Lattialautojen vaihdosta tulikin isompi projekti

[tawnia]

Ostettiin vuonna 1947 rakennettu hirsirunkoinen rintamamiestalo. Yläkerta on 70-luvulla palanut pois ja talo siis yksi kerroksinen. Tarkoitus oli tehdä sitä "pientä pintaremonttia" ja muuttaa taloon asumaan. No.. Ajatuksena oli laittaa lattioihin uusi puulattia ja sitä varten vanha puulattia otettiin auki. Eristeenä on turvetta ja sen päälle ilmeisesti tulipalon jälkeen, kunnostuksen yhteydessä laitettu lisäeriste 10 cm lasivillalevy. Myös lämmitysputkien alla oli lasivillalevy. Ajateltiin ottaa lasivillat pois ja laittaa tilalle ekovillaa. Ollaan siis suunnitetu, että tehdään lattia huone kerrallaan, joten nämä kokemukset ovat vasta yhdestä huoneesta. Lasivillalevyn poiston yhteydessä päätettiin ottaa talon ulkoreunalta turvetta pois seinustalta huoneen keskelle päin 0,5-1 m alalautoihin asti, ja laittaa siihen ekovillaa. Yllätys tulikin, kun yhden lasivillalevyn alla ei ollutkaan lautaa, vaan lauta oli lahonnut ilmeisesti rossipohjaan. Lasivillalevyt ja turve-eriste ovat puhtaan ja kuivan näköisiä koko huoneessa. Ei olla rakennusalan ammattilaisia tai kovin päteviä muutenkaan, joten tänään käytiin sitten lattiamiehen kanssa palaveriä ja hän suositteli, että kaikki eristeet otetaan pois ja puretaan lattia maahan saakka ja rakennetaan uusi tilalle. Samalla saadaan puhdistettua rossipohjaa, kun siellä oli kaikkea roinaa lasipulloista lähtien. Kantavat rakenteet vaikuttivat hänen mielestä ok:lta.

Tänään ollaan sitten lapioitu turvetta ja saatiin huone tyhjäksi. Ja hyvä, että niin tehtiin, sillä laudat ovat sitä luokkaa, että niistä naisihminenkin astuu läpi. Alapohja vaikutti rakennusmiehen mukaan kostealta ja hän suositteli kasvillisuuden poistoa talon ympäriltä, mikä on meidän suunnitelmissa ollutkin. Myös kissanluukkuja pitää tehdä lisää ja johtaa sadevesirännien vesi pois talon kulmilta. Taloa ympäröi lähistöllä avo-ojat, mihin ne on onneksi helppo johtaa. Eli ilmeisesti ongelma on ollut rossipohjan liiallinen kosteus.

Taloon on ennen ostoa tehty kuntotarkastus, mutta tarkastaja ei käynyt rossipohjassa, vaan kurkisteli sinne sen suuaukolta ja tämä huone mistä alotettiin on aivan toisessa päässä taloa. Harmittaa, ettei tajuttu ottaa mukaan omaa tuttua remonttimiestä, kun ilmeisesti kuntotarkastaja on vähän huolimattomasti talon tutkinut. Tarkastaja sanoi samaa, että rossipohja on hieman kostea, mutta oli kevät ja avo-ojat olivat jäässä, joten se oli hänen mielestä osasyy ja neuvoksi hän sanoi, että kannattaa huolehtia rossipohjan tuuletuksesta poistamalla kasvillisuus talon ympäriltä. Ei kuulostanut meistä kovin vakavalta. Eikä myöskään muutamat vanhat kosteusjäljet puuosissa, joiden olemassaolo sivuttiin hyvin nopeasti.

Raporttiin hän oli kirjoittanut mm. seuraavaa

"Rajaukset kohteessa Alapohjan ryömintätilaa ei kaikilta osin päästy näkemään" (ei päästy ilmeisesti sama asia kun ei viitsitty)

4. Parannusehdotukset ja huomautukset
- Kattovedet tulee johtaa pois rakennuksen kaikilta nurkilta
- Julkisivussa on huoltomaalaustarvetta
- Öljysäilön tarkastaminen ja puhdistaminen
- Alapohjatilan riittävän tuuletuksen varmistaminen

"Sokkeleissa on joitakin tuuletusaukkoja maanvaraiseen alapohjatilaan. Venttiilit on syytä pitää
auki kesäisin ryömintätilan ilmanvaihdon takia.
Tilan pohja oli paikoin kostea tarkastuksen yhteydessä ja rakennuksen ympärillä olevat avo –
ojat olivat vielä jäässä, eivätkä toimineet kunnolla.
Rakennuksen alapohja on puurakenteinen, ns. rossipohja ja tilan tuuletuksesta tulee
huolehtia maakosteuden takia. Suosittelen alapohjatilan tuuletuksen parantamista.
Alapohjan puurakenteissa havaittavissa paikoin vanhoja kosteusjälkiä.
Tilan pohjalla kulkee salaojalinja, mikä kuivattaa tilan pohjaa."

Mietittiin, että meneeköhän koko remontti nyt sitten meidän "tyhmyyden" piikkiin, kun ei tajuttu pyytää määriteltäväksi noita "vanhoja kosteusjälkiä", jotka näkyy kun rossipohjaan kurkistaa, vai onko myyjällä joku vastuu siitä, että lautojen vaihdon sijaan pitääkin koko lattia purkaa maahan saakka.

Ja mitä muuta kannattaa tässä vaiheessa tehdä, kun lattiat uusii kokonaan, onko jotain vinkkejä mitä kannattaa huomioida?

[Juha_P]

Toivotan nyt edes tervetulleeksi foorumille vaikka en muuta järkevää tähän osaakaan sanoa.

Lähinnä herää lisää kysymyksiä.
Missähän ostajan selonottovelvollisuuden raja kulkee tällaisissa tapauksissa?
Rajanvetoon vaikuttanee ainakain seuraavat seikat:
Olisiko sinne ryömintätilaan jostain päässyt ryömimään?
Olisiko tämän romahtaneen kohdan nähnyt jostain päin taloa tuuletusluukun kautta?

Aluslaudoitus voi olla suhteellisen terveen näköinen mutta ihan pehmeä. Siksi pitäisi vaikka puukolla tökkimällä selvittää todellista tilannetta.
Rossipohja kuuluu taloa ostettaessa niihin kohteisiin, jotka pitää tutkia kunnolla
Niin yleisiä rossipohjavauriot ovat maakosteudesta ja väärästä hoidosta johtuen. Siis lähinnä puutteellisesta tuuletuksesta.

Kyllä myyjää kannattanee ainakin lähestyä kysyen, että: "Mitäs nyt tehdään?"

Foorumilla on käsitelty muutamia vastaavia projekteja. Ehkä niistä löytyy jotain lisävinkkiä.
Ja jos vaikka joku rossipohjaexpertti innostuisi kirjoittelemaan

[Aihki]

Rossipohjaexpertiksi en itseäni tunnusta, mutta meillä valmistui juuri koko alakerran lattiaremontti. Putki- ja sähkötöitä lukuunottamatta kaikki muu tehtiin omana työnä. Pääsyy remontiin tuli vanhoista valurautaisista viemäreistä (joita ei pitänyt olla), jotka päätettiin vaihtaa edellisen omistajan suosiollisella rahallisella avustuksella. Toissijaisia syitä olivat lattian kylmyys (puutteellisesta ilmansulusta johtuen), rossipohjan puhdistus ja ylipäätään halu perusteellisesti varmistua lattian kunnosta.

Rossipohja imuroitiin tyhjäksi kaikesta sinne kuulumattomasta, hieman syvennettiin ja laitettiin pinnalle 4 kuutiota lecasoraa. Lämminvesivaraaja, vesimittari ja jakotukit siirrettiin samaan tilaan (aikaisemmin kaikki ripoteltua ympäri alakertaa), mihin laitettiin viemäri ja pieni vesieristetty kaukalo. Tulovedellä laitettiin varmuudeksi saattolämmitys ja tulovesiputket eristettin (kondensioveden välttämiseksi). Alakerran pikkuvessan lattiaan laitettiin vesieristys ja lattialmämmitys.

Lattiassa on alimmaisena laidoitus ja sen päällä X5-ilmansulkupaperi. Eristeeksi puhallettiin ekovilla. Villan päällä on sitten 22-millinen ympäripontattu lattialastulevy. Keittiöön ja eteiseen laitettiin linoleumia ja muihin huoneisiin korkkia.

Huomioita ja vinkkejä, jos päädytte aukaisemaan lattiat:
- Viemäreiden ja käyttövesiputkistojen vaihtaminen tai siirtäminen sammalla kertaa.
- Rossipohjan puhdistus, syvennys ja kapilaarikatkon lisääminen (lecasoraa tai pestyä sepeliä 6-16mm).
- Vanhan lattian rakenteen selvitys.
- Onko jossain huoneissa vanhat lattiat seinän "sisässä", eli pitääkö myös seiniä purkaa?
- Jos alakerrassa pikkuvessa, niin yleensä se on rakennettu lattian "päälle". Eli jos lattiat purkaa, täytyy purkaa myös vessa.
- Uuden lattian suunnittelu. Pysyykö korkeys samana? Jos muuttuu, niin vaikuttaa moneen asiaan.
- Ilmansulku kannattaa suunnitella ja tehdä erittäin hyvin.
- Paksukaan eristys ei takaa lattian lämpimyytttä, jos jostain ilmavuotoja. Rossista ei kannata muutenkaan imeä "likaista" ilmaa sisätiloihin.

Siinäpä jotain mitä tuli näin pikaisesti mieleen. Jos remontin kustannukset kiinnostaa, niin laita vaikka privaviestiä.

[tawnia]

Kiitos viesteistä ja neuvoista. Meillä taisi olla ehkä liian suuri luotto siihen, että kuntotarkastaja tarkastaa talon kaikilta osin, kun ei itse tosiaan sen enempää olla tälläisiin taloihin ennen tutustuttu. Nyt kun olen lukenut näitä keskusteluja olisi ollut selvästi todella tärkeää ottaa mukaan joku oma "tarkastaja" katsomaan ja ihmettelemään, eikä luottaa pelkästään kuntotarkastajaan. Rossipohjaan on kulkuaukko, josta sinne pääsee, mutta se, miksi tarkastaja ei sinne vaivautunut menemään on meille vähän kysymysmerkki (mahtoikohan ed. asukkaan kissoilla ja niiden jätöksillä rossipohjassa olla merkitystä..). Olisi pitänyt tajuta, ettei suuaukolta kurkistamalla näe koko totuutta. Romahtanutta osaa ei kyllä olisi kissanluukusta nähnyt. Huomenna varmaan välittäjälle soitellaan. Olisihan se hienoa, jos edes jonkun paperirahan saisi takaisin ja paikkaamaan remonttibudjettia.

Remonttimies ehdotti, että alimmaiseksi täyslaudoituksen sijaan voisi laittaa harvemman laudoituksen ja tuulensuojalevyä, jonka päälle puhallusvilla. Onko tälläisessä systeemissä riskejä tai muuta huomioitavaa? Ilmeisesti tulisi hieman halvemmaksi kun koko laudoitus, mutta ei tietenkään haluta halvalla mitään riskirakennetta, vaan hyvä ja kestävä.

Suunnitelmissa oli remontoida yksi huone kerrallaan asumiskuntoon (tai asumiskuntoisena talo tietenkin myytiinkin, mutta me haluttiin vähän uudistaa), mutta ilmeisesti olisi järkevämpää nyt tehdä sitten kaikki kerralla, jos pohjasta haluaa esimerkiksi imeä pintamaata pois.

Taloon on palon jälkeen rakennettu lisäosa, joka on betonipohjalla ja siellä on keittiö, kodinhoitohuone, pannuhuone, kylpyhuone ja sauna. Kylpyhuone on remontoitu hiljattain ja itse ollaan keittiötä remontoitu. Käyttövesiputket kulkevat koko talossa pinnassa ja lämmitysputket lattian sisällä. Nekin on tarkoitus jossain vaiheessa siirtää pintavedoiksi.

Meillä on tosiaan pieni alakerran vessa, joka on tarkoitus remontoida aivan täysin. Eli ei onneksi haittaa, että se tarvitsee kokonaan purkaa. Talossa on ainakin 2 vaatekomeroa, joiden seinät on rakennettu nykyisen lattian päälle ja niiden purkaminen ja uudelleen rakentaminen vähän harmittaa, mutta ei auta muu.

Sillä tavalla jos nyt tyytyväinen voi johonkin olla, niin ainakin sitten tulevaisuudessa tietää mitä lattiassa on. Ja oppiihan tässä paljon. Mutta toisaalta pelottaa, että mitä jos kantavat rakenteet ovat kuitenkin huonossa kunnossa, mitä jos löytyy jotain todella vakavaa..

[gretheline]

Tuossa yllä tuli jo mielestäni tärkeimmät pointit, ja nuo seinät, niiden kunto on tärkeää käydä läpi myös. Taloa etsiessäni hylkäsin viime kesänä yhden rossipohjallisen rintamamiestalon koska näytön aikaan oli jo tiedossa että siinä menee koko alapohja uusiin puihin. Oletettuna syynä välittäjän kertoman tiedon mukaan aiempien vuosien puutteellinen tuuletus, kissanluukut olleet kiinni. Muilta osin talo oli välittäjän mukaan priimakunnossa, viimosen päälle rempattu kaikki pinnat sisältä ja ulkoa, mutta kukaan ei ollut vaivautunut alapohjan kuntoa tarkastamaan ennen kuin talo tuli myyntiin ja siihen tehtiin kuntotarkastus. Sijainti oli hyvä ja hinta tietty alhainen joten mietin tekisinkö tarjouksen, imin siinä miettiessäni verran tietoa rossipohjista ja alapohjan uusimisesta, mutta pidin pääni siitä että talon on oltava heti asuttavassa kunnossa ja mahdollisimman huolellisen tarkastelun perusteella rakenteiltaan ehjä. Tätini asuu samalla kadulla vastapäisessä talossa joten ajelin siellä päin vastikään ja siinä hylkäämässäni talossa on nyt remontti menossa, alapohja auki ja samalla on jouduttu avaamaan seiniäkin, kaikkien ikkunoiden alta on ulkoverhous revitty auki ja purueristeitä kannettu pihalle noin kuorma-autolavallisen verran. Syyksi alapohjan lahoamiseen olikin huonon tuuletuksen lisäksi paljastunut vanha vesivahinko eli siitä tulikin sitten pikkuisen isompi homma kuin välittäjän esittämä "tuosta vaan avataan kaikki lattiat, alapohja uusiksi, rojut sieltä pois, kaivetaan syvemmäksi, lecasoraa ja eipä aikaakaan niin uusi entistä ehompi lattia on valmis eikä edes ammattimiehillä teetettynä maksa paljoa, kaikki muuhan täällä on loistavasti ja vain pari viikkoa menee että pääsee muuttamaan".
Pointtina siis tässä se että nyt teidän kannattaa selvittää juurta jaksain se mistä alapohjaongelmat talossanne johtuvat ja samalla talo kannattaa nyt käydä "suurennuslasin kanssa" läpi lähinnä siinä mielessä että kuinka laajalle kosteusvaurio on yltänyt, koko alapohja kannattaa toki avata kerralla ja uusia kokonaan, mutta missä kunnossa seinien rakenteet ja eristeet ovat?

[Aihki]

Remonttimies ehdotti, että alimmaiseksi täyslaudoituksen sijaan voisi laittaa harvemman laudoituksen ja tuulensuojalevyä, jonka päälle puhallusvilla. Onko tälläisessä systeemissä riskejä tai muuta huomioitavaa? Ilmeisesti tulisi hieman halvemmaksi kun koko laudoitus, mutta ei tietenkään haluta halvalla mitään riskirakennetta, vaan hyvä ja kestävä.

Jaa, luulisi kyllä laudoituksen tulevan tuulesuojalevyjä halvemmaksi. Laita hakusanaksi vaikka "rossipohja" ja lueskele sieltä mitä löytyy. Meidän talon tapauksessa tuulensuojalevyt olisivat olleet miltei mahdoton laittaa, sillä niskojen jaot vaihtelivat ja muutenkin ne olivat erittäin monimuotoisia (tulisijojen perustat yms.). Paremman sai laidoista tekemällä. Rakenteen tulisi myös harveta alaspäin, eli siis tiiviimpi osa sisäpuolella ja harvempi rossia vasten. Kannattaa myös lueskella mitä kirjoitellaan lattian "liian hyvästä" eristyksestä ja sen vaikutuksesta rossipohjan lämpötilaan ja edelleen lämpötilan vaikutuksesta rossipojan kosteusoloihin. Jos kuitenkin päädytte laittamaan tuulensuojalevyt, niin muistakaa huolehtia niille tarpeeksi tiheä kannatuslaidoitus (etteivät levyt ala ajanmyötä roikkumaan) ja huolehtia ilmansulku kuntoon (paperointi tuulensuojalevyjen päälle, jos levyjä ei saa muuten asennettua tiiviisti).

[akiasi]

Kuulostaapa pitkälti samalta, mikä oli tilanne meilläkin talonoston jälkeen. Tosin meillä myös kaikki kannattajat olivat lahoja, ja purut pääosin tippuneet maahan, mistä huolimatta kuntotarkastus ei löytänyt alapohjasta vikaa.

Onhan tuo virhe kuntotarkastuksessa, siitä ko. palvelussa maksetaan, että paikalla on asiantuntija tutkimassa talon. Noilla rajauksilla tarkastajat näköjään usein yrittävät vältellä vastuuta. Omassa tarkastuksessamme oli rajaus, että alapohjaa ei voitu tarkistaa kuin pieneltä osin, luukun lähistöltä. No luukun vierestäkin tilanne oli toki ihan selvä, tai olisi pitänyt olla, joten kuntotarkastaja ( eli vastuuvakuutusyhtiö) osallistui remonttiin huomattavalla summalla, pitkällisen taistelun jälkeen tietenkin.

[PetteriKivimäki]

Hankalalta kuulostaa mielestäni asiasta reklamointi. Toki myyjän pitäisi tietää mitä on myymässä ja suhteuttaa se hintapyyntöön, mutta myös ostajan pitää tietää mit' on ostamassa: ostajalla on selvilleottovelvollisuus kiinteistökaupassa, eli tulee selvittää ne asiat, mitkä selvitettävissä paikkoja rikkomatta ja toisen omaisuutta turmelematta selvitettävissä on. Ennen reklamaation sorvaamista kannattaisi ottaa yhteyttä lakimieheen, joka tuntee asiat. Kuntotarkastuksen maininta vesivuodosta alapohjassa ja se, että alapohjavauriot ovat kumminkin verrattain yleisiä näissä vanhoissa, mutkistaa haluanne saada myyjä vastuuseen. Voi hinnanalennusvaatimus mennä pidemmän kaavan mukaan raastuvan kautta..

Ns. salaisesta virheestä / piilovirheestä ei mielestäni tässä voi puhua, koska vauriot olisivat olleet siellä alapohjassa tarkasteltavissa.

[tessu]

Niin ja yläkerta palanu,pitäsköhän jo kellojen sillon soida??

[tawnia]

Tavallaan hyviä uutisia täältä päin. Eristeitä on purettu ja näyttää siltä, että tuo ensimmäiseksi purettu huone on jostain syystä eniten huonossa kunnossa ja kun sitä ovat muutamat käyneet ihmettelemässä, niin laudat tosiaan ovat muutamasta kohtaa tosi pehmeitä (ja tosiaan muutama lauta romahtanut), mutta ei kaikista. Ja muissa huoneissa tilanne on paljon parempi. Silläkin tavalla onni, että entinen omistaja on ollut todella harmissaan asiasta ja on hankkinut itse työmiehet (jotka mekin taitaviksi tiedetään) ja korvaa ylimääräiset kustannukset. Hän on monesti käynyt meidän kanssa asiaa ihmettelemässä ja tuntuu ihan käsittämättömältä, että homma voi toimia näin hyvin. (Ei nyt tietenkään ole avosylin rahaa jakamassa, mutta ymmärtää hyvin, että homma täytyy hoitaa). Laudat vaihdetaan kaikesta huolimatta kaikista ja pian kun on saatu loput purettua lähdetään takaisinrakennusprojektiin!

Kuitenkin sitä ennen halutaan tuo maa hoitaa kuntoon ja siitä onkin pari lisäkysymystä. Ollaan alustavasti tarjouspyyntöjä kyselty lähinnä siltä kantilta, että mitkä firmat täällä päin toimivat. Oikeisiin tarjouksiin tarvitsee kuitenkin lisätietoja, joita ollaan mietitty ja niistä ajattelin kysyä.

• Kuinka paljon maata kannattaa pois imuroida?
• Kuinka paljon lecasoraa laitetaan tilalle?
• Joku toimittaja kysyi laitetaanko suodatinkangasta, kannattaako?

Sitä en tiedä miten sen, että yläkerrassa on ollut tulipalo pitäisi vaikuttaa alapohjan ongelmiin? Tulipalon tiedettiin olleen ja sen suhteen tehtiinkin selvityksiä ja kyselyitä, että minkälaiset vaikutukset sillä on, mutta sen suhteen kaikki korjaustyöt ja tarkastukset näyttivät olevan kunnossa. Muutenkin monet ovat sanoneet, että talo vaikuttaa "hyvin rakennetulta" (ainaki siihen saakka tietenki ku jotain löytyy ;)) ja nyt kun lattiat on auki on ollut kiva, kun putkimieskin on ollut paikalla toteamassa, että lämmitysputket ovat hyvässä kunnossa samoin kuin viemäröinti pikkuvessasta.

Jos jotain nyt on tässä vaiheessa jo oppinut, ni ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla ei pidä ottaa sitä asennetta, että "AIVAN PASKA KOKO TALO", vaikka siltä tietty se aluksi tuntuu, kun on muuttopäivää ehtiny jo mielessä miettimään ja sitten remppa pitkittyy. Vaikka toisaalta, mielipide vois olla toinen jos edellisen omistajan kanssa ei asiat sujuis näin hienosti.

[tawnia]

Vielä nettiä selaillessani tuli lisäkysymyksiä. Googlatessa lecasora kapillaarikatkona, löytyy tuloksia, joissa sanotaan, ettei ole hyvä katko, kun on pienainesta mukana.
Onko lecasora sittenkään parasta, vai pitäisikö pohjalle laittaa pestyä sepeliä, niinkuin jossain (täällä: http://www.rakennustieto.fi/lehdet/rake ... _2496.html) ehdotetaan? Mitä hyviä / huonoja puolia näillä materiaaleilla on? Entä miten tuo suodatinkangas sepelin kanssa? Onko muuten näillä suurta hintaeroa?

Löysin tältä foorumilta myös löysin lainauksen:

Teknillisen Korkeakoulun julkaisu RYÖMINTÄTILAN KOSTEUS JA MIKROBIT Kevytsora-, sepeli- ja kuivauskoneratkaisu Mikrobit ryömintätilassa ja asunnoissa Kurnitski - Pasanen - Matilainen - Hyttinen - Asikainen 1999 taas väittää, että:

Kevytsora rajoittaa tehokkaasti kosteuden haihtumista maanpinnalta. Käytetyt 10…20 cm
kevytsorakerrokset toimivat täydellisenä kapillaarikatkona, kevytsorakerroksen puolessa
välissä suhteellinen kosteus oli n. 85% ja kevytsoran pinnalla lähes sama kuin
ryömintätilan ilmassa. Kevytsoraratkaisun etuja ovat saumattomuus ja hengittävyys – sillä
voidaan tasata ryömintätilan pohja ja mm. vesilammikot. Lisäksi kevytsora toimi
lämmöneristeenä nostaen ryömintätilan kesäaikaista lämpötilaa.
2. Kevytsoraratkaisun vertailukohtana käytetty sepeliratkaisu (suodatinkangas + 10…15 cm
sepelikerros) ei toiminut kapillaarikatkona vaan kosteus nousi sepelikerroksen pintaan,
missä oli lähes jatkuvasti yli 90% suhteellinen kosteus. Näin on erittäin tärkeätä, että
ryömintätiloissa käytettäisiin oikeanlaatuista sepeliä, pestyä salaojasepeliä, missä ei ole
kosteuden nousua aiheuttava hienoainesta.

Ota näistä nyt selvää!

[PetteriKivimäki]

^Mulla on jossain toi VTT:n rossipohjatutkimuksen raportti, jossa lopputulemana todetaan 20 cm lecasorapatjan muodostavan täydellisen kapillaarikatkon.

Hienoa, että hommanne hoituu. Maailma ei olekaan aivan paha. Tiedän esim tuttavapiiristä tapauksen, jossa kauppaa ei voitu purkaa koska myyjäosapuoli oli hoitanut itsensä varattomaksi..

[Kuvaja]

Vielä nettiä selaillessani tuli lisäkysymyksiä. Googlatessa lecasora kapillaarikatkona, löytyy tuloksia, joissa sanotaan, ettei ole hyvä katko, kun on pienainesta mukana.
Onko lecasora sittenkään parasta, vai pitäisikö pohjalle laittaa pestyä sepeliä, niinkuin jossain (täällä: http://www.rakennustieto.fi/lehdet/rake ... _2496.html) ehdotetaan? Mitä hyviä / huonoja puolia näillä materiaaleilla on? Entä miten tuo suodatinkangas sepelin kanssa? Onko muuten näillä suurta hintaeroa?

Lecasora varmaankin toimii. Mikä sitten on parasta, onkin hankalampi kysymys. Lecasorasta on olemassa myös kapilaarikatkolecasora.
Pari asiaa pohdittavaksi. Lecasora toimii myös lämmöneristeenä. Jos ei tarvitse sitä ominaisuutta, niin kannattaako sellaisesta maksaa? Toisaalta lecasora on kevyttä ja helpohko siirtää ja levittää raskaaseen soraan verrattuna. Oletan lecasoran olevan huomattavasti kalliimpaa kuin normi soran. Suodatinkangas ei juurikaan maksa mitään.

[KariFS]

Retostelenpa omalla kuistirempalla tähän kohtaan Kuistin alla oli (ja on) ahtaahko ryömintätila, se oli täynnä kaikenlaista roinaa ja puunkappaleita ym mitä sinne oli ajan saatossa viskelty. Alkuperäiset 8" lattianiskat olivat hyvässä kunnossa. Purutila oli tehty niin että niskojen kylkiin oli lyöty rimat ja niiden päälle laudat niin että purutilaksi jäi jotain 10cm. Päällä maalattu ponttilauta.

Purin kaiken pois noita niskoja lukuunottamatta. Maata poistin niin kauan että tuli suht puhdas ei-orgaaninen maa-aines esille, hiekkaa reunoilla ja keskellä savea. Joku vaaksan verran taisi lähteä tai vähän enemmän. Sokkelin sisäpuolen harjasin ja käsittelin boracolilla varmuuden vuoksi. Toin poistetun maa-aineksen tilalle suurinpiirtein saman verran lecasoraa. Se on mukavaa tavaraa käsitellä, kuten Kuvaja totesi, kuution säkki painaa jotain 300 kiloa ehkä? Eli säkki peräkärryssä, sieltä ämpärillä saaviin ja saavi kumoten sitten niskojen välistä alapohjaan. Suurempiin remontteihin kannattanee hommata kuitenkin puhallusauto, auton tuntihinta on jotain mutta kama halvempaa kuin säkkikama. Säkki taisi olla jotain 80e kun viimeksi ostin (pihan tukimuurin taustan kapillaari- ja routasuojaksi toissa suvena).

Niskojen alapuolelle naulasin 4" laudat parilla 5" naulalla per niska. Lautojen väli taisi olla jotain 15-20cm. Laudat sai heiteltyä tuuletusaukosta niskojen alle, sisällä ne eivät olisi mahtuneet kääntymään. Harvalaudoituksessa on se kiva puoli että sen voi tehdä alusta loppuun yläpuolelta. Harvalautojen päälle ladoin tuulensuojat, siihen mineraalivillat, ilmansulut ja uudet lattialaudat.

Hyvä tuli, "ryömintätila" on jotain 30cm korkea mutta aluslaudat edelleen 7-8 vuoden jälkeenkin ovat kuin vasta laitetut. Maaperä on taatusti kapillaarista ja salaojatkin sain aikaiseksi vasta 3 vuotta sitten.

Eli minun tapauksessa ainakin on lecasora ja harvalauta-tuulensuoja-yhdistelmä toiminut hyvin. Lecasoralla on lämmöneristysominaisuus, veikkaisin siitä olevan etua ryömintätilan lämmön/pohjamaan routasuojauksen kannalta? Emmätiä Mutta hyvältä idealta vaikutti ja hyvin on toiminut. Ja pinta näyttää aina kuivalta.

[Biittis]

Lattia-aiheeseen liittyen laitan tähän ketjuun oman kysymykseni myös. Näitä juttuja lukiessa meidän "vanhan talon haju" aiheuttaa välillä suorastaan paniikkia että onko meilläkin paikat homeessa. Tuttuja on käynyt ja todennut että ei teillä hometta ole, "saisin kyllä heti oireita"-tyyliin. Ja ihan alkuperäinen mökki kyseessä, ainoastaan tapettia on laitettu entisten päälle. Märkätilojakaan ei ole. Tosiaan haju on epämääräisenä alakerrassa, en pysty kohdistamaan mistään yhdestä paikasta.
Itse epäilin lattian alusta, mutta isäntä ryömi talon alla taskulampun kanssa, ja totesi että ihan rutikuivaa. Löysi jopa rakennusvuoden aikaisen lehden(kaikenlaisen pienen puuroinan lisäksi), joka on ihan ehjä (ainoastaan ilmankosteuden hitusen kostuttama) joten ainakin talon alunen on tästä päätellen ollut aina kokolailla kuiva. Kysymys kuuluu, voiko lattiassa silti olla hometta, vai voiko tuolla lattian alapuolen kurkkaamisella luottaa ettei pitäisi homeita olla?