Heips! Ollaan nyt pari kuukautta asusteltu ensimmäisessä omassa kodissa: -55 valmistuneessa rintamamiestalossa. Enpä tiennyt kauppaa tehdessäni ostaneeni myös melkoisen kasan alivuokralaisia. Ensin tulivat sokeritoukat, joiden invaasio on keskittynyt lähinnä yläkerran makuuhuoneisiin, "kiintovaatekomeroihin" ja niiden välittömään läheisyyteen. Baygonilla olen niitä suihkutellut ja kuolleita otuksia on saanut sitten olla imuroimassa. Pienemmästä makkarista teippasin vedon estämiseksi sivuvintin oven ikkunateipillä umpeen ja seuraavana aamuna oli melkoinen legioona kuolleena ko oven edessä. Sivuvinteille siis pyrkivät.
Kuvottavia nuo otukset, mutta kun nyt on alkanut samaisessa pienemmässä makkarissa juosta myös ihrakuoriaisia! Lienevätkö sokeritoukkien raadoilla? Eläviä en ole tähän mennessä nähnyt, vain kuolleita. 2 kk aikana kolme kuoriaista. En ole edes uskaltanut vaatteita purkaa jätesäkeistä kaappeihin, ennen kun olen ihan varma ettei siellä möngerrä mikään. Tänään oli sitten vielä pisteeksi i:n päälle jauhomato pikkumakkarin kiintovaatekaapin lattialla! Mistä helvetistä näitä elikoita tulee!?
Kannattaako tilata myrkyttäjä? Sain parista paikasta tarjouksen että 300 eurolla tulisivat päästämään mönkeröiset päiviltä Toisaalta miehen kanssa päätettiin että ensi kesänä revitään koko yläkerta auki ja laitetaan paikat kuntoon. Inhottaa vaan kun on koko ajan on semmoinen olo että joku vipeltäisi selkää pitkin... :P
Vinkkejä näistä eroon pääsemiseen kaivataan kipeästi! myös kohtalotoverit ilmoittautukaa vertaistueksi!:P
Elämää "eläintarhassa"
Re: Elämää "eläintarhassa"
Perusteellinen siivous ja imurointi tietty ensin, sitten se ettei missään ole niille ruokaa. Eli paras on vaikka kipporvaarapurkit keittiöön kaikille jauhoille yms.
Sitten vähän myrkkyä perään, suurimmasta osasta pääsee tällä.
Jauhotoukat pitää myös kosteasta ja sitä löytyy aika usein vanhojen rintsikoiden kylppäreien nurkista.
Ei se 300,-e ihan paha ole, töissä on pahimmillaan mennyt tonni tai pari myrkytyksiin.
Sitten vähän myrkkyä perään, suurimmasta osasta pääsee tällä.
Jauhotoukat pitää myös kosteasta ja sitä löytyy aika usein vanhojen rintsikoiden kylppäreien nurkista.
Ei se 300,-e ihan paha ole, töissä on pahimmillaan mennyt tonni tai pari myrkytyksiin.
Re: Elämää "eläintarhassa"
Kahden kuukauden aikana 3 kuoriaista ei nyt kuulosta kyllä ihan kamalalta määrältä...
Omasta kokemuksesta voisin sanoa, että kyllä noihin kaiken maailman ötököihin tottuu. Meillä oli myös muuttaessa vaikka mitä ötökkää nurkissa, mutta pikkuhiljaa vähenivät ja hävisivät. Meidän tapauksessa ötökät johtuivat varmaan siitä, että talo ehti olla puolisen vuotta ilman asukkaita ennen meidän sisään muuttoa. Kun sitten taas tiloja alettin säännöllisesti siivoamaan, ei ötökätkän enää viihtyneet.
Omasta kokemuksesta voisin sanoa, että kyllä noihin kaiken maailman ötököihin tottuu. Meillä oli myös muuttaessa vaikka mitä ötökkää nurkissa, mutta pikkuhiljaa vähenivät ja hävisivät. Meidän tapauksessa ötökät johtuivat varmaan siitä, että talo ehti olla puolisen vuotta ilman asukkaita ennen meidän sisään muuttoa. Kun sitten taas tiloja alettin säännöllisesti siivoamaan, ei ötökätkän enää viihtyneet.
-
nummentie 434
- Jäsen

- Viestit: 564
- Liittynyt: Ke Elo 29, 2007 9:34
- Paikkakunta: Nummi-Pusula
Re: Elämää "eläintarhassa"
Sokeritoukathan sinänsä ovat varsin harmittomia; eivät pure, eivät mene elintarvikkeisiin ainakaan ihan hirveällä innolla, eivätkä syö vaatteisiin reikiä. Mutta sokeritoukat viihtyvät ja asustelevat mielellään paikoissa, jossa on hieman kosteutta; Saunoissa, Kellareissa ym. joissa paikoissa varsinkin vanhoissa taloissa kosteutta usein on, eikä niissä tiloissa niinkään aihetta huoleen. Mutta jos niitä alkaa ylettemästi vilistelemään paikoissa, joissa kosteutta ei pitäisi olla, (siis kolme, -eikä vielä kymmenekään öttiäistä kahdessa kuukaudessa ei ole ylettämästi) silloin on pientä aihetta alkaa epäilemään, että jossain(rakenteissa) on kosteutta, jota ei pitäisi olla.iinakoo kirjoitti:Heips! Ollaan nyt pari kuukautta asusteltu ensimmäisessä omassa kodissa: -55 valmistuneessa rintamamiestalossa. Enpä tiennyt kauppaa tehdessäni ostaneeni myös melkoisen kasan alivuokralaisia. Ensin tulivat sokeritoukat, joiden invaasio on keskittynyt lähinnä yläkerran makuuhuoneisiin, "kiintovaatekomeroihin" ja niiden välittömään läheisyyteen. Baygonilla olen niitä suihkutellut ja kuolleita otuksia on saanut sitten olla imuroimassa. Pienemmästä makkarista teippasin vedon estämiseksi sivuvintin oven ikkunateipillä umpeen ja seuraavana aamuna oli melkoinen legioona kuolleena ko oven edessä. Sivuvinteille siis pyrkivät. :P
Myrkyttämisellä ja siivoamisella varmaan saa nuo ötökät vähenemään, vyöihrakuoriaiset asustelee rakenteissa, ja siellä pysyvätkin, kuhan yrittää huolehtia siitä ettei niille evääksi kelpaavaaa ainesta ole kovin paljoa asuinhuoneissa saatavilla; Koiran- ja kissankupin tietämillä minulla niitä joskus esiintyy, sekä "sokruja", että "vyöihriksiä"
Tällä palstalla on useita viestiketjuja, joissa tarjotaan vertaistukea; on amppareista, murkuista, hämiksistä, torakoista, luteista, siiroista ym. ym. Taisipa jollain olla häiriöksi asti painitrikoisiin puettuja hiirulaisiakin joskus?
Opi toisten virheistä, et voi millään elää tarpeeksi kauan tehdäksesi ne kaikki itse.
Re: Elämää "eläintarhassa"
Juu tosiaan vanhoissa omakotitaloissa et asu yksin vaan luontoa lähellä!
On kaikenlaista muutakin eläjää ihmisten lisäksi, isompaa ja pienempää. Mutta siihen tottuu ajan kanssa ja vuodenkiertokin alkaa rytmittyä sen mukaan, että nyt on pilkkuturkiskuoriaisten lentoaika, kohta tulevat muurahaiset...
Ja ihan viikkosiivouksella pääsee alkuun, huolellinen imurointi, moppaus tolulla jne. Toki kannattaa ne komeronnurkat katsella sillä silmällä, ettei sieltä löydy vanhoja turkiksia, kuolleita raatoja, linnunpesiä, koiran puruluita yms., jotka ylimääräisiä asukkeja houkuttavat. Myrkytykseen en muutaman takia lähtisi, vaan vasta sitten, jos ongelma jatkuu kuukausia ja otuksia on kymmenittäin.
Ja ihan viikkosiivouksella pääsee alkuun, huolellinen imurointi, moppaus tolulla jne. Toki kannattaa ne komeronnurkat katsella sillä silmällä, ettei sieltä löydy vanhoja turkiksia, kuolleita raatoja, linnunpesiä, koiran puruluita yms., jotka ylimääräisiä asukkeja houkuttavat. Myrkytykseen en muutaman takia lähtisi, vaan vasta sitten, jos ongelma jatkuu kuukausia ja otuksia on kymmenittäin.
Re: Elämää "eläintarhassa"
Meillä on taisteltu noita pikkutuholaisia vastaan jo useammassa asunnossa. Ilmeisesti viimeisessä muutossa onnistuttiin aika hyvin estämään populaation siirtyminen ja puhdistamaan talo ennen sisäänmuuttoa, kun nykyisin muiden kuin ihra- ja museokuoriaisten ja niiden toukkien esiintyminen on tosi harvinaista.
Sokeritoukkien esiintymistiheydestä on aikaisemmissa asunnoissa huomattu, että jos niitä rupesi näkymään kylppärissä, niin oli aika putsata lattiakaivo. Toinen ongelma-alue kaikenlaisten mönkijäisten suhteen on hellan ja jääkaapin tausta ja alusta sekä sokkelillisten kaappien ja komeroiden alustat erityisesti keittiössä mutta myös makuuhuoneessa. Niiden siivoukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Nämä siis kokemusperäisesti, lisää vinkkejä voi käydä lukemassa vaikkapa täältä: <http://www.tuhoelain.fi/tuhoelaintorjunta/tuhoelaintorjunnan-kotikonstit/>
Ihrakuoriaisista piti vielä lopuksi mainitsemani, että ne ovat ensisijaisesti elintarviketuholaisia, eivät niinkään tekstiilien perään.
Sokeritoukkien esiintymistiheydestä on aikaisemmissa asunnoissa huomattu, että jos niitä rupesi näkymään kylppärissä, niin oli aika putsata lattiakaivo. Toinen ongelma-alue kaikenlaisten mönkijäisten suhteen on hellan ja jääkaapin tausta ja alusta sekä sokkelillisten kaappien ja komeroiden alustat erityisesti keittiössä mutta myös makuuhuoneessa. Niiden siivoukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Nämä siis kokemusperäisesti, lisää vinkkejä voi käydä lukemassa vaikkapa täältä: <http://www.tuhoelain.fi/tuhoelaintorjunta/tuhoelaintorjunnan-kotikonstit/>
Ihrakuoriaisista piti vielä lopuksi mainitsemani, että ne ovat ensisijaisesti elintarviketuholaisia, eivät niinkään tekstiilien perään.

