Rivinteerauksen väliin eriste

[stewie]

Ja lopuksi: ainoa oikea tapa on laittaa lämmöneristys ja kosteuden katkaisu ulkopuolelle.

No löytyhän sieltä asia mistä ollaan samaa mieltä

[Hower]

.... miksi antaa mikrobeille edes kasvumahdollisuutta jättämällä ilmarako rivinteerauksen taakse, koska se on kuitenkin riskirakenne?

Ongelmana tässä on se , että teoreettisesti katsoen koko rintamamiestalo kaikkine perinteisine rakenneratkaisuineen on riskirakenne.
"Esimerkiksi rintamamiestalon ulkoseinärakenne on nykytietämyksen mukaan toteutettu väärin"
http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana- ... 0826997/68
"Maallikkotieto ja jokamiehen kokemus eivät ole riittäviä arvioitaessa rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä ja niihin mahdollisesti syntyviä kosteus-, home- ja lahovaurioita"
-Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksia ja rakenteita tulee tarkastella teoreettiselta kannalta. 60:n vuoden käyttökokemus terveestä/ei vaurioituneesta talosta on toisarvoinen asia.

[Juha_P]

Ja lopuksi: ainoa oikea tapa on laittaa lämmöneristys ja kosteuden katkaisu ulkopuolelle.

No löytyhän sieltä asia mistä ollaan samaa mieltä

Enhän minä ole tätä faktaa missään yhteydessä kiistänytkään. En tässä, enkä missään muussakaan keskustelussa.
Realiteetit, joihin lasken kuuluvaksi myös laiskuuden ja köyhyyden, vaan ajoittain pakottavat niin sanotusti "teit isäin astumaan"

Toisin sanoen kulkemaan samoja polkuja kun isät ja vaarit aikoinaan näitä rakentaessaan.

[stewie]

.... miksi antaa mikrobeille edes kasvumahdollisuutta jättämällä ilmarako rivinteerauksen taakse, koska se on kuitenkin riskirakenne?

Ongelmana tässä on se , että teoreettisesti katsoen koko rintamamiestalo kaikkine perinteisine rakenneratkaisuineen on riskirakenne.
"Esimerkiksi rintamamiestalon ulkoseinärakenne on nykytietämyksen mukaan toteutettu väärin"
http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana- ... 0826997/68
"Maallikkotieto ja jokamiehen kokemus eivät ole riittäviä arvioitaessa rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä ja niihin mahdollisesti syntyviä kosteus-, home- ja lahovaurioita"
-Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksia ja rakenteita tulee tarkastella teoreettiselta kannalta. 60:n vuoden käyttökokemus terveestä/ei vaurioituneesta talosta on toisarvoinen asia.

Mielestäni artikkelin kirjoittaja ei tarkoita että rakenteita tulisi tarkastella pelkästään teoreettiselta kannalta, vaan teoreettinen tarkastelu tulee olla pohjana rakenteita suunniteltaessa ja tehdessä. Näin vältyttäisiin mahdollisilta rakennusvirheiltä, kun ei tyydytä tekemään "kuten on ennenkin tehty", vaan tarkastellaan asiaa ensisijaisesti rakennusfysiikan kannalta. Aina mukaan mahtuu myös poikkeuksia, kuten rintamamiestalon ulkoseinä joka epäilemättä on riskirakenne, mutta sopivissa olosuhteissa sekin voi toimia moitteetta ja hyvä niin

[Hower]

...rintamamiestalon ulkoseinä joka epäilemättä on riskirakenne, mutta sopivissa olosuhteissa sekin voi toimia moitteetta

Eikun sanotaan vaan asia kiertelemättä ja kaunistelematta nykytietämyksen valossa:
"Rintamamiestalo omenapuiden keskellä on monen unelma.
Todellisuudessa nämä idylliset talot eivät sovi enää asumiseen.
Ne eivät kestä nykyajan elämäntapaa, vaan muuttuvat terveydelle vaarallisiksi kosteusloukuiksi."
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/20 ... 110269/310

Sori, alkaa jo eksyä aiheesta.

Sinänsä voi olla niinkin, että siporex kiinni perusmuurissa voi toimiakin, siitä vaan ei ole kovinkaan kummoisia kokemuksia verrattuna yleisesti käytössä olleeseen ilmarakomalliin (vai onko?).

...ratkaisu vaatii kyllä vähintään toimivien salaojien olemassa olon

Silloin ulkopuolella alkaa jo aika suurella varmuudella olla myöskin vähintään patolevy, jolloinka ollaan jo kohtuullisen hyvässä tilanteessa teki niin tai näin....

jos rivinteerauksen taakse jättää ilmaraon niin luodaan tuulettumaton tila jonne puskee kosteutta perusmuurista

Tuo ilmaraon ilmankosteus ei kyllä ehkä ole niin valtavan suuri riski koskapa osa seinästä on maan päällä: Ainakin viileänä vuodenaikana ilmaraon alaosassa on lämpimämpää, kuin yläosassa. Tällöin lämpö ja kosteus nousee ylöspäin ilmaraossa kohti viileämpää ja lopulta työntyy ulos maan yläpuolisen sokkelin kautta. Mikäli ilmarakoa ei ole ollenkaan niin kapillaarinen kosteus pääsee sokkelista ulos ainoastaan kapillaarisella nousulla kiviaineessa (betoni, siporex). Niinhän ei tapahdu vaan koko kapillaarinen kosteus jää rasittamaan seinärakenetta ja seinien sisäpintoja.
Väitän, että ilmarako on omalta osaltaan kosteudenpoistoreitti sokkelista avaruuteen.

[stewie]

Sinänsä voi olla niinkin, että siporex kiinni perusmuurissa voi toimiakin, siitä vaan ei ole kovinkaan kummoisia kokemuksia verrattuna yleisesti käytössä olleeseen ilmarakomalliin (vai onko?).

Ei henkilökohtaista kokemusta ole, mutta rakennusfysikaalisesti sekä mikrobien kannalta tarkasteltuna varmempi rakenne se on. Mutta huom. samanlainen rakenne löytyy liittämäsi artikkelin liitteessä olevasta jälleenrakennuskauden korjausoppaasta. Tuskinpa tällaista rakennetta korjausoppaaseen ihan hatusta heitetään vaan väittäisin tämän perustuvan sekä kokemukseen, että laskennaliseen tarkasteluun. Onko esittää todisteita tuosta ilmarakomallin toimivuudesta? Huomioithan että mikrobikasvusto ei aina ole silminnähtävissä vaan voi vaatia näyteanalyysin.

...ratkaisu vaatii kyllä vähintään toimivien salaojien olemassa olon

Silloin ulkopuolella alkaa jo aika suurella varmuudella olla myöskin vähintään patolevy, jolloinka ollaan jo kohtuullisen hyvässä tilanteessa teki niin tai näin....

Tuosta patolevyn olemassa olosta en menisi takuuseen.

Mikäli ilmarakoa ei ole ollenkaan niin kapillaarinen kosteus pääsee sokkelista ulos ainoastaan kapillaarisella nousulla kiviaineessa (betoni, siporex). Niinhän ei tapahdu vaan koko kapillaarinen kosteus jää rasittamaan seinärakenetta ja seinien sisäpintoja.

Kosteus siirtyy rakenteissa kolmella eri tavalla: kapillaarisesti, konvektiolla sekä diffuusiolla. Tässä tapauksessa se siis pääsee poistumaan kapillaarisesti sekä diffuusiolla.

[Juha_P]

Onko esittää todisteita tuosta ilmarakomallin toimivuudesta? Huomioithan että mikrobikasvusto ei aina ole silminnähtävissä vaan voi vaatia näyteanalyysin.

Niin minkälaiset todisteet kelpuutetaan?
Yleisesti ottaen rintamamiestalon rakenteita kun on tutkittu niin mikrobikasvustoa tuntuu löytyvän melkein joka paikasta.
Seinien ja välipohjien purut nyt ensimmäisenä pitäisi heivata polttolaitokselle.

Jos, ja varmaankin kun, siellä suljetussa ilmaraossa sokkelin pinnassa jotain aistinvaraisesti havaitsemattomissa olevaa mikrobitoimintaa on, niin onko sillä sisäilman kannalta kuinka paljon merkitystä? Kiviseinän takanahan se on.

Toi kiinnimuurattu siporex-paksunnos sokkeliin on varmastikin yksi kokeilemisen arvoinen tapa toteuttaa kellarisaneeraus. Kuluvat vuosikummenet tulevat sitten näyttämään kuinka se pitkässä juoksussa toimii.

Samat rakenteelliset rajoitukset sitä vaivaavat, kuin perinteistäkin rivinteerausta:
-Se ei ole kuiva siinä määrin, että sen voisi pinnoittaa huomioimatta höyrynläpäisyä. Itseasisassa sen voisi olettaa olevan kosteampi johtuen vaakasuuntaisesta kapillaarisuudesta, ellei vedenpainetta ole ulkopuoleta katkaistu.
Voiko sen pesutiloissa näin ollen vesieristää?
Kapillaarikatkon päälle valetun lämmitetyn lattian päällä seisova ilmaraollinen rivinteeraus on melko kuiva ja suihkunurkkausten vesieristykset pysyvät kiinni.
-Se ei ole kummoinenkaan lämpöeriste ellei se ole huomattavan paksu. Ehkä hyväkin asia, ettei sokkelia suotta jäähdytetä ylenmäärin.
Eihän se perinteinenkään juuri mitään eristä.

Ja yksi hankaluus. Sokkeli pitää ensin suoristaa, että siihen saa muurattua kiinni suoran seinän. Monessa talossa sokkeli kiertää ja kaataa senttikaupalla. Meilläkin sokkelit on pahimmillaan 7-8cm kallellaan.

Hyvähän se on, että eri vaihtoehtoja käsitellään ja eroavaisuuksia pohditaan. Jokaisella ratkaisumallilla on omat puolestapuhujansa ja tuomitsijansa. Näistä sitten valitaan hyvältä tuntuva tapa ja riskinsä on kaikissa vaihtoedoissa. Tutkimustietoa kun on vähän.

Parhaat ratkaisut selviävät sitten kymmenien vuosien päästä, kun talot ovat lahonneet päältä pois mutta kellarit kukoistavat.

[leenamari]

Ohoh! Pari päivää pois ja täällähän on melkoinen hulina

Hyviä perusteluita, puoleen jos toiseen. Omat päätökseni olen tehnyt. Lattia tehty kesällä asianmukaisesti ja nyt odotellaan sitä muuraria. Rivinteeraus niin että alle kaistale bitumihuopaa yms. ja ilmarako 5-10 cm. Yläreuna tiivistetään huolella ja rivinteerauksen pintaan laitetaan antiikki- yms. laasti. Kivivillaa tuumailin laittaa sinne rivinteerauksen väliin maanpäälliseen osaan. Uudet ikkunatkin kellariin tilattu, ja arvatkaas mitä, otin alumiiniset vaikka sielua korvensi

Järkevin ratkaisu tämä ei ole mutta kun talossa on kaikki alkuperäiset ikkunat ja purueristykset, en näe järkeä työntää rahaa älyttömästi kellarin eristämiseen oikeaoppisesti ulkopuolelta sitä yhtä ainoaa huonetta varten. Pärjäämme hyvin näinkin Emmekä halua ottaa hirveitä lisävelkoja, hommia tehdään pikkuhiljaa ja haluamme elää enemmän ja remontoida vähemmän

[leenamari]

Hei taas,

uusi tenkkapoo, miten te olette kiinnittäneet lötkön kivivillan sinne rivinteerauksen väliin? Ulkoseinä on kiero kuin savolainen joten rivinteeraus ei joka kohdasta purista villaa tiukasti jolloin on vaarassa että lötkö villa valahtaa rivinteerauksen väliin alas. Täällä on mietitty kaikenmaailman rautalankaviritelmiä/kanaverkkoa ja siippa ehdotti jopa makroflexillä liimaamista johon en oikein lämmennyt.

Auttakaa taas naista mäessä

Terveisin Leenamari

[Luigi]

Yhden seinän laitoin niin, että väliseinäharkkojen väliin reikänauha pitämään villat paikallaan, toisella seinällä laitoin sokkelin ja rivinteerauksen väliin styroxia, jonka liimasin vielä uretaanivaahdolla kiinni. Ei siis rakoa umpeen läpeensä styroxilla, vaan sopivasti paloja sinne tänne.

[kappalainen]

Ups moka

[Juha_P]

miten te olette kiinnittäneet lötkön kivivillan sinne rivinteerauksen väliin?

Yks konsti on kiinnittää niillä muovisilla isokantaisilla "nauloilla", joilla fuktisol levyt kiinnitetään.
Mikähän niiden oikea nimi olisi? Alanderin Matti varmaan kertoo nimen ja sen, että saako niitä rautakaupasta. Matilta niitä ainakin saa.

[piippo]

http://www.taloon.com/eristekiinnike-op ... Group=1241

Tuossa on tuommosia ja sitten on niitä ihan lyötäviä nauloja joissa on semmonen muovilätkä kantana, joiden virallista nimeä en tiiä. Ja sitte tosiaan ne fuktisol systeemit.

[Kariharrikari]

uusi tenkkapoo, miten te olette kiinnittäneet lötkön kivivillan sinne rivinteerauksen väliin? Ulkoseinä on kiero kuin savolainen joten rivinteeraus ei joka kohdasta purista villaa tiukasti jolloin on vaarassa että lötkö villa valahtaa rivinteerauksen väliin alas. Täällä on mietitty kaikenmaailman rautalankaviritelmiä/kanaverkkoa ja siippa ehdotti jopa makroflexillä liimaamista johon en oikein lämmennyt.

Kuten aiheesta aiemmin käydyissä keskusteluissa on todettu, eristeenä kannattaa käyttää jäykkää kivivillaa. Itse käytin Paroc COS 5, jolla seinien eristäminen sujui helposti. Jäykkä levy on helppo asentaa ja levyt asettuvat tiiviisti toisiaan vasten. Levyjen leikkaaminen on taivaallisen helppoa, jos olet tottunut esim. Vital-eristelevyn leikkaamiseen.

Levyt kiinnitin Bilteman eristelevyjen kiinnikkeillä, jotka ovat huomattavasti halvempia kuin nuo piippo:n vinkkaamat.

[piippo]

On hinnassa pieni ero tosiaan