarhakompostori sekä Biolanin eristetty kompostori. Biolanin ja Lokarin puutarhakompostorit ovat vissiinkin lokarin tekemiä. Biolanin malliin joutuu ostamaan erikseen alumiinisen pohjaverkon.

http://www.lokari.fi/?s=t_komposti

Kotona on Biolan-puutarhakompostori sekä Biolanin eristetty kompostori. Biolanin ja Lokarin puutarhakompostorit ovat vissiinkin lokarin tekemiä. Biolanin malliin joutuu ostamaan erikseen alumiinisen pohjaverkon.

Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
Meillä oli Biolanin 220-litrainen, joka silloin nelihenkisen perheen biojätteillä puski kovillakin pakkasilla yli 50-asteisena. Perheen kasvettua kuusihenkiseksi investoitiin 450-litraiseen malliin, johon meidän jätteet on vähän vähäiset.
Kerran on tämä iso pytty jäätynyt, mutta sulanapitokaapeli 40 W pisti myllyn pyörimään viikossa.
Meillä kompostoribon kadun varressa postilaatikon vieressä. Kyllä sieltä pieni tuoksaus joskus nenään pöllähtää lehteä hakiessa, mutta siellä se on naapureistakin kaikkein kauimpana.
Kerran on tämä iso pytty jäätynyt, mutta sulanapitokaapeli 40 W pisti myllyn pyörimään viikossa.
Meillä kompostoribon kadun varressa postilaatikon vieressä. Kyllä sieltä pieni tuoksaus joskus nenään pöllähtää lehteä hakiessa, mutta siellä se on naapureistakin kaikkein kauimpana.
NOTE! Tämän remontointiaiheisen tekstin on kirjoittanut samettihousuhumanisti. Lähdekritiikki kunniaan.
Re: Kompostori - haitat ja hyödyt
Meillä on kaksi eristämätöntä muovikompostoria (mallia "halvin").
Hyvin kotitalousjätteiden kompostointi toimii niilläkin: syksyllä kompostit tyhjennetään, talvella niitä täytetään ja laitetaan kuiviketta (se on opittu kantapään kautta;) vaikka ne ovatkin täysin jäässä. Talven aikana täyttyy noin 1.5 kompostoria nelihenkisessä perheessä. Keväällä kompostit käynnistyvät aikaisin, syksyllä ne voi taas jo tyhjentää. Syksyllä multa jätetään maahan kasaksi vielä "jäkikompostoitumaan" talven yli, ja levitetään multa sitten seuraavana keväällä kasveille. En ole osannut kaivata lämpökompostoreita, homma pelittää noinkin niin hyvin.
Hyvin kotitalousjätteiden kompostointi toimii niilläkin: syksyllä kompostit tyhjennetään, talvella niitä täytetään ja laitetaan kuiviketta (se on opittu kantapään kautta;) vaikka ne ovatkin täysin jäässä. Talven aikana täyttyy noin 1.5 kompostoria nelihenkisessä perheessä. Keväällä kompostit käynnistyvät aikaisin, syksyllä ne voi taas jo tyhjentää. Syksyllä multa jätetään maahan kasaksi vielä "jäkikompostoitumaan" talven yli, ja levitetään multa sitten seuraavana keväällä kasveille. En ole osannut kaivata lämpökompostoreita, homma pelittää noinkin niin hyvin.

