jotka muutenkin käyvät kaikkeen, tehdä saman. Toki varmaan joku muu, mutta mikä?
Jos haluaa kotikonstein vaikutusta tehostaa (tai oikeammin vaikutusaikaa pidentää, sillä vetyperoksidi hajoaa vedeksi ja hapeksi ja happo pidentää hajoamisaikaa) niin etikkaa tai sitruunahappoa loraus sekaan.Vetyperoksidia käytetään sairaaloissa desinfioimaan pinnoille, ja sitä käytetään liuosta yksinään tai yhdessä muiden kemikaalien kuten korkean tason desinfiointiaine. Vetyperoksidi on toisinaan sekoitettu kolloidisella hopealla . Se on usein edullinen, koska se aiheuttaa paljon vähemmän allergisia reaktioita kuin vaihtoehtoiset desinfiointiaineet. Käytetään myös elintarvikepakkauksiin teollisuuden desinfioida folio kontteja. 3% liuosta käytetään myös antiseptistä.
Vetyperoksidi höyryä käytetään lääketieteellisen sterilointiaineen ja huoneen desinfiointiaineena. Vetyperoksidi on se etu, että se hajoaa, jolloin muodostuu happea ja vettä ei siis ole pitkän aikavälin jäämiä, mutta vetyperoksidia kuten useimpien muiden voimakkaiden hapettimista ovat vaarallisia, ja liuokset ovat ensisijaisesti ärsyttävä. Höyry on vaarallista hengityselimiä ja silmiä ja näin OSHA sallittu altistuksen raja on 1 ppm (29 CFR 1910.1000 Taulukko Z-1) laskettuna kahdeksan tunnin ajan painotettu keskiarvo ja NIOSH välittömän hengenvaaran ja terveyden raja on 75 ppm . [16] Siksi, ilmanvaihtojärjestelmät, henkilökohtaiset suojaimet, kaasu seuranta jne. tulisi käyttää, jos suuria määriä vetyperoksidia käytetään työpaikoilla. Höyrystynyt vetyperoksidi on yksi kemikaalien hyväksytty puhdistamiseen pernaruttoitiöitä saastuneet rakennukset, kuten tapahtui vuonna 2001 pernaruttohyökkäykset Yhdysvalloissa On myös osoitettu olevan tehokas poistamaan eksoottinen eläin virusten, kuten lintuinfluenssan ja Newcastlen taudin laitteista ja pinnoista.
Ei ole lajista minullakaan tietoa, mutta juuri samalla lailla kävi itselläni. Kylmässä ulkovarastossa oli erilaisia puita, vanhoja 60-80 luvun koivuvanereita jotain paloja (ollut jo pitkään varastossa) ja sitten uutta ostettua vaneria. Uusi vaneri veti tuolleen homeeseen heti ekana talvena, vanhat vanerit eivät olleet moksiskaan ja puut (mm koivua) säilyvät myös hyvänä. Päättelin, että jotain on muuttunut vanerinvalmistustavassa enkä oikein keksinyt muuta kuin että liiman eroista olisi kyse. Tiedä sitten onko aiemmin ollut pahemmat myrkyt.tuuma kirjoitti:Kuva voi avartaa lisää vaikkei häävi otos tullut jos vaikka joku tietäisi mikä homulus homelus -tatti tuo voisi olla.
Jokseenkin samoin tosiaan käynyt. Nyt kun työstin ne siipaleet ja heitin homeiset "ylisille" niin nokkaan tuli semmoinen erikeeperin haju mokomasta sirkkelöidessä ja erikeepperiähän voi laittaa kahvin sekaan jos sattuu olla päiväys mennyt kahvikermastamarkokoo kirjoitti:Ei ole lajista minullakaan tietoa, mutta juuri samalla lailla kävi itselläni. Kylmässä ulkovarastossa oli erilaisia puita, vanhoja 60-80 luvun koivuvanereita jotain paloja (ollut jo pitkään varastossa) ja sitten uutta ostettua vaneria. Uusi vaneri veti tuolleen homeeseen heti ekana talvena, vanhat vanerit eivät olleet moksiskaan ja puut (mm koivua) säilyvät myös hyvänä. Päättelin, että jotain on muuttunut vanerinvalmistustavassa enkä oikein keksinyt muuta kuin että liiman eroista olisi kyse. Tiedä sitten onko aiemmin ollut pahemmat myrkyt.
Katselin tuossa viime kesänä polttopuiksi tehtyjä koivunpintoja, alimmat vähän huonosti kuivuneet olivat vetäneet silmällä katsottuna samannäköiseen homeeseen. Jokin tuossa uudessa vanerissa kuitenkin eroaa ihan reilusta puusta, ei kuivat koivut tuossa tilassa millänsäkään ole.PetteriKivimäki kirjoitti:EDIT. Koivua? Taitaa mullakin olla koivua..
