Olemme harkinneet rintamamiestalon hankintaa Espoossa, taloon on teetetty 'kevyt' kuntokartoitus lopputuloksena 'tyydyttävä +', pientä kosteutta paikoitellen kellarin lattiassa - ei vaadi toimenpiteitä, sanoo raportti. Mielestäni kosteus lattiassa vaatii toimenpiteitä...
Osaako kukaan suositella oikeasti hyvää tarkastajaa, joka pystyisi tekemään hiukan enemmänkin tutkimuksia ja antaa tarkan kuvan rakennuksen kunnosta ja sen vaativista remonteista?
-kim
Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Mission impossible...Parhaan todellisen kuvan saatte asiasta, jos itse tunnette/tiedätte jonkun rintamamiestalojen kunnostusta tietävän, remontointitaitoisen ihmisen. Keskimääräinen raksatyyppi ei oikeastaan tiedä todellisuudessa mitään rintamamiestalojen asiallisista kunnostustoimenpiteistä vaan lähtevät nykyrakentamisen normeista ja vaatimuksista. Kaikki on teknisen käyttöikänsä päässä ja korjausehdotukset ovat usein vanhaan rakentamistapaan sopimattomia.
Kosteus kellarin lattiassa vaatii toimenpiteitä riippuen siitä, millainen kellari, mitä tiloja, mitkä tulevat käyttösuunnitelmat jne.
Itse pystyn antamaan inhorealistisen kuvan rintamamiestalojen remontoinnista ja tekijöiden saamisen mahdottomuudesta Espoossa;-)
Toki voin yrittää antaa asiallisempiakin vinkkejä jos tulee kysymyksiä mieleen, tässä on nyt yli vuosi oltu puhelimessa paikallisten raksahenkilöiden kanssa
Toivottavasti jollakin muulla olisi rakentavampaa ja eteenpäin auttavampaa kommentoitavaa.
Riikka eli Karhis
Kosteus kellarin lattiassa vaatii toimenpiteitä riippuen siitä, millainen kellari, mitä tiloja, mitkä tulevat käyttösuunnitelmat jne.
Itse pystyn antamaan inhorealistisen kuvan rintamamiestalojen remontoinnista ja tekijöiden saamisen mahdottomuudesta Espoossa;-)
Toki voin yrittää antaa asiallisempiakin vinkkejä jos tulee kysymyksiä mieleen, tässä on nyt yli vuosi oltu puhelimessa paikallisten raksahenkilöiden kanssa
Toivottavasti jollakin muulla olisi rakentavampaa ja eteenpäin auttavampaa kommentoitavaa.
Riikka eli Karhis
-
maenjuh
- Jäsen
- Viestit: 153
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 21:15
- Paikkakunta: Tuusula
- Paikkakunta: Tuusula
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Edellinen on mielestäni oikeassa. Kuntokartoitus on ylimainostettu juttu; parhaan tiedon saat asumalla ja remppaamalla itse. Oma nokka kertoo enemmän kuin sata kartoittajaa.
Jos kumminkin päädyt kartoittajaan, on yksi vaihtoehto sellainen firma kuin 4TP. Muistaakseni joku Juha Miihkonen tai sinne päin. Mutta sittenkin kuntokartoittajaa tärkeämpää on saada paikalle joku rakennusfysiikasta ymmärtävä tyyppi. Sellainen, joka osaa neuvoa kosteuden poistamisessa (mikäli on tarkoituksenmukaista päästä siitä eroon).
Jos kumminkin päädyt kartoittajaan, on yksi vaihtoehto sellainen firma kuin 4TP. Muistaakseni joku Juha Miihkonen tai sinne päin. Mutta sittenkin kuntokartoittajaa tärkeämpää on saada paikalle joku rakennusfysiikasta ymmärtävä tyyppi. Sellainen, joka osaa neuvoa kosteuden poistamisessa (mikäli on tarkoituksenmukaista päästä siitä eroon).
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Nuo kosteusmittaukset näyttää melkein joka kämpässä kosteutta lattiakaivon ympäristössä tms. Onhan semmoinen kiva kirjoittaa raporttiin, "jotain me nyt kumminkin havaittiin". Jos laatta ei ole ihan upouusi ja kauhean lekapapu/fuktisolkerroksen päällä niin siinä on väistämättä aina jokin määrä kosteutta, piste. Se että haittaako se on sitten aivan täysin toinen asia. Eli älä ihan hirveän tiukasti hirttäydy ajatukseen että kosteus lattialaatassa aivan välttämättä aiheuttaisi toimenpiteitä: täydellisen virheetöntä taloa ei ole vielä rakennettu, ja suurimmassa osassa taloja sitä kosteutta on.
Hyvästä tarkastajasta minulla ei ole vinkkiä, olen itse käynyt amatööripohjalta tarkastamassa aika montakin paikkaa. Mutta siltä pohjalta voisin sanoa, että on ehkä vähän epärealistista ajatella, että paikalle tulisi todellinen ammattilainen, joka kertoisi erehtymättä että tommoiset viat pitää korjata tossa järjestyksessä poks poks, ja kustannusarvio on tämä. Jokaisella asujalla on eri preferenssit ja prioriteetit. Vaikka nyt sillä tavalla että mun mielestä vähäinen kosteus kellarin lattiassa on varmaan jossain listan häntäpäässä ja sun mielestä se vaatii ehdottomasti toimenpiteitä. Joku toinen haluaa ehdottomasti että vanhanaikaisen näköinen vessa revitään ja tarkastetaan aivan välittömästi ennen sisäänmuuttoa ja toisen mielestä se on vaan kiva ja kotoisan vanhanaikainen.
Kaksi yhtä hyvää ammattilaista voi antaa sulle ihan täysin erilaiset kuvat talon kunnosta, jos niiden tapa rakentaa ja "nykyaikaisuusvaatimusten" taso on eri. Toiselle vanhan säilyttäminen on arvo tai ainakin vanhat rakennusratkaisut on ihan hyviä paikallaan ja toinen on sitä mieltä että kaikki yli "normikäyttöikää" vanhemmat osat on vaihdettava heti. Kolmas voi kuulostaa todella ammattitaitoiselta samalla kun se katselee taalankuvat silmissä että tästä vois saada hyvän monen vuoden saneerauskohteen jos nyt pelaa korttinsa oikein.
Pahoittelen, jos tämä kuulostaa jotenkin ympäripyöreältä lässytykseltä, mutta totuus kuitenkin on, että lopultakin on miltei mahdotonta löytää ammattilaista joka vain antaisi täysin puolueettoman arvion talosta ja sen kunnosta. Saatika siitä että mitä talossa oikeasti pitäisi korjata. Ne on aina kaikki ihan puhtaita arvauksia: kymmenen vuotta vanha vesiputki voi katketa siinä kuin 60 vuotta vanha kestää. Sano siinä sitten että kannattaako putket vaihtaa vaiko ei.
Jotta nyt ei mene ihan vaan teoretisoinniksi ja lässytykseksi, niin Metsänkylän navetan osaajarekisteristä löytyy myös pääkaupunkiseudulla toimivia toimistoja, jotka voisivat ehkä auttaa asiassa.
http://www.navetta.com/professional/pro ... rof_type/2
Jos haluat hyödyllisen paperin, niin älä pyydä mitään virallista kuntokartoitusta vaan ennemminkin jonkinlainen kunnostussuositus tai joku epävirallisempi lausunto. Jos tekijä jää jonkinlaisen "virallisen kuntokartoituksen" tehtyään ikäänkuin vastuuseen rakennuksen kunnosta, niin saat vain ympäripyöreän lapun täynnä samanlaista diibadaabaa kuin siinä saamassasi kuntoarviossa nyt on. Sen sijaan jos kuljet sen ammattilaisen kanssa talon läpi parissa tunnissa, niin se ehtii esitellä sulle erilaiset rakenneratkaisuja ja mahdollisia riskipaikkoja ja voit sitten itse yrittää sitten muodostaa kuvaa siitä että mikä on tärkeää ja mikä ei.
Pekka
Hyvästä tarkastajasta minulla ei ole vinkkiä, olen itse käynyt amatööripohjalta tarkastamassa aika montakin paikkaa. Mutta siltä pohjalta voisin sanoa, että on ehkä vähän epärealistista ajatella, että paikalle tulisi todellinen ammattilainen, joka kertoisi erehtymättä että tommoiset viat pitää korjata tossa järjestyksessä poks poks, ja kustannusarvio on tämä. Jokaisella asujalla on eri preferenssit ja prioriteetit. Vaikka nyt sillä tavalla että mun mielestä vähäinen kosteus kellarin lattiassa on varmaan jossain listan häntäpäässä ja sun mielestä se vaatii ehdottomasti toimenpiteitä. Joku toinen haluaa ehdottomasti että vanhanaikaisen näköinen vessa revitään ja tarkastetaan aivan välittömästi ennen sisäänmuuttoa ja toisen mielestä se on vaan kiva ja kotoisan vanhanaikainen.
Kaksi yhtä hyvää ammattilaista voi antaa sulle ihan täysin erilaiset kuvat talon kunnosta, jos niiden tapa rakentaa ja "nykyaikaisuusvaatimusten" taso on eri. Toiselle vanhan säilyttäminen on arvo tai ainakin vanhat rakennusratkaisut on ihan hyviä paikallaan ja toinen on sitä mieltä että kaikki yli "normikäyttöikää" vanhemmat osat on vaihdettava heti. Kolmas voi kuulostaa todella ammattitaitoiselta samalla kun se katselee taalankuvat silmissä että tästä vois saada hyvän monen vuoden saneerauskohteen jos nyt pelaa korttinsa oikein.
Pahoittelen, jos tämä kuulostaa jotenkin ympäripyöreältä lässytykseltä, mutta totuus kuitenkin on, että lopultakin on miltei mahdotonta löytää ammattilaista joka vain antaisi täysin puolueettoman arvion talosta ja sen kunnosta. Saatika siitä että mitä talossa oikeasti pitäisi korjata. Ne on aina kaikki ihan puhtaita arvauksia: kymmenen vuotta vanha vesiputki voi katketa siinä kuin 60 vuotta vanha kestää. Sano siinä sitten että kannattaako putket vaihtaa vaiko ei.
Jotta nyt ei mene ihan vaan teoretisoinniksi ja lässytykseksi, niin Metsänkylän navetan osaajarekisteristä löytyy myös pääkaupunkiseudulla toimivia toimistoja, jotka voisivat ehkä auttaa asiassa.
http://www.navetta.com/professional/pro ... rof_type/2
Jos haluat hyödyllisen paperin, niin älä pyydä mitään virallista kuntokartoitusta vaan ennemminkin jonkinlainen kunnostussuositus tai joku epävirallisempi lausunto. Jos tekijä jää jonkinlaisen "virallisen kuntokartoituksen" tehtyään ikäänkuin vastuuseen rakennuksen kunnosta, niin saat vain ympäripyöreän lapun täynnä samanlaista diibadaabaa kuin siinä saamassasi kuntoarviossa nyt on. Sen sijaan jos kuljet sen ammattilaisen kanssa talon läpi parissa tunnissa, niin se ehtii esitellä sulle erilaiset rakenneratkaisuja ja mahdollisia riskipaikkoja ja voit sitten itse yrittää sitten muodostaa kuvaa siitä että mikä on tärkeää ja mikä ei.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Mitenköhän tuokin kuntokartoitus on tehty, kuulostaa kovasti siltä että joku on heilunut siellä pintakosteusmittarin kanssa ja raportoinut sen tuloksia..
Kellarin lattian kosteus ei sinänsä ole iso ongelma, varsinkin jos se kellarin on betonipinnalla, eikä siellä ole asuintiloja. Kyllähän se vähän kostea aina on, varsinkin jos salaojia ei ole.
Seinien alaohjauspuiden kosteusmittaus on sellainen joka kertoo paljon. Siihen kaveri joka osaa porata sinne reiän ja mitata sen sieltä reiästä anturilla, niin saa selville onko seinä kuiva vai laho.. tai jokunen rakenneavaus sopiviin kohtiin.
Kannattaa katella hometalkoiden sivuja läpi, siellä on hyvää infoa.
Kellarin lattian kosteus ei sinänsä ole iso ongelma, varsinkin jos se kellarin on betonipinnalla, eikä siellä ole asuintiloja. Kyllähän se vähän kostea aina on, varsinkin jos salaojia ei ole.
Seinien alaohjauspuiden kosteusmittaus on sellainen joka kertoo paljon. Siihen kaveri joka osaa porata sinne reiän ja mitata sen sieltä reiästä anturilla, niin saa selville onko seinä kuiva vai laho.. tai jokunen rakenneavaus sopiviin kohtiin.
Kannattaa katella hometalkoiden sivuja läpi, siellä on hyvää infoa.
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Tarkastajista en tiedä mutta kosteudesta on kokemusta. Asun -62 rakennetussa talossa, koko kellari on auki, osassa maanvarainen ohut betonilaatta. Parista kohtaa tuo lattia on joka vuosi enemmän tai vähemmän kostea keväällä ja pitkien sadekausien jälkeen. Pinta on kostea, ei sen enempää. Aina se on kuitenkin kuivunut ja mitään haittoja siitä ei ole viidenkymmenen vuoden aikana ollut. Kuivuttuaan ei paikkaa erota muusta lattiasta. Salaojia ei ole, tosin talo on kohouman päällä mutta pohjavesi on kyllä lähellä pintaa kun aikoinaan oli tarkoitus tehdä kellarikaivo, vesi oli parin metrin syvyydellä.
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Kyllä normaalin vanhan talon kellarin lattia on aina kostea, jos se on tehty kapillaarikatkottoman
maaperän päälle, se nyt on yhtä varma, kuin että Suomessa on talvella paska keli. Mikäli kellaria aiotaan pitää kellarikäytössäja se on kohtuullisen hyvin tuuletettu, tämä ei aiheuta ongelmia. Mikäli kellariin on rakennettu asiaa tuntemattomasti elintasovirityksiä, voi olla katastrofin aineksia ilmaa, jos ei ole varautunut elämään vuotta ilman kylpyhuonetta tai mikäli ei ole varautunut monen kymmenen tuhannen remonttikassalla.
Saunat ja kylppäritsydeemit vaativat aina asialliset vesieristykset joita ei voi rintamamiestaloon tehdä ilman kunnollisia kapillaarikatkoja (=eristykset salaojittavilla eristeillä tai kunnolliset kapillaarikatkottoman sorapatjalla.
maaperän päälle, se nyt on yhtä varma, kuin että Suomessa on talvella paska keli. Mikäli kellaria aiotaan pitää kellarikäytössäja se on kohtuullisen hyvin tuuletettu, tämä ei aiheuta ongelmia. Mikäli kellariin on rakennettu asiaa tuntemattomasti elintasovirityksiä, voi olla katastrofin aineksia ilmaa, jos ei ole varautunut elämään vuotta ilman kylpyhuonetta tai mikäli ei ole varautunut monen kymmenen tuhannen remonttikassalla.
Saunat ja kylppäritsydeemit vaativat aina asialliset vesieristykset joita ei voi rintamamiestaloon tehdä ilman kunnollisia kapillaarikatkoja (=eristykset salaojittavilla eristeillä tai kunnolliset kapillaarikatkottoman sorapatjalla.
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Kellari on jo edellisen/edellisten omistajien toimesta nykyaikaistettu, laatat ja lattialämmitys, seinät osittain rapattu, kaakeloitu tai jostain syystä gyprocilla päällystetty. Näiden pintamateriaalien alta saattaa siis löytyä vaikka mitä ikävää? Talossa pitäisi olla salaojat ja kellarikin on kellarin lattiatasosta vain n. 70cm maan alla. Kaikesta tästä huolimatta kosteutta löytyi mittauksissa.
Myyjähän periaatteessa vastaa talon kunnosta, mutta siitä voi tulla ikävä farssi...
Myyjähän periaatteessa vastaa talon kunnosta, mutta siitä voi tulla ikävä farssi...
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Laitahan myyntilinkki tähän viestiketjuun, jos sellaista on, niin analysoidaan tupa lennossa....
Asiantuntematon kellarin elintasoremontti voi olla tosi muheva pommi. Villaa märkää sokkelin vasten, kipsilevyä ja vesieristyksiä siinä päällä, homepurkuhommiksi menee. Mutta ei välttämättä!
Karhis
Asiantuntematon kellarin elintasoremontti voi olla tosi muheva pommi. Villaa märkää sokkelin vasten, kipsilevyä ja vesieristyksiä siinä päällä, homepurkuhommiksi menee. Mutta ei välttämättä!
Karhis
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Moron!
Tällä päästäänkin jo vähän pidemmälle.
Söpö talo. Kivan näköinen remppa. Sympaattisen oloinen yksilö - Noin teoriassa. Käytännössä katsoen monia riskikohtia, kun näkee jo kuvista, että ylläreitä saattaa olla siellä ja täällä. Eli sen verran uudet ja monipuoliset/monelta aikakaudelta olevat sisustusremontit rapatussa rintsikassa, että nätin pinnan alla saattaa piillä vaikka mitä.
Ja hintakin on aika suolainen, että jos ei tonttia ole kovinkaan paljoa, ei ole mikään sijoituskohde. Rapattu talo on aina pikkuisen haasteellisempi, kuin perusrintsikka. Ihan sitä varten, että sen kosteuskäyttäytyminen on epäselvempää ja rakenne vaikeammin selvitettävissä. Saattaa näet olla, että sellaisessa on hengittämätön bitumikerros jossain seinärakenteessa ja se muuttaa perusrintamamiestalon kosteutumiskäyttäytymisen kaavaa. Huolto ja peruspintaremontointikin saattavat olla haasteellisempia (ja kalliimpia....)
Tässä selvittelylistaa kiinteistövälittäjälle:
- No ensinnäkin se, onko tietoa seinän rakenteesta? Onko rappaus alkuperäinen vai uusittu?
- Patolevytys tai sokkelin vedeneristys, onko tehty ja miten ja koska? Periaatteessa, jos kylppärissä modernit vedeneristyksen yms, ainoa kohtuullisen riskitön ulkopuoleinen vaihtoehto olisi
salaojittavilla tehty remppa. Jos patolevytykset, pitäisi olla sisäänpäin hengittävät rakenteet. Jos ei mitään ulkopuoleisia eristyksiä ja tuollaiset sisäpuoleiset rakenteet, riskit ovat isot.Periaatteessa ei voi yhtään tietää, mitä on kaakelin ja sokkelin välissä. Ja jos kosteutta nousee koko ajan lattian suunnasta, esim. villa, puukoolaukset yms. setti vesieristeiden takana saattavat olla MELKOISEN muhevassa kunnossa. Onko yhtään tietoa seinien rakenteesta? Lattian laatoituksen alla saattaa piillä vaikka millainen mikro-organismiyhteisö, jos koko ajan kosteaa, eikä asiallisia kapillaarikatkoja. Kellarirempan yhteydessä pitäisi olla laitettu lattian alle joko parikymmentä senttiä kapillaarisoraa, tai sitten jotain salaojittavaa. Jos vanha betonilattia vaan laatoitettu, saattaa mennä purkuhommiksi. Ei pysy laatat lattiassa, ja jos huonommin käy, elelee jotain terveyshaittaa. Ja jos vielä mätetty mukavuuslämpöä kaupanpäällisiksi ilman asiallisia rakenteita (lue: sähköinen lattialämmitys vanhalla laatalla) niin ei hyvä.
- Yläkerran viistokattoiset osuudet: mitä alla, milloin remontoitu ja miten? Onko huolehdittu riittävistä tuuletusväleistä sisärakenteiden ja ulkokaton välillä? Jos esim villaa, styroksia, yms eristeitä
ilman asiallisia tuuletusvälejä, ongelmia saattaa seurata.
- Mikä eristemateriaali ja seinärakenne? Rapattu seinäpinta saattaa olla ongelmallinen, jos rakenteeseen pääsee kosteutta, eikä pääse enää ulos. MIllä seinäpinta käsitelty? Onko hengittävä maali tai värillinen rappaus?
- Onko remontin yhteydessä laitettu höyrynsulut? Rapattu pinta saattaa varista ropsahtaen talon yltä, jos pinta käsitelty hengittämättömällä maalilla ja rakenteeseen pääsee edelleen perinteiseen tapaan kosteutta.
- Pintasähköt näköjään uusittu, onko laitettu kokonaan uusiksi?
- Entäpä viemäröinti ja pohjat? Jos kellarin lattia alkuperäinen, onko kohtuullisen siistin pinnan alla vanha pohjaviemäristö? Sekin saattaa olla kosteuden lähde?
- Ja ennenkaikkea, mikä se laattalattian alusen rakenne nyt on, millainen maaperä ja mitä remppaa tehty, saako tähän mitään vastausta?
Oliko näistä tietoa kuntopkartoituksessa? Ehkä olikin, kyselkää lisää, jos ei ollut. Myyjä selvästi sitä remppaa tehnytkin, pitäisi siis olla. Pahin mahdollinen on se, että tontin pilkkonut grynderi on tehnyt pikaiseen pinnat myyntikuntoon ja myy nyt ylihinnalla kantatalon minitontilla ja siloitelluilla pinnoilla.
Mutta ajattelen siis itse seuraavaa: jos näihin saatte asiallisia selvityksiä, ja kunnollisia vastauksia, voi ryhtyä ehkä ostoa harkitsemaan, mutta jättäisin kyllä väliin, jos näistä ei kunnollista tietoa.
Nämä pääkaupunkiseudun hinnat ovat niin kamalia, että ei kannata maksaa halvoilla matskuilla tehdyistä pintaremonteista, vaan maasta ja kunnollisista pohjista. Tässä yksilössä olisi hyvää se, että jos kaikki kunnossa, ei tarttis ehkä vähään aikaan tehdä mitään koska sisäpuoli näyttää tosi siistiltä, mutta huonossa tilateessa tuossa muhii melko monta 10 000 euron vaaranpaikkaa. 100 000 euroa on näet melko pieni raha pk seudulla, jos tarvitsee lähteä teettämään jollain uusia kellarin pohjia ja kattoa tuulettuvaksi. Varsinkin kun pohjahinta on tässäkin tapauksessa selvästi laitettu sisäpuolen pintojen mukaan....jos haluatte kysellä remonttihintoja tai vastaavia, voin kyllä yv:lläkin antaa suuntaviivoja kun ollaan koko kulunut vuosi näiden kanssa häärätty tässä Espoon alueella.
Onnea matkaan ja rohkeutta kyselyihin!
Riikka nimimerkin Karhis takaa, Espoosta itsekin
Tällä päästäänkin jo vähän pidemmälle.
Söpö talo. Kivan näköinen remppa. Sympaattisen oloinen yksilö - Noin teoriassa. Käytännössä katsoen monia riskikohtia, kun näkee jo kuvista, että ylläreitä saattaa olla siellä ja täällä. Eli sen verran uudet ja monipuoliset/monelta aikakaudelta olevat sisustusremontit rapatussa rintsikassa, että nätin pinnan alla saattaa piillä vaikka mitä.
Ja hintakin on aika suolainen, että jos ei tonttia ole kovinkaan paljoa, ei ole mikään sijoituskohde. Rapattu talo on aina pikkuisen haasteellisempi, kuin perusrintsikka. Ihan sitä varten, että sen kosteuskäyttäytyminen on epäselvempää ja rakenne vaikeammin selvitettävissä. Saattaa näet olla, että sellaisessa on hengittämätön bitumikerros jossain seinärakenteessa ja se muuttaa perusrintamamiestalon kosteutumiskäyttäytymisen kaavaa. Huolto ja peruspintaremontointikin saattavat olla haasteellisempia (ja kalliimpia....)
Tässä selvittelylistaa kiinteistövälittäjälle:
- No ensinnäkin se, onko tietoa seinän rakenteesta? Onko rappaus alkuperäinen vai uusittu?
- Patolevytys tai sokkelin vedeneristys, onko tehty ja miten ja koska? Periaatteessa, jos kylppärissä modernit vedeneristyksen yms, ainoa kohtuullisen riskitön ulkopuoleinen vaihtoehto olisi
salaojittavilla tehty remppa. Jos patolevytykset, pitäisi olla sisäänpäin hengittävät rakenteet. Jos ei mitään ulkopuoleisia eristyksiä ja tuollaiset sisäpuoleiset rakenteet, riskit ovat isot.Periaatteessa ei voi yhtään tietää, mitä on kaakelin ja sokkelin välissä. Ja jos kosteutta nousee koko ajan lattian suunnasta, esim. villa, puukoolaukset yms. setti vesieristeiden takana saattavat olla MELKOISEN muhevassa kunnossa. Onko yhtään tietoa seinien rakenteesta? Lattian laatoituksen alla saattaa piillä vaikka millainen mikro-organismiyhteisö, jos koko ajan kosteaa, eikä asiallisia kapillaarikatkoja. Kellarirempan yhteydessä pitäisi olla laitettu lattian alle joko parikymmentä senttiä kapillaarisoraa, tai sitten jotain salaojittavaa. Jos vanha betonilattia vaan laatoitettu, saattaa mennä purkuhommiksi. Ei pysy laatat lattiassa, ja jos huonommin käy, elelee jotain terveyshaittaa. Ja jos vielä mätetty mukavuuslämpöä kaupanpäällisiksi ilman asiallisia rakenteita (lue: sähköinen lattialämmitys vanhalla laatalla) niin ei hyvä.
- Yläkerran viistokattoiset osuudet: mitä alla, milloin remontoitu ja miten? Onko huolehdittu riittävistä tuuletusväleistä sisärakenteiden ja ulkokaton välillä? Jos esim villaa, styroksia, yms eristeitä
ilman asiallisia tuuletusvälejä, ongelmia saattaa seurata.
- Mikä eristemateriaali ja seinärakenne? Rapattu seinäpinta saattaa olla ongelmallinen, jos rakenteeseen pääsee kosteutta, eikä pääse enää ulos. MIllä seinäpinta käsitelty? Onko hengittävä maali tai värillinen rappaus?
- Onko remontin yhteydessä laitettu höyrynsulut? Rapattu pinta saattaa varista ropsahtaen talon yltä, jos pinta käsitelty hengittämättömällä maalilla ja rakenteeseen pääsee edelleen perinteiseen tapaan kosteutta.
- Pintasähköt näköjään uusittu, onko laitettu kokonaan uusiksi?
- Entäpä viemäröinti ja pohjat? Jos kellarin lattia alkuperäinen, onko kohtuullisen siistin pinnan alla vanha pohjaviemäristö? Sekin saattaa olla kosteuden lähde?
- Ja ennenkaikkea, mikä se laattalattian alusen rakenne nyt on, millainen maaperä ja mitä remppaa tehty, saako tähän mitään vastausta?
Oliko näistä tietoa kuntopkartoituksessa? Ehkä olikin, kyselkää lisää, jos ei ollut. Myyjä selvästi sitä remppaa tehnytkin, pitäisi siis olla. Pahin mahdollinen on se, että tontin pilkkonut grynderi on tehnyt pikaiseen pinnat myyntikuntoon ja myy nyt ylihinnalla kantatalon minitontilla ja siloitelluilla pinnoilla.
Mutta ajattelen siis itse seuraavaa: jos näihin saatte asiallisia selvityksiä, ja kunnollisia vastauksia, voi ryhtyä ehkä ostoa harkitsemaan, mutta jättäisin kyllä väliin, jos näistä ei kunnollista tietoa.
Nämä pääkaupunkiseudun hinnat ovat niin kamalia, että ei kannata maksaa halvoilla matskuilla tehdyistä pintaremonteista, vaan maasta ja kunnollisista pohjista. Tässä yksilössä olisi hyvää se, että jos kaikki kunnossa, ei tarttis ehkä vähään aikaan tehdä mitään koska sisäpuoli näyttää tosi siistiltä, mutta huonossa tilateessa tuossa muhii melko monta 10 000 euron vaaranpaikkaa. 100 000 euroa on näet melko pieni raha pk seudulla, jos tarvitsee lähteä teettämään jollain uusia kellarin pohjia ja kattoa tuulettuvaksi. Varsinkin kun pohjahinta on tässäkin tapauksessa selvästi laitettu sisäpuolen pintojen mukaan....jos haluatte kysellä remonttihintoja tai vastaavia, voin kyllä yv:lläkin antaa suuntaviivoja kun ollaan koko kulunut vuosi näiden kanssa häärätty tässä Espoon alueella.
Onnea matkaan ja rohkeutta kyselyihin!
Riikka nimimerkin Karhis takaa, Espoosta itsekin
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Terve vielä.
Pakko vielä lisätä pari kohtaa, joista asiantuntevassa kuntokartoituksessa pitäisi olla pohdintaa:
- yläkolmion tuuletus? Pääseekö sinne ryömimään ja katsastamaan kuntoa, koska missään ei näy tuuletusaukkoja kolmioon ja se vaikuttaa aika tiukalta ja pieneltä noin kuvien perusteella.
- Toinen yläkertaa koskeva kysymys, johon kuntokartoituksen tulisi ottaa kantaa on se, että mihin yläkerran suihku tuulettuu ja miten? TUottaa melkoisesti kosteutta suihkutella
tuolla yläkerrassa, eikä suihkutila ole perusmuurin äärellä, eikä ikkunallisen seinän vieressä, joten heti herää kysymys siitä, mihin ilmankosteus karkaa.
Toivottavasti näistä jorinoista on apua pohdintoihin.
Riikka
Pakko vielä lisätä pari kohtaa, joista asiantuntevassa kuntokartoituksessa pitäisi olla pohdintaa:
- yläkolmion tuuletus? Pääseekö sinne ryömimään ja katsastamaan kuntoa, koska missään ei näy tuuletusaukkoja kolmioon ja se vaikuttaa aika tiukalta ja pieneltä noin kuvien perusteella.
- Toinen yläkertaa koskeva kysymys, johon kuntokartoituksen tulisi ottaa kantaa on se, että mihin yläkerran suihku tuulettuu ja miten? TUottaa melkoisesti kosteutta suihkutella
tuolla yläkerrassa, eikä suihkutila ole perusmuurin äärellä, eikä ikkunallisen seinän vieressä, joten heti herää kysymys siitä, mihin ilmankosteus karkaa.
Toivottavasti näistä jorinoista on apua pohdintoihin.
Riikka
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Heitän melko varman veikan, että rappaus on alkuperäinen ja tiilen päällä.Karhis kirjoitti:- No ensinnäkin se, onko tietoa seinän rakenteesta? Onko rappaus alkuperäinen vai uusittu?
Ei noin karkeaa käsivararoiskaa nykyään tehdä kun ruiskulla roiskitaan.
Ikkunat on justiin syrjätiilen paksuuden verran sisässä.
Ikkunoiden pielistä näyttäisi lähtevän pienia halkeamia, jotka saattavat viitata siihen, ettei tiiliverhouksen takana ole ilmarakoa.
Jos puurunko+vinolauta on kiinni verhomuurauksessa niin kaikki rungon elämiset näkyy tommosina pikku halkeamina, jotka itsessään ovan vain esteettisiä.
Toivottavasti välissä ei ole mitään kattohuopaa tai vastaavaa höyrytiivistä kerrosta. Se kannattaa selvittää.
Sokkelin vieressä on jotain kaivuuhommia tehty mutta onko siellä sitten eristyksiä niin se on toinen juttu.
Talo on aika korkealla eli sokkelista on maan alla vain 1/3. Se antaa jonkun verran anteeksi mahdollisia siäpuolen virheitä, kun ulospäin haihduttavaa pinta-alaa noin noin paljon.
-
Lepaan liereä
- Jäsen
- Viestit: 10
- Liittynyt: Ke Loka 24, 2012 11:55
- Paikkakunta: Tampere
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Sivusta kysymys tähän: mitä ongelmia voi olla tiedossa, jos välissä on kattohuopa?Juha_P kirjoitti:
Ikkunoiden pielistä näyttäisi lähtevän pienia halkeamia, jotka saattavat viitata siihen, ettei tiiliverhouksen takana ole ilmarakoa.
Jos puurunko+vinolauta on kiinni verhomuurauksessa niin kaikki rungon elämiset näkyy tommosina pikku halkeamina, jotka itsessään ovan vain esteettisiä.
Toivottavasti välissä ei ole mitään kattohuopaa tai vastaavaa höyrytiivistä kerrosta. Se kannattaa selvittää.
Olemme tekemässä kauppoja talosta (vm. -52), jossa seinän rakenne: rappaus, tiiliverhoilu (muurarin sormien mentävä "tuuletusrako laastitukkein"), kattohuopa, vinolaudoitus, puurunko kutterilastulla eristettynä+sisäpinnat. Rakennusinsinööri, joka tuon tutki, totesi jo, että kattohuopa on kosteusteknisesti väärällä puolen. Kattohuovan ainoa positiivinen asia on, että jos rappaus+tiiliverhoilu on vuotanut, niin huopa on suojannut puurakenteita kastumiselta. Mutta huono puoli on (näin ymmärsin) sisältä siirtyvän kosteuden pysähtyminen tuohon huopaan. Tyypin kanta kuitenkin oli, ettei huopa tässä tilanteessa ole ongelma, sillä asuinkerroksissa ei ole suihkua lainkaan, miksi kosteusrasitus on ollut maltillinen eikä ongelmia siis pitäisi tuosta huovasta olla. Talo on muutenkin monin osin alkuperäiskuntoinen (ei ole rakennettu lisäsiipiä, eikä tehty lisäeristyksiä, ainoastaan sähköt, vesiputket ja viemäröinnit on uusittu 90-luvulla) ja lämmitys on sähköpatterit + kakluunit ja puuliedet. Muuten talo on erittäin hyvin pidetty ja esimerkiksi tuulettuva vinttitila oli vinttitilaksi hämmästyttävän siisti ja hyväkuntoinen. Luotan ko. rakennusinsinööriin kokonaisuutena paljon, mutta jäin itse pohtimaan tuota seinässä olevaa kattohuopaa ja sitä, millaisia ongelmia se on voinut pahimmassa tapauksessa teettää.
Aistinvaraisesti huoneiston sisäilma on hyvä, miksi olen taipuvainen luottamaan tän talon tarkastaneen tyypin arvioon, mutta toki näin ison ostoksen äärellä tuollaista asiaa jää kovasti miettimään. (Hajuton ja jopa raikkaaksi kuvailtavissa ottaen huomioon sen, että seinien sisäpinnat ovat myös alkuperäisiä huokolevyjä katossa ja seinissä.)
Re: Mistä luoettava kuntokartoitus RMT:lle Espooseen?
Jos se on oikeaa kattohuopaa tai muuta höyrytiivistä materiaalia niin odotettavissa voi olla isojakin ongelmia.Lepaan liereä kirjoitti:Sivusta kysymys tähän: mitä ongelmia voi olla tiedossa, jos välissä on kattohuopa?
Pahimmassa tapauksessa vinolaudoitus ja ehkä runkotolpat ovat lahonneet. Esimerkkejä löytyy tältäkin foorumillta:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... u&start=30
Ongelma on siinä, että mahdollisia vaurioita ei saa paikkoja purkamatta näkyviin kun ne ovat tiilen ja runkorakenteen välissä piilossa.