En ole löytänyt aikaisemmissa keskusteluissa aivan samanlaista tapausta, kuin meidän on.
Tarkoitus ei ole tehdä kellarista lämmintä. Riittäisi, kun sen saisi kuivaksi ja "terveeksi" suksien voitelu yms. paikaksi. Jos kellari ei aiheuttaisi ongelmia, en tekisi sille mitään. Tilasta ei ole puutetta.
Alunperin ei ollut salaojitusta ollenkaan. Sellainen tehtiin jo vuosia sitten ja sen jälkeen veden virtaaminen kellariin loppui. Ilmeisesti puuttuvan salaojituksen ja veden tulon takia lattiaa on joskus alkuaikoina nostettu. Osittain alkuperäisen valun päälle oli laitettu soraa ja uusi lattia näin saatu korotettua. Kahden betonikerroksen välissä siis ikikosteaa soraa. Tämä on näyttänyt olevan ainakin paikoitellen huono ratkaisu, seinä on ollut alhaalta jatkuvasti kostea ja suorastaan homehtunut. Osan jo olen saanut poistettua, mutta kaipaisin "lopullista ratkaisua", vaikka vähän teettäisi töitäkin. Lattia on varmasti kokonaisuudessaan aina kostea, koska alla ei ole mitään kapillaarikatkoa ja pohjavesi on melko lähellä.
Tällaista olen kaavaillut:
Vanha lattia piikataan pois kokonaan. Soraa poistetaan tarvittava paksuus. Kovin paljon ei voi massaa poistaa, koska pintasaven alla tulee äkkiä vastaan märempää savea. Alimmaiseksi suodatinkangas, riittävä määrä 8-16 mm sepeliä päälle kapillaarikatkoksi 100-200 mm, jokin eriste, 50 mm EPS riittänee. Ymmärrykseni ei riitä tajuamaan paksumman eristeen hyötyä. Uusi betonivalu pintaan, 50 mm riittänee, koska mitään pinnoitteita ei tule ja kuormitus vähäinen.
Lisäksi tarkoitus on laittaa lähelle ulkopuolisten salaojien syvyyttä sisäpuolinen salaojitus. Poisto tapahtuu pumpulla salaojakaivosta, joka on aina ollut siellä.
Tarkoitus ei ole tehdä kellarista asuintilaa, mutta epäterve kosteus ja homeen hajun leviäminen pitäisi saada lopppumaan. Tuuletuksella tai ilman kosteudenpoistajalla ei tunnu olevan mitään vaikutusta.
Vanhassa lattiassa ei ole mitään eristettä. Talvella mennään noin 10 asteeseen, kesällä nousee lähelle 20 astetta. Ei lämmitystä. Sauna hylätty vuosia sitten.
Olen ymmärtänyt esim. Panu Kailan kirjoituksista, että saman tyyppiset kellarit mikä meillä on, voivat ns. toimia, kunhan ei laiteta tiiviitä lattiapinnotteita, jotka estävä lattiaan nousevan kosteuden haihtumisen.
Kiinnostaisi kuulla kommentteja onnistumisen mahdollisuudesta, mahdollisesti parempiakin ratkaisuja.
Kellarin lattian korjaaminen
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kellarin lattian korjaaminen
Mikäli kellarin todella haluaa kuivaksi tulisi se pääsääntöisesti myös saada lämpimäksi. Salaojituksen ylenpalttinen syventäminen ei auta, koska se on ainoastaan pohjavettä varten. Käytännössä maaperässä kuitenkin on aina lähes 100 prosentin suhteellinen kosteus.
Talo maan päällä käyttäytyy maan päälle levitetyn pressun tavoin, keräten kosteutta alleen.
Tarvitaan salaojituksen lisäksi, lämmöneristystä ja kapillaarikatkoa. Pyritään aikaansaamaan riittävä lämmöneristys lattian ja maaperän väliin, jotta maa ei lämpiäisi liikaa ja nostaisi kosteutta lattiaan vesihöyrynä.
Kellarillinen talo jäähtyy huonosti maaperältään varsinkin keskilattiasta.
Kapillaarisuutta eli rakenteen huokoisalipainetta pyritään katkaisemaan mahdollisimman harvalla materiaalilla.
Hiekkaa nykyrakenteessa on ilmeisesti pyritty käyttämään jonkinmoisena laakeri kerroksena ja se kerran kastuessaan ei kuivu kuin koneellisesti kuivaamalla.
Seinien alaosien kosteus on kapillaarista kosteutta ja sen kuivaaminen on konstikasta, eikä yleisesti poistu pelkästään salaojittamalla, koska savimaa voi siirtää kosteutta jopa 300 metriä.
Toimivaksi todettu rakenne kapillaarisuuden työntämiseksi ulos rakenteesta on ulkopuolen lämmöneristäminen vesihöyryn vastuksettomalla salaojittavalla lämmöneristellä. Mikäli kellari on syvä tai halutaan vieläkin tehokkaampaa kuivumista käytetään 200 mm kerrosta rakenteen alaosassa tai kauttaaltaan.
Salaojitusmoduulien jotka ovat lämmöneristettyjä, käytöllä on saatu myös tehostettua lämpötilaeroja maaperän ja perustuksen välillä. Mitä suurempi on lämpötilaero sitä suurempi on vesihöyryn osapaine-ero ja sitä tehokkaammin kosteus työntyy ulosrakenteesta.
Lattialämmityksen kuivaava vaikutus perustuu samaan asiaan ja siinäkin on eduksi käyttää paksua höyryä läpäisevää lämmöneristystä.
Ulkopuolen uudelleen operointi tuskin kiinnostaa kustannussyistä, kun on hiljakkoin operoitu. Lattia tosiaankin periaatteena toimii aivan samalla periaatteella, eroa seinään ei ole muuta kuin vaakasuora rakenne.
Kuivemmalla lattialla on suuren pinta-alan vuoksi myös positiivista vaikutusta kokonaisuuteen, jopa kellarin seinien sisäänpäin kuivumiseen.
Kapillaarikatko sepelit vievät tilaa ja aiheuttavat paljon lisätyötä, sekä pysyvät huonosti puhtaana kuljetellessa. Pienikin määrä hienoainesta romahduttaa ominaisuudet, mitkä alunperinkin tahtovat olla vaatimattomia. Paras kapillaarikatko puhdas pesty Sinkeli omaa 15 cm kapillaarista kosteudennousua. Salaojasorat ovat usei todella huonoja ja laadun valvominen vaikeaa.
50 mm eristettä on hyvin vähän eikä ole riittävää, saattaa teoreettisesti ajatellen olla jopa pelkkää betonia huonompaa, koska se estää myös maaperän viilenemistä.
Suositeltava eristepaksuus on 200 mm solupolystyreeniä ja mielellään mahdollisimman pienellä vesihöyryn vastuksella.
Lattia remontin yhteydessä kannattaa laittaa myös tekniikka uusiksi, jotta ei aivan lähivuosina tarvitse uutta teräsbetoni lattiaa piikata.
Talo maan päällä käyttäytyy maan päälle levitetyn pressun tavoin, keräten kosteutta alleen.
Tarvitaan salaojituksen lisäksi, lämmöneristystä ja kapillaarikatkoa. Pyritään aikaansaamaan riittävä lämmöneristys lattian ja maaperän väliin, jotta maa ei lämpiäisi liikaa ja nostaisi kosteutta lattiaan vesihöyrynä.
Kellarillinen talo jäähtyy huonosti maaperältään varsinkin keskilattiasta.
Kapillaarisuutta eli rakenteen huokoisalipainetta pyritään katkaisemaan mahdollisimman harvalla materiaalilla.
Hiekkaa nykyrakenteessa on ilmeisesti pyritty käyttämään jonkinmoisena laakeri kerroksena ja se kerran kastuessaan ei kuivu kuin koneellisesti kuivaamalla.
Seinien alaosien kosteus on kapillaarista kosteutta ja sen kuivaaminen on konstikasta, eikä yleisesti poistu pelkästään salaojittamalla, koska savimaa voi siirtää kosteutta jopa 300 metriä.
Toimivaksi todettu rakenne kapillaarisuuden työntämiseksi ulos rakenteesta on ulkopuolen lämmöneristäminen vesihöyryn vastuksettomalla salaojittavalla lämmöneristellä. Mikäli kellari on syvä tai halutaan vieläkin tehokkaampaa kuivumista käytetään 200 mm kerrosta rakenteen alaosassa tai kauttaaltaan.
Salaojitusmoduulien jotka ovat lämmöneristettyjä, käytöllä on saatu myös tehostettua lämpötilaeroja maaperän ja perustuksen välillä. Mitä suurempi on lämpötilaero sitä suurempi on vesihöyryn osapaine-ero ja sitä tehokkaammin kosteus työntyy ulosrakenteesta.
Lattialämmityksen kuivaava vaikutus perustuu samaan asiaan ja siinäkin on eduksi käyttää paksua höyryä läpäisevää lämmöneristystä.
Ulkopuolen uudelleen operointi tuskin kiinnostaa kustannussyistä, kun on hiljakkoin operoitu. Lattia tosiaankin periaatteena toimii aivan samalla periaatteella, eroa seinään ei ole muuta kuin vaakasuora rakenne.
Kuivemmalla lattialla on suuren pinta-alan vuoksi myös positiivista vaikutusta kokonaisuuteen, jopa kellarin seinien sisäänpäin kuivumiseen.
Kapillaarikatko sepelit vievät tilaa ja aiheuttavat paljon lisätyötä, sekä pysyvät huonosti puhtaana kuljetellessa. Pienikin määrä hienoainesta romahduttaa ominaisuudet, mitkä alunperinkin tahtovat olla vaatimattomia. Paras kapillaarikatko puhdas pesty Sinkeli omaa 15 cm kapillaarista kosteudennousua. Salaojasorat ovat usei todella huonoja ja laadun valvominen vaikeaa.
50 mm eristettä on hyvin vähän eikä ole riittävää, saattaa teoreettisesti ajatellen olla jopa pelkkää betonia huonompaa, koska se estää myös maaperän viilenemistä.
Suositeltava eristepaksuus on 200 mm solupolystyreeniä ja mielellään mahdollisimman pienellä vesihöyryn vastuksella.
Lattia remontin yhteydessä kannattaa laittaa myös tekniikka uusiksi, jotta ei aivan lähivuosina tarvitse uutta teräsbetoni lattiaa piikata.
-
heinäkuu
Re: Kellarin lattian korjaaminen
Hei,
Me ollaan myös n 1kk olleet RMt omistajia, vm -56. Meillä on kellari koko talon alla. Kellariin tulleet vedet keväällä muutamina vuosina, ja nyt ollaan saatu kaikki lahot puulattiat pois. Tarkoituksena on saada kellari myös ensisijaisesti "terveellisiksi". Kellarissa on leivinuuni ja pari lämpöpatteria kahdessa huoneessa, talossa öljylämmitys. Yksi huone on öljykattilalle ja yksi huone täysin kylmä, ns puuvarasto, yksi huone on talouskellari jossa pumppu jonka lattiakaivoa porattiin anturan alapuolelle ja sillä pärjätään vähän aikaa, ensi kesään jolloin salaojat kuntoon, talo on kalliolla ja naapuritaloissa sama systeemi. Neliöitä on koko talossa kellareineen n 240.
Nyt vaan huolettaa tämä asumisterveys ja tuleeko tästä vielä ihan "asumiskelpoinen", kun lapsilla ja aikuisilla silmät vähän punoittavat ja itselläni silmät kuivuvat. Lahot saimme tosiaan vasta pari viikkoa sitten pois ja märät kaavittua. Vielä on kellarien ovien karmit jäljellä. Ilma on raikastunut jo huomattavasti. Meillä myös kaikki ovet ja ikkunat auki koko ajan kellarissa.
Isäntä on alan ammattilainen ja kaiketi tietää mitä tekee mutta halusin kuulla onko muilla näistä remonteista tullut oireita ja kuinka pian pääsee näistä "oireista". Keskikerroksessa ja yläkerroksessa ei pitäisi olla mitään ongelmaa ja siellä on raikas ilma ja ei haise "kellarilta" niin kuin tuo alakerta.
Mukava tällainen sivusto!
Terkuin,
Uuden vanhan talon emäntä:)
Me ollaan myös n 1kk olleet RMt omistajia, vm -56. Meillä on kellari koko talon alla. Kellariin tulleet vedet keväällä muutamina vuosina, ja nyt ollaan saatu kaikki lahot puulattiat pois. Tarkoituksena on saada kellari myös ensisijaisesti "terveellisiksi". Kellarissa on leivinuuni ja pari lämpöpatteria kahdessa huoneessa, talossa öljylämmitys. Yksi huone on öljykattilalle ja yksi huone täysin kylmä, ns puuvarasto, yksi huone on talouskellari jossa pumppu jonka lattiakaivoa porattiin anturan alapuolelle ja sillä pärjätään vähän aikaa, ensi kesään jolloin salaojat kuntoon, talo on kalliolla ja naapuritaloissa sama systeemi. Neliöitä on koko talossa kellareineen n 240.
Nyt vaan huolettaa tämä asumisterveys ja tuleeko tästä vielä ihan "asumiskelpoinen", kun lapsilla ja aikuisilla silmät vähän punoittavat ja itselläni silmät kuivuvat. Lahot saimme tosiaan vasta pari viikkoa sitten pois ja märät kaavittua. Vielä on kellarien ovien karmit jäljellä. Ilma on raikastunut jo huomattavasti. Meillä myös kaikki ovet ja ikkunat auki koko ajan kellarissa.
Isäntä on alan ammattilainen ja kaiketi tietää mitä tekee mutta halusin kuulla onko muilla näistä remonteista tullut oireita ja kuinka pian pääsee näistä "oireista". Keskikerroksessa ja yläkerroksessa ei pitäisi olla mitään ongelmaa ja siellä on raikas ilma ja ei haise "kellarilta" niin kuin tuo alakerta.
Mukava tällainen sivusto!
Terkuin,
Uuden vanhan talon emäntä:)