öljylämmitykselle apuja

[tuomaa]

Tein tänään tarjouksen -54 rakennetusta talosta.

Asuinalat keskikerroksessa n.88 neliötä, kellarissa saunatilat, kellari, autotalli, pannu yms. Yläkerta vinttinä ja sen verran matala, ettei sitä juurikaan asumiskäytöön ole järkevää ottaa.

Öljylämmitys, jossa -08 uusittu kattila, ja omistajan mukaan lämmityskustannukst olleet viime vuosina n. 2400,-/vuosi.

Hyötyisinkö minkä verran, jos laittaisin ilpin tuon rinnalle, vai olisiko järkevämpää vaihtaa kokonaan vilpille tms.

[Jeepster]

ihan ilp on aika kätsy laite, helppo ja halpa asentaa, ja kesällä saa viilennystä ja kevät ja syksy lämmitystä.
vesi ilpit vaatii enenpi pähkäilyä. lämmitys ja käyttövesi, vedenlämmöt jne.

[Ilpisti]

Riippuu talosta ja asukkaista saako ilpillä säästöjä aikaiseksi. Jos talo on kovin sokkeloinen jää ilpin hyöty vaatimattomaksi, ehkä jopa olemattomaksi, mutta jos talo on avara, vaikkapa "ympärijuostava" voi ilpillä saavuttaa kohtuullisia säästöjä. Ilpin sijoituksen miettimiseen kannattaa käyttää aikaa, hyvänkin pumpun huonolla sijoituksella voi ulosmitata koko pumpun hyödyn, eli sisäyksikkö kannattaa sijoittaa paikkaan josta se pääsee puhaltamaan mahdollisimman pitkälle ja jossa puhallusmelu ei aiheuta häiriötä, ja jossa sisäyksikön pääsee helposti puhdistamaan.
Puhallusmäärä on suoraan verrannollinen pumpusta saatavaan hyötyyn, jotta mahdollisimman suuri alue talosta saadaan lämmitettyä pumpulla, on sen puhallettava voimakkaasti, josta taas aiheutuu melua, ja herkimmille vedon tunnetta. Kyseessä on siis pistemäinen lämmitin jonka lämpö/viileys jaetaan taloon puhalluksen avulla, termodynamiikan lait huomioiden.
Myös ulkoyksikkö vaatii talviaikaan huomiota, jäätä kertyy laitteen alle huomattavia määriä kun laitteesta otetaan täysi hyöty irti. Kannattaa miettiä mitä alle kertyvä jää aiheuttaa , onko salaojia, tai voiko ulkoyksikön alle laittaa astian jonka käy tyhjentämässä muutaman päivän välein.
Tässä muutamia asioita jotka kannattaa ottaa huomioon kun ilppiä taloon harkitsee.

[wille.penttila]

Meillä pieneni öljynkulutus noin 1000 ltr ilpin vuoksi. tosin viime talvi nyt ei ollut kovin kylmä muutenkaan.
Varaava takka ja ilppi. yläkerrassa laitettiin lämmöt päälle tammikuulla, alakerrassa patterit oli kylmiä vielä tammikuun
lopulla.

[pvalila]

Minulla on paljon suurempi talo ja alkujaan öljynkulutus oli yli tupla tuohon mainitsemaasi verrattuna.

Ilppejä minulla on nykyisin kolme mutta öljyllä pitää silti avittaa, vaikka ilpitkin ovat jokseenkin parhaita mitä markkinoilta löytyy.

Lämmityskapasiteettia ei minun kannata enää lisätä, vaan vuorossa on lämpöeristyksen parantaminen.

Ihmeen tehokkaasti ilppilämpö tuntuu talossa leviävän.

Yksi makuuhuone minullakin tahtoo viileäksi jäädä, siihen pitäisi seinän läpi puhkua lämpöä naapurihuoneesta (vaikkapa Clas Ohlsonin puhallinsysteemeillä).

[sunap]

Meillä ilp on ollut lähinnä viilennyksenä (vanhassa talossa) ja en ehkä sitä ole osannut ihan kunnolla öljylämmityksen kanssa käyttää. Mitään tuhansien litrjon säästöä en osaa kertoa, asumismukavuutta lisää toki. No näin syksyllä ennen kuin lämmöt on laitettu päälle ja keväällä samoin kun lämmöt on jo laitettu pois, sitä on lämmitykseen käytetty.

Itse en ehkä pidä siitä "ilman liikkeestä" ja huminasta (meillä vanha malli vuodelta x) , siksi tulee otettua aika äkkiä posi päältä. Hiljainen öljylämmitys on parempi:) ilp:n sijainnilla on myös merkitys. Todella hyvä laite silti!

Mutta asu rauhassa, laita ilp ja tutki mistä vetää (seinästä,katosta), paljonko öljyä menee jne ja mieti ens kesänä lisää.

[optimoija]

Kyllä ILP ihan pätevä laite meillä on ollut. Jos on hankkimassa 1. ILPpiä niin kannattaa selailla tätä:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php

Siellä on paljon kirjoituksia jotka on vain ajanhukkaa mutta paljon on asiaakin, enemmän kuin kukaan jaksaa selata.

ILP on edullinen hankkia (vrt. maalämpöön) ja tuottaa lämpöä suoraan kohteeseen ilman vesikierron häviöitä.

Meillä ( RMT 8 x 9 m) ILP on eteisessä portaikon vieressä ja yläkertaankin riittää lämpöä. Ilma kiertää kohtalaisesti alakerran "ringissä". Kylmemmällä säällä laitan aluksi mieluummin sähköpatterin avuksi yk perimmäiseen mh:een kuin käynnistän vesikierron. Vesikierto on päällä vain pakkasella.

Asia mistä esitteet yleensä vaikenevat on sulatukset. Huurretta kertyy nopeasti kennostoon ilmankosteuden ollessa > 80...85 % ja lämpötilan < +3 C. Taitaa useimmat laitteet pahimmillaan tehdä sulatuksia n. 40 min välein ja sulatus kestää n. 12 min. Tänä aikana laite ei tuota lämpöä sisälle. Sulatusjakson jälkeen laite ryntää isolle teholle jolloin COP on huonompi. Onkohan huurtuminen isompi ongelma täällä etelärannikolla kuin sisämaassa (jossa toisaalta kovat pakkaset haittaavat)? Onkohan eri merkkien välillä eroa huurtumisessa? En ole missään nähnyt asiasta kirjoituksia.

Meidän pumppu käy tasaisesti ja nätisti alle 300 W ottoteholla (COP > 5) tuohon +3 C saakka. Kylmemmässä toiminta muuttuu huurtumisen ja sulatusten takia tempoilevaksi, ottoteho nousee ja COP putoaa.

Meillä on 3 kW (nim. teho @ +7 C) pumppu mutta olisi kannattanut valita isompi. Osateholla COP on korkeampi. Arvioni mukaan meidän RMT tarvii 3 kW jo muutaman asteen pakkasella mutta pumpun teho laskee lämpötilan mukana. Iso ulkoyksikkö tarkoittaa enemmän kapasiteettia.

ILPin sijoituspaikka on syytä miettiä tarkoin, ääni voi olla kovin häiritsevä.

VILPistä ei itsellä kokemuksia. Patteritalossa tarvitaan yleensä aika kuumaa vettä kiertoon ja COP jää heikoksi jos sitten yleensä
edes tuottaa tarpeeksi kuumaa pakkasella.

Meillä ILP otti 2251 kWh viime talvena 17.10 ... 20.5. Öljyn kulutus putosi tosi paljon, en yritä arvioida ILPin osuutta
koska asiaan vaikutti monta tekijää.

[Juha_P]

ILPin sijoituspaikka on syytä miettiä tarkoin, ääni voi olla kovin häiritsevä

Näin on. Meillä on asuinrakennuksessa pumpun teline propattu sokkeliin kiinni. Sisälle ei tule minkäänlaista jyrinää tai resonointia.
Verstasrakennuksen pumppu on taas kiinni lautaseinässä kun sokkeli oli kiinnitykseen liian matala. Lautaseinä välittää pumpun värinät sisälle niin, että kuulostaa kuin joku transitti kävisi tyhjäkäyntiä seinän takana.

Onkohan eri merkkien välillä eroa huurtumisessa? En ole missään nähnyt asiasta kirjoituksia.

En usko, että huurteen kertymisessä sinänsä on eroa mutta sulatuslogiikassa on.
Ja ainakin omassa panasonicissa ärsyttää se, että kovilla pakkasilla se sulattelee ihan turhanpäiten kerran tunnissa vaikka huurretta ei kerry ollenkaan. Onkohan uudemmissa/paremmissa järkevämpi logiikka?

Verstaan pienempi pansu taas lopettaa sulatuksen liian nopeasti ja huurre ei ehdi sulaa kokonaan pois. Tietyillä keleillä kenno jäätyy pikkuhiljaa melkein umpeen. Se on sitten sulatettava lämpöpuhaltimella tai lämpimällä vesisuihkulla.