Aggregaatti

[A13]

Meillä painesäiliö ja sen yhteydessä -kytkin ja -mittari samoin kuin järjestelmässä seuraavana oleva raudanpoistosuodatin ovat juuri Korpin kysymällä ja Maatilallisen esittämällä tavalla kellarin nurkassa vesijohdon sisääntulon vieressä. Kaivossa on vain reiässä upoksissa oleva pumppu. Lämminvesivaraajan sijoittaminen samaan tilaan ei ole kesällä ehkä paras mahdollinen ratkaisu, mutta talvella se osaltaan auttaa lämpötilan pitämisessä turvallisesti nollan yläpuolella.

Tällaisilla kamalilla kuumilla ja kosteilla kesäsäillä kylmävesilaitteet ja -putket kondensoivat sitten tosi paljon, ellei tilan ilmankosteutta pystytä pitämään enintään kuuden-seitsemänkymmenen välillä. Ulkoilma on niin lämmintä ja kosteaa, että tuulettaminen saisi aikaan todellisen vedenpaisumuksen.

[korppi]

Meillä kävi sähkösuunnittelija tänään ja hän heti suoralta kädeltä ilmoitti että ehdottamani aggregaatti riittää, mutta pyysin nyt tekemään laskelmatkin kuitenkin. Tuon vesipumpun tehostahan se on kiinni. Varavirran käyttökytkimet tulisivat ulkoseinään virransyötön viereen.

Porakaivofirma ei ole ottanut yhteyttä, täytyy soittaa huomenna. Korostivat aiemmin puhelimessa pitkää kokemustaan ja aprikoivat rehellisen oloisesti maaporauksen määrää, joten ehkä tuosta jotain tulee vielä. Tosiaan motivaatio vanhan kaivon ylläpitoon on aika lailla nollassa, vaikka siinä voisi välillisesti säästää paljon rahaa, oma on aina oma. Eli toisaalta se porakaivon hankkiminen tuntuu pahalta ja toisaalta todella hyvältä. On noita muitakin rahareikiä tässä...

T. Mustakorppi

[korppi]

Porakaivomies kävi ja ainakin kokemusta piisaa, vuodesta -62 näitä hommia tehnyt. Porakaivoon tulee 5,5 tuuman reikä ja uppopumppu maksimiteholtaan 1,1 kW kolmivaiheisena, todennäköisesti pienempitehoinenkin pumppu riittää. Perstuntumalta suunnittelemamme aggregaatti siis riittää hyvin tähän tarpeeseen, mutta lasketutan asian nyt kuitenkin sähkösuunnittelijalla vielä, ettei tule erittäin ikäviä yllätyksiä. Sitten tilaan aggregaatin paikasta josta sen saa toimituskuluitta, ja kun laite on saapunut ja käyttökunnossa, kellarin seinään asennetaan liitäntäpiste ja vaihtokytkin. Asiat näyttävät siis todella hyvältä! Porakaivosta mahdoton sanoa etukäteen mutta 5000-8000 euron haarukkaan hän arveli laskun tulevan. Toivotaan nyt kovasti että maaporausta ei tule kovin paljon. Käsipumppuideani tyrmättiin kalliina ja hankalana.

Ainoa että täytyy sulkea veden tulo vanhasta putkesta. Yksi paikka olisi kellarin liitospiste, silloin vanha johto olisi paineistettuna koko matkan naapurin mailta siihen asti. Vanhaa kaivoa ja pumppua ei voi sulkea koska myös naapurin mökkiin tulee vesi sieltä. Paras olisi löytää haaroituspiste naapurin pihasta mutta en tiedä onko paikasta tietoa ja pääseekö sinne kaivinkoneen kanssa mylläämään. Samalla päästään eroon navetan vesistä, jotka, vaikka ovat kätevät, ovat äärimmäisen riskialttiit 40-luvun putkineen. Tuonne emme aio putkiremonttia tehdä vaan ottaa vedet talon vesipisteistä jatkossa.

T. Mustakorppi

[A13]

Onko jokin erityinen syy haluta uppopumppu kolmivaiheisena? Käsittääkseni tuontehoisia on yksivaiheisinakin ja se helpottaisi poikkeushätätapauksissa vedensaantia.

[korppi]

Hyvä pointti! Kysyin nyt asiaa uudelleen porakaivomieheltä ja hän sanoi että yksivaiheinen pumppu "pehmeällä käynnistyksellä" eli esimerkiksi Grundfos SQ voisi olla hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi SQ2-70 kaivon syvyydestä riippuen.

http://www.grundfos.fi/web/homefi.nsf/G ... 0esite.pdf

T. Mustakorppi

[A13]

Meillä on entisen isännän jäljiltä kaivossa juuri tuollainen Grundfos SQ2-70 ja vieläpä jätetty pistotulppaliitäntäiseksi. Eikä ole ollut mitään ongelmia tai moitetta sen suhteen. Minä olen erityisen tyytyväinen siihen, että mikä tahansa varavirran lähde on helppo kytkeä tuohon pistotulppaan.

Vielä kun jollain olisi kokemuksia kyseisen pumpun käytöstä siniaaltoinvertterillä, niin voisi olla etukäteen täysin varma aiotun systeemin toimivuudesta

[korppi]

Minäkin olen asentanut kaikki mahdolliset laitteet pistotulpan päähän. Vanha kiertovesipumppu valitettavasti vielä on kiinteästi sulaketaulussa. Pistotulppa-asennukseen on useita eri syitä. Alunperin ajattelin hoitaa varavirran jaon "puolikiinteällä jatkoroikalla". Hylkäsin sittemmin ajatuksen kun veto tarvittaisiin myös keskikerrokseen jääkaappia varten ja nyt tulee se kiinteä kytkentä kellarin ovelle ja kellarin sulaketauluun. Pitää vain kääntää lämmitysvastukset ja kaikki mahdolliset muut tehosyöpöt pois päältä sulaketaulusta kun varavirtaa tulee kytkemään. Laitteiden töpseliasennuksesta on muitakin suuria hyötyjä, erityisesti ukonilmalla pystyy irrottamaan laitteet eikä rikkoutumisvaaraa ole. Tätä pidän todella oleellisena eikä meiltä ole mitään laitteita ikinä ukkosen takia särkynyt. Ylipäänsä sähkölaite tulisi olla kytkettävissä pois päältä. Kellarin kylpyhuoneen PAX-puhaltimeen ehdotettiin asennusta ilman katkaisijaa, koska "eihän se pyöri jos ei tarvetta ole", mutta onpa sen pois päältä kytkeminen todella oleellista kun saunaa lämmittää, jos aikoo pesän saada helposti syttymään

Meille tulee ensi keskiviikkona ilmalämpöpumppu ja siihenkin tulee töpseliasennus. Irrotettavuuden mahdollisuuden lisäksi ideani on laittaa siihen pistokkeeseen energiamittari, että voisi seurailla kulutusta. Tänä syksynä ei varmaan puulämmitys käynnisty ennen kuin yläkerran vesipatteriasennukset on tehty, pikemminkin pitää ehkä vetää koko verkosto tyhjäksi. Nyt on kylmä syksy mutta keskimäärin syyskuun alussa on pitänyt lämmitys aloittaa, mutta nyt ilmalämpöpumppu saa sitten todistaa toimivuutensa kevyessä kenttätestissä.

T. Mustakorppi

[Maatilallinen]

Onko jokin erityinen syy haluta uppopumppu kolmivaiheisena? Käsittääkseni tuontehoisia on yksivaiheisinakin ja se helpottaisi poikkeushätätapauksissa vedensaantia.

Kolmivaihepumput ovat varmempia ja täten parempia kun mm. kondensaattori ja mahdollinen elektroniikka puuttuu kokonaan. Lisäksi käynnistysmomentti on huomattavasti suurempi kolmivaihemoottorilla kuin yksivaiheisella, joten pumppu ei jää niin herkästi jumiin. Tätä saattaa tapahtua mm. lämmitysverkoston yksivaiheisilla kiertovesipumpuilla jos ne on olleet pitkään pysähdyksissä, jurisee vaan eikä jaksa pyöriä. Kolmivaiheinen kyllä lähtee

Jos on riittävän kokoinen kolmivaiheinen generaattori tulossa niin kyllä silloin kolmivaiheinen pumppukin kannattaisi valita. Invertterikäytössä tosiaan tarvitaan yksivaiheiset vehkeet koska kolmivaiheista sähköä suoltavia inverttereitä on aika huonosti saatavilla

Minäkin olen asentanut kaikki mahdolliset laitteet pistotulpan päähän.

Minä olen taas asentanut mahdollisimman paljon kiinteästi ilman pistotulppaa Olen kokenut pistotulppaliitännään liian "epävarmaksi", esimerkiksi lämmitysjärjestelmän laitteissa, saattaa toki olla että pistorasialle asti tulee sähkö mutta joku on vetänyt pistotulpan irti ja näin hälytystä esimerkiksi pumpun sammumisesta ei tule Eipä noita pistotulppa-asennuksia ole ollutkaan kuin latauspumppu toisessa talossa, senkin keväällä asennusten yhteydessä kytkin kiinteästi.

Tai sitten käytetään sitä pistotulppaa johonkin muuhun kuin mitä on tarkoitettu, sitten jos siellä on jotain esim. 6a kärjellä olevia releitä tms. automatiikkaa välissä ja tökätään siihen joku parin kilowatin sähkötyökalu tms. niin sulake ei vielä pala mutta alkaa releestä savu nousemaan, ja sitten jos vielä unohdetaan kytkeä se alkuperäinen laite siihen kiinni.

Toki käyttökytkimet noilla kaikilla on, ja varavoima syötetään tarpeellisille käyttökohteille automaattisesti keskuksessa olevien releiden kautta.

Kiinteä asennus on myös useimmiten siistimpi kuin pistotulppa-asennus

Nuo pumput ja muutkin sähkömoottorit kyllä kestää ukkosta aika hyvin, kunhan ei ole liikaa elektroniikkaa niissä. Esimerkiksi itsellänikin täällä Kolmeksin kiertovesipumput, ei niissä ole mitään elektroniikkaa vaan ainoastaan kolmivaihemoottori. Joskus ukkosella löi kunnolla ja sai lämpökeskuksen tauluun kourallisen sulakkeita vaihtaa, pumpuilta niitä oli palanut ja moottorinsuojat kuitata mutta niin vaan kaikki toimi edelleen

Automatiikka on kyllä syytä suojata ylijännitesuojilla, ja vielä hyvillä sellaisilla oli tilanne mikä tahansa, mulla on sen verran noita palanut

Tänä syksynä ei varmaan puulämmitys käynnisty ennen kuin yläkerran vesipatteriasennukset on tehty, pikemminkin pitää ehkä vetää koko verkosto tyhjäksi. Nyt on kylmä syksy mutta keskimäärin syyskuun alussa on pitänyt lämmitys aloittaa, mutta nyt ilmalämpöpumppu saa sitten todistaa toimivuutensa kevyessä kenttätestissä.

Äkkiähän nuo saa tulppailtua jos siellä on verkostossa avoimia putkenpäitä ja lämmöt tulille Mun ei ole tarvinnut lämmitystä edes lopettaa minään kesänä, sen verran kylmää aina ollut

[korppi]

Tuo KDE6500E3 saattaa juuri ja juuri olla liian "piikanen" vesipumpun pyöritykseen. Ainakin olisi huolehdittava ettei sen vaiheessa ole paljon muuta, yhdestä vaiheesta saa max 2000 wattia. Toisaalta juuri ja juuri voi riittää. Tällainen olisi 1150 euroa, jos Kiporeissa pysytään:

http://www.kiporfinland.fi/diesel-gener ... kde6700ta3

Paino on jo niin kosminen että tuolla olisi pakko olla oma mökki. Ja hinta jo liikaa. Pahus, hankalaa on tämä. Sähköliike kyllä sanoi pystyvänsä kytkemään kellarin laitteita eri vaiheisiin. Kolmivaihepumppu taas vaatisi yhteensä enemmän sähköä, mutta vähemmän per vaihe. Mutta entä se käynnistys.

T. Mustakorppi

[korppi]

Sähkömies kävi ilmalämpöpumpun asentamassa ja samalla hän osasi kansantajuisesti selventää varavirta-asiaa. Tosiaan kellarin sähkötaulussahan on helppo pyhittää yksi vaihe vesipumpulle vaikka pelkästään. Sitä en tajunnut miten kolmessa vaiheessa oleva keskikerros jääkaappeineen saadaan tähän mukaan, mutta keskikerroksen sähkökaapissahan samaa vaihejakoa voi tosiaan soveltaa, eli se vaihe jossa on jääkaappi (ja n muuta pistoketta ja valaisinta), myöskin eri vaiheeseen kuin vesipumppu. Näin näissä muussa kahdessa vaiheessa on varaa vaikka lamppuja polttaa ja ties mitä muuta. TV:n ja tietokoneen käyttöä tämän aggregaatin kanssa jälleenmyyjä ei suositellut Tosiaan ajattelin kaikkia hankalia varavirtapistorasia-järjestelyjä yläkerran suhteen mutta näin tämä saadaan menemään jouhevasti ja oletan nyt että se teho sitten riittää.

Sähköliikkeen suunnittelijat eivät ole saaneet laskelmia aikaiseksi, pitäisi varmaan ostaa heiltä hsaoy:n aggregaatti niin laskelmat toteutuisivat. Samoin porakaivofirma ei ole saanut aikaiseksi ottaa yhteyttä, asia josta meitä jo vähän varoitettiinkin. Täytyy nyt sinne soittaa kun on saanut tämän päivän projektit valmiiksi.

T. Mustakorppi

[korppi]

Selvennystä pumppuasioihin:

Soitin Grundfosin asiantuntijalle ja hänen mukaansa 70 metrin kaivoon riittää hyvin yksivaihevirtainen pumppu, mutta esimerkiksi 100 metrin kaivossa kolmivaihevirta on paljon parempi jännitehäviöiden paremman hanskaamisen takia. Esimerkiksi SP 2A-23-pumppu 100 metrin kaivolle vie tehoa 1,1 kiloWattia jonka karkeasti voi kertoa kolmella.

T. Mustakorppi

[korppi]

Porakaivotarjous tuli ja ei sisältänyt muita yllätyksiä kuin pumppusysteemin laajan ja korkean hintahaitarin 2500-3500 euroa. Tosin sisältää asennukset ja kaikki nippelit sitten. Puhetta oli että mennään kolmivaihe- tai yksivaihepumpulla valinnan mukaan. Voisikohan tuon pumppukokonaisuuden saada halvemmallakin...

Edit: kilpailijalla soiton mukaan, hinnat lähtevät 4000 eurosta, joten ehkä tämän mukaan on elettävä. Mielessä liikkuu myös olemassaolevan kaivon elvytys, mutta jos se naapurin mailla oleva 200 metrin maakaapeli pitää kaivaa niin...

Edit2: porakaivokonkarin mukaan arvioitu maaporauksen määrä meillä olisi 9-25 metriä, mutta toki tätä ei voida etukäteen tietää.

T. Mustakorppi

[korppi]

Nyt on kuitenkin tultu toisiin aatoksiin. Porakaivoprojektista on iso riski tulla niin kallis paukku että valmiiksi itkettää - ja välttämättä edes veden laadusta ei ole takeita, kuten eräälle kyläläiselle kävi. Jos laitettaisiin tuo nykyinen kaivo viimeisen päälle kuntoon, uusi pumppu ja sähkötyöt maksavat murto-osan, tietysti todella ikävää jos maakaapelille täytyy tehdä jotain. Jos homma toimii talven yli, huollettaisiin kaivo keväällä muutenkin.

Varavirtajärjestelyjen pitäisi olla sellaiset että aggregaatti syöttääkin niityllä olevaa pääasiallista sähkökeskusta, josta sähkö haarautuu talolle ja toisaalta navettamme kautta sinne naapurin aittaan, jossa pumpun sulakkeet ovat. Tosiaan porakaivon suhteen sähkönsyöttö olisi saatu talon kellarista, jolloin aggregaatin liittäminen talon sähköverkkoon olisi riittänyt. Niityn maasto ei ole helppokulkuista joten aggregaatin pitäisi olla kiinteästi paikallaan suojattuna. Vaikeaa tetsata 100-kiloisen laitteen kanssa kesälläkin, saati talvella.

Lämpimässä ja kuivassa sisätilassa säilyttäminen olisi tietysti laitteen pitkäikäisyyden ja käynnistymisen kannalta hyvä juttu, mutta käyttöä varten se on sitten kuitenkin pakokaasujen takia raahattava ulos. Jos käyttöä on usein, niin ei kuulosta kovin kätevältä. Ehkä kannattaisi ennemmin tehdä talon seinän viereen jonkinlainen aggregaattikatos, jossa se aparaatti olisi sateelta suojassa ja josta johto kulkisi kiinteästi sisälle tarvittavaan paikkaan.

Minkähänlainen katos pitäisi olla? Eristetty, pakkasvahdilla varustettu ja kokonaan umpinainen, josta seiniä voisi irrottaa käyttötarpeen mukaan? Kuinkahan hyviä tuollaiset dieselvehkeet ovat lähtemään pakkasella käyntiin?

T. Mustakorppi

[Maatilallinen]

Nyt on kuitenkin tultu toisiin aatoksiin. Porakaivoprojektista on iso riski tulla niin kallis paukku että valmiiksi itkettää - ja välttämättä edes veden laadusta ei ole takeita, kuten eräälle kyläläiselle kävi. Jos laitettaisiin tuo nykyinen kaivo viimeisen päälle kuntoon, uusi pumppu ja sähkötyöt maksavat murto-osan, tietysti todella ikävää jos maakaapelille täytyy tehdä jotain. Jos homma toimii talven yli, huollettaisiin kaivo keväällä muutenkin.

Juu, sitten vaan kunnon vesirengaspumppu paisuntasäiliöineen niin alkaa homma toimimaan

Kuinkahan hyviä tuollaiset dieselvehkeet ovat lähtemään pakkasella käyntiin?

Hehkut joko tulppa sylinterissä tai liekkihehku imusarjassa ja/tai pakkosyöttö sekä kunnon käynnistysakusto niin lähtee, tosin ei ehkä kuin "palmun alta" mutta lähtee kuitenkin Saattaa olla että kovinkin pienellä (vakio)akulla ei ehkä lähde, vaihtaa isompaan tai käyttää kovilla pakkasilla apuakkua.

Käynnistystekniikka täytyy myös olla oikea, turha startata kuin bensakonetta. Jos ei ole hehkuja niin kerralla käyntiin tai sitten ei ollenkaan, jos hehkut löytyy niin sitten tarpeen mukaan hehkuttelua välissä. Käynnistysyritykset kuitenkin vähintään 30 sekuntia, sitten jos alkaa "käymään mukana" niin starttaa vaan niin pitkästi että lähtee.

Toholla tulta imusarjaan, starttipilottia jne. onhan näitä keinoja jos ei muuten lähde, kyllä sen aina käyntiin saa

[korppi]

Varavirtajärjestelyt asennettiin nyt sitten asuintaloon. Vesiasiat jäävät valitettavasti myöhemmin ratkaistaviksi. Porakaivoa emme tässä vaiheessa voi rakentaa koska pitää olla varma että yläkerta saadaan tällä budjetilla kokonaan valmiiksi.

Ostettiin joulukuussa Lahden Kärkkäiseltä mainitsemani Kipor-malli:



(Ei ole heti laskenut öljyjä alleen vaan tahra vanhempaa perua )

Sähkömies saatiin vasta tällä viikolla ja olihan tuossa välissä yksi melkein vuorokauden sähkökatkos jolloin tupa kylmeni ja ketutti.

Syöttö:



"Jatkuva/automaatti"- kytkin liittyy valojen liiketunnistimeen, on mukana vain tasapainottamassa kuvaa

Kytkentätaulu:



Eilen illalla n. tunnin sähkökatkon jälleen koittaessa päästiin tositoimiin. Kytkentä oli alle viiden minuutin juttu, aggregaatissa on hyvät pyörät alla ja kellarin käytävältä se on kätevä rullata ulos, ei pari kynnystäkään haittaa mitään. Irroteltiin ne sähkölaitteet jotka oltiin etukäteen suunniteltu eli ilmalämpöpumppu, elektroniset vehkeet ja bändikämpän sähköt lisäpattereineen. Varavirran perässä oli kaksi pakastinta, kaksi jääkaappia, kaksi lämmitysjärjestelmän kiertovesipumppua, Ouman ja valot, ja lisäksi makuuhuoneeseen unohtui yksi kilowatin lisäpatteri päälle. Ei tuntunut missään tämä kuorma. Tietysti jos vesiasioihin jossain vaiheessa päästään, niin sitten on jo naftimpaa tehon riittävyyden kanssa. Käynnistyksestä on kauheasti ohjeita ohjekirjassa mutta akun avulla laite lähtee kevyesti käyntiin, tai raskaasti, jos pomppimista, savuamista ja ääntä ajattelee

T. Mustakorppi