Rakennettiinko rintsikkatalot ekotehokkaasti?

[Perenna]

Mun järkeni kieltäytyy edelleen uskomasta, että talo, jossa koneet hurisevat vuorokaudet läpeensä tauotta, kuluttaisi vähemmän kuin talo jossa ei hurise mikään.

Katsokaas mitä eräällä toisella foorumilla kirjoitetaan:

Energiankulutuksessa syynätään nykyään lähinnä eristepaksuuksia ja ikkunoiden kerroksia. Järkevämpää olisi tehdä talo alunperin niin, että ulkoseinien pinta-ala vs. lämmitettävä tilavuus minimoidaan. Tällöin päädytään rintamamiestalon mittasuhteisiin eli kuutioon. Ikkunoista ei saa tehdä suuria mihinkään ilmansuuntaan. Irroitettavat sisäikkunat ovat pätevä ratkaisu kesääkuumia varten, mutta valmistaako niitä enää kukaan?

Painovoimainen ilmanvaihto on haukuttu maan rakoon, mutta toimii käytännössä hyvin. Puutalossa asuinkerroksiin ei missään tapauksessa saa rakentaa suihkua vaan sen paikka on mieluiten kellarissa tai ulkorakennuksessa. Näin eliminoidaan kosteus- ja vesivauriot vuosikymmenten jänteellä.

[Anak]

Mun järkeni kieltäytyy edelleen uskomasta, että talo, jossa koneet hurisevat vuorokaudet läpeensä tauotta, kuluttaisi vähemmän kuin talo jossa ei hurise mikään.

Niin, se on nykytekniikka ihmeellistä. ;) Johan täälläkin on muutamat laittaneet esim. ilmalämpöpumpun hurisemaan kotiinsa ja tuskinpa laittaisivat jos se ei mitään hyötyä tuottaisi.

-Antti

[PerttiA]

Niin, se on nykytekniikka ihmeellistä. ;) Johan täälläkin on muutamat laittaneet esim. ilmalämpöpumpun hurisemaan kotiinsa ja tuskinpa laittaisivat jos se ei mitään hyötyä tuottaisi.

Onhan niistä hyötyä... myyjille ja sähkölaitoksille

[osy]

Se kuinka pitkällä aikajaksolla tuo uusi talo kuittaa pienemmän energiakulutuksensa ansiosta kaiken rakennusaikana ja rakennusmateriaalien valmistamisessa kulutetun energian, onkin sitten toinen juttu.

Niin, toisaalta voi hyvinkin olla, että useassa tapauksessa jää kuittaamatta - nykyisin hyvätkin koneet ja laitteet valmistetaan vaihdettaviksi 10-20 vuoden välein.

[Perenna]

Johan täälläkin on muutamat laittaneet esim. ilmalämpöpumpun hurisemaan kotiinsa ja tuskinpa laittaisivat jos se ei mitään hyötyä tuottaisi.

Laittaisin varmaan minäkin jos mulla olisi joku tyyris moderni keskuslämmitys ja koneellinen ilmanvaihto. Niihin kait ILPiä verrataan kun laskelmia tehdään, ei pönttöuunilämmitteiseen painovoimailmanvaihteiseen taloon?

Lämmitysenergiaa tietenkin kuluu hurisemattomassakin talossa. Ilmanvaihto ja ilmastointi ovat ne, mitkä saavat minut epäuskoiseksi hurisevan talon energiapihiyden suhteen, kun vertailukohteena on vanhat konstit.

Hurisemattoman talon tavallinen pönttöuunilämmitys on pakkasilla pesällinen aamuin, toinen illoin. Viileillä ilmoilla riittää puoli pesällistä tai yksi pesällinen päivässä. Per huone, siis. Mitenkä tuon voisi suhteuttaa nykyaikaiseen lämmitysenergiaan? Enemmän vai vähemmän kuin öljykeskuslämmitys? sähkölämmitys? pellettikeskuslämmitys?

[miksa]

Ilmalämpöpumppu antaa peruslämmön jota uuneilla voi tarpeen mukaan nostaa. Sopii siis erityisen hyvin ja on ekologinen.

[PerttiA]

Ilmalämpöpumppu antaa peruslämmön jota uuneilla voi tarpeen mukaan nostaa. Sopii siis erityisen hyvin ja on ekologinen.

Ja sähkölasku nousee...

Niihin uuneihin kun polttoainetta saa "ilmaiseksi" kun hieman viitsii nähdä vaivaa, eikä ne valmiiksi tehdyt, ja omalle pihalle tuodut klapitkaan vielä sen vertaa maksa, että sähköllä kannattaisi ruveta lämmittämään.

[miksa]

Työssäkäyvänä, matkustelevana ei aina ole mahdollisuutta olla uuneja lämmittämässä, joten peruslämpö on tuotettava jollain muulla tavoin. Ilmalämpöpumppu tarjoaa siihen hyvän vaihtoehdon.

Aika harvalla on nykyään mahdollisuus olla joka päivä, ilta ja yökin kotona. Töitäkin on tehtävä ja harratuksissa käytävä. Uuuneja on kiva lämmittää noiden lomassa.

[Tomppa]

Vielä kun joku keksisi ilmalämpöpumpun joka sopisi vanhaan taloon ulkönäkönsä puolesta tai sen voisi peittää/koteloida.Sellainen hieman vähemmän silmää häiritsevä yksilö.Kyllä nuo ulkoseinään ruuvattavat koneet on aivan järkyttävän näköisiä!

[Perenna]

Työssäkäyvänä, matkustelevana ei aina ole mahdollisuutta olla uuneja lämmittämässä, joten peruslämpö on tuotettava jollain muulla tavoin. Ilmalämpöpumppu tarjoaa siihen hyvän vaihtoehdon.

Aika harvalla on nykyään mahdollisuus olla joka päivä, ilta ja yökin kotona. Töitäkin on tehtävä ja harratuksissa käytävä. Uuuneja on kiva lämmittää noiden lomassa.

Näin se on, en yhtään väitä vastaan. Mutta juuri tuosta syystähän energiaa kuluu enemmän kuin vanhanaikaisesti elettäessä.

Greentexin tuotekuvassa on ihan siedettävä pumppu-talo-kokonaisuus. TS-tekniikan kuvassa pumppu on portaissa, ja se on pahan näköinen.

[PerttiA]

Työssäkäyvänä, matkustelevana ei aina ole mahdollisuutta olla uuneja lämmittämässä, joten peruslämpö on tuotettava jollain muulla tavoin. Ilmalämpöpumppu tarjoaa siihen hyvän vaihtoehdon.

Aika harvalla on nykyään mahdollisuus olla joka päivä, ilta ja yökin kotona. Töitäkin on tehtävä ja harratuksissa käytävä. Uuuneja on kiva lämmittää noiden lomassa.

Näin se on, en yhtään väitä vastaan. Mutta juuri tuosta syystähän energiaa kuluu enemmän kuin vanhanaikaisesti elettäessä.

Töitähän täälläkin tehdään, ja toisinaan käydään reissussakin.

Hella lämpiää kotona ollessa iltaisin, välillä 19-24.

Eikä niitä reissuöitäkään (4-5kpl/talvi) varten kannata juuri ruveta investoimaan, peruslämmön (12-15C) saa kyllä ilmapumpun hinnalla hoidettua monet vuodet tavallisella sähköpatterilla.

Mitä sillä torpalla tekee, jollei siellä ole tarkoituskaan viihtyä?

[miksa]

Vaikka meidän perhe asuukin vanhassa talossa ei se tarkoita sitä että tinkisimme asumisviihtyisyydestä. Yhtenä osana viihtyisyyteen kuuluu lämpö.

Viestiketjun aloitus liittyi ekologisuuteen ja minusta tehokkaampi on tuottaa lämpö ilmalämpöpumpulla kuin sähköpattereillla. Pumppu oli meidän tapauksessa yksi esimerkki investointi muiden investointien joukossa, joita vanhaan taloon joutuu pakostakin tekemään, jos taloa meinaa ylläpitää. Jokainen taaplaa tyylillään...

[andyman]

Kuitenkin kyllä se on tosiasia, että lämmitysenergiaa menee puolet vähemmän modernissa 2000 luvun talossa neliötä kohden.

Ja siksipä niihin sitten rakennetaan tuplamäärä neliöitä, jolloin koko ekotehokkuus menetetään.

Mm. atooppisesta (kuivasta) ihosta kärsivät (puolet suomalaisista) tuntevat kirjaimellisesti nahoissaan "modernien" talojen terveysvaikutukset ja se on monille muillekin erittäin hyvä syy kyseenalaistaa monia rakentamisen määräyksiä, jo 1960 luvun laatta"perustuksesta" alkaen. On siihen omat syynsä, miksi vanhat rakennukset ja rakentamisen tavat ovat nousseet arvoonsa.
Kyse ei ole pelkästään muodikkuudesta.

Hyvinvointi onkin usein "tehottomuutta" Ja nautinto saadaan ilman koneitakin...

[miksa]

Joitain totuuksia jotka käyvät 40- ja 2000 luvun taloon

1) rakennuspaikka. Eli se on a ja o. Ennen rakennettiin yleensä hyville paikoille, jonka johdosta ei ole huolta kosteusvaurioista maasta johtuen
2) laatta perustustksessa pätee 1) + laadukas kapillaarikatko laatan alla
3) ryömintätila on ongelma ja vaatii erityisen hyvän rakennuspaikan. Vaatii erityishuomioita. Tässäkin rakennuspaikka ratkaisee
4) rakennus voidaan toteutta nykyisten määräysten mukaisesti täysin turvallisesti ilman muovia. Kokemuksia on ja toimivat hyvin.
5) muovi ei ole kirosana nykyaikaisen rakennuksen seinässä. Panauduttava ilmanvaihtoonj erityisesti. On monille allergiaa sairastaville ( esim. siitepölyallergia) ainut tapa saada toimiva koti rakennettua

Summasummarum:

Rakennsupaikka on tärkein. Ei alavalle paikalle vaan mieluusti mäen päälle, jonka alla maapohja on moreenia tai kitkamaaleja (hiekka/ sora). Savikko aiheuttaa aina ongelmia ja harmaita hiuksia ennemmin tai myöhemmin. Rossipohja ei ole ongelmaton.

[jmattis]

Ihan keskustelun vuoksi: rossipohja on sentään jo riittävän pitkään ollut käytössä, joten jos se on oikein rakennettu, niin se on "ongelmaton" samassa mielessä kuin mikä tahansa perustamistapa. Radonongelmissa ylivoimainen. Ja:

Kosteuden hallintaa ajatellen sorakangas on hyvä alusta, mutta tällaisella pohjalla ongelmaksi muodostuu radon. Tehokkain tapa ehkäistä radonongelma on tuulettuva alapohja, jollainen on Piristen talossa.

(Pirinen = se kaveri, joka juuri väitteli hometaloista, lainaus Meidän Talon artikkelista).

Täällä länsirannikolla varmaan suurin osa taloista on savipohjalla. Omassa talossa ryömintätilan savipohjasta ei vasaralla juuri saa irti mitään, se on kuin sementtiä (ja tiedät varmaan, että jos sinne lirahtaa hiukankin vettä, savi liettyy) - eli jos vettä ei kellariin pääse, savimaakin toimii.

Tuosta siitepölyallergia/muovitus ainoana oikeana yhdistelmänä en ole kuullutkaan - miten hygroskooppinen seinärakenne sinänsä lisäisi siitepölyallergikkojen ongelmia? Toiselta puolen, kaikki allergiat ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet samalla ajanjaksolla kun rakentamisessa on siirrytty muoveihin ja koneelliseen ilmanvaihtoon...
Sen sijaan samaa mieltä siitä, että jos on muovitetut seinät, on syytä myös koneellistaa ilmanvaihto.