Aloitimme tänä kesänä, kohta satakymmenen vuotiaan vanhan koulurakennuksen, lahovaurion korjauksen. Korkean rakennuksen ylin vesipenkki (vesilista) oli kääntynyt sisään päin (talon liikkumisen seurauksena). Nyt hirret on vaihdettu ja lahokohdan laudoitukset uusittu, karmit ja pokat korjattu. Ensi kesään jää talon maalaaminen. Nyt olen aloittanut ikkunoiden kunnostuksen, johon asennoidun: "kestää vuosia". Pelkästään talon ulkopuolella on yhteensä 107 kitattua ikkunaruutua. Sata vuotta vanhat tiheäsyiset pokapuut ovat edelleen hyvässä kunnossa, lukuunottamatta lahopuolen ikkunoita. Kunnostus on kittauksen ja maalipinnan uusimista, tappien laittoa ja helojen uudelleen kiinnityksiä. Aluksi tein virheen: yritin poistaa kaiken kitin (speedheaterilla). Satavuotias kitti ei lämmittämällä pehmennyt, vaan käsittely nosti tervat ikkunanpokista pintaan. Rikoin kaksi ruutua puhallettua lasia, yrittäessäni irroittaa ruutua (jotta olisin saanut uuden aluskitin). Sain museovirastosta onneksi neuvon "viisas pääsee vähemmällä, poista vain helposti irronnut kitti ja laita uutta koloihin ja tarpeen tullen päälle". Puhallettu lasi hajoaa NIIIIN helposti

. Tilasin vedettyä lasia puhallettujen tilalle (Antiikkiverstas Wilma, Angelniemellä- kannattaa käydä ja on muuten tosi hyvä nettikauppa). Koulurakennus on maakuntakaavassa suojeltu rakennusperintö-kohde.
Olen saanut monta hyvää neuvoa ja vinkkiä tältä palstalta vuosien varrelta, iso kiitos siitä

.
Liitän alle linkin blogiini Auringonkehrääjän päiväkirja, josta löytyy linkit remppakuviin vahinkokartoituksesta hirsien vaihtoon, laudoitukseen ja muihin korjaustoimenpiteisiin. Kuvista toivottavasti huokuu tämä olotila: "pahalta näytti, mutta ei se niin hirvee homma ollutkaan!" ...ja isoimmat työvaiheet vielä edessä (maalaus, ikkunat, katto?).
Blogia olen pitänyt aurinkokeräimien tiimoilta - olen nyt kehrännyt aurinkolämpöä seitsemän vuotta ja voi sanoa että on ollut tosi hyvä sijoitus, niin ilon, kauneuden kuin talouden kannalta!
http://aurinkolanka.blogspot.fi/ tuulahdus