Korvaus-/tuloilmaventtiilit Dir-Air Kameleontti

[Biittis]

Täällä kun oli puhetta että patterin takana on hyvä paikka venttiilille, niin mites kun meillä ei ole pattereita ollenkaan, eikä aiota laittaakkaan. Ehkä joskus tulevaisuudessa ilmalämpöpumppu puulämmityksen tueksi. Että miten ne aukot olis suositeltavaa sijoittaa? Mitä naapurustoa olen silmäillyt, monella näkyy olevan aika korkealla, liki katon rajassa.
Kun vaan sais paremman puoliskonkin vakuutettua näistä räppänöistä, se kun on nyt vakaasti sitä mieltä, että jos vähänkään tätä vanhaa muutetaan niin homehtuu koko tölli (sen verran paljon on kuullut niistä remontoiduista taloista jotka sitten hetken päästä purkukunnossa). Vaan enpä itse näe mitään järkeä lähteä eristämään ja muuta jos korvausilman pitäisi kuitenkin tulla lattianraosta ym. Eikös siinä nimenomaan piile riski sitten, että ilma kulkeutuu rakenteissa johonkin asti, mutta jää sitten sinne eristeen(sisäseinässä) taa ja kerää kosteutta sinne? Vai olenko ihan hukassa..?

Me ei sitä koneellista ilmanvaihtoa haluta. Ei sen järkiperäisempää syytä, ei vain haluta mitään ylimääräisiä vitkuttimia kämppään :D

(Hienoa kun tällaset ammattilaiset ostaa täysin rempattavan talon, eikö )

[tuuma]

(Hienoa kun tällaset ammattilaiset ostaa täysin rempattavan talon, eikö )

Joku sanonta on että siperia opettaa... sama kyllä pätee näissä taloissakin

Mites tuommoiset, karmin väliin asennettavat? Tänne taidetaan hommata sellaiset kun muutenkin pokat näkyvillä yhä, kunhan pellavarivettä vasta paukuteltu väliin, smyygeistä ei vielä ole tietoakaan.

Ei tarvisi sapluunalla reikiä tehdä miljoonaa karmeihin.

http://www.korvausilma.fi/index.php?pag ... venttiilit

[Biittis]

Kuinkahan helposti nuo on tehtävissä nuo tuommoset ikkunaan asennettavat ilma-aukot..? Meillä edelleen on toinen puolisko sitä mieltä, että lattioissa kuuluu vetää, koska silloin rakenne hengittää, eikä mitään korvausilmajuttuja saa tehdä koska sitten rakenne ei hengitä ja talo homehtuu. Joku asiantunteva ja uskottava ihminen voisi selostaa tän korvausilma-asian niin että meidän isäntäkin innostuis asiasta
Hyvin on onnistuttu pelottelemaan, että vanha talo pilataan remontoimalla. En kyllä itse oo kuullu yhdstäkän talosta joka olis homehtunu räppänöiden takia

[Nihan]

Meillä edelleen on toinen puolisko sitä mieltä, että lattioissa kuuluu vetää, koska silloin rakenne hengittää, eikä mitään korvausilmajuttuja saa tehdä koska sitten rakenne ei hengitä ja talo homehtuu.

Rakenteet kuuluu olla ilmatiiviit niin ettei ilmavirtoja pääsee kulkemaan niiden läpi. Hengittävyys tarkoittaa rakenteen kykyä sitoa ja luovuttaa koskeutta, ei sitä että se laskee tuulen läpi.

Ilmanvaihto tulee siis järjestää räppänöiden kautta. Rakenteiden läpi kun vedetään ilmaa, on seurauksena hajuja, vetoa ym epämiellyttävää.

Teoriassa räppänöiden kautta järjestetty iv voi aiheuttaa kosteusongelmia jos joku omistaja ottaakin ja tukkii ne vanhoilla kalsareilla. Varmuuden maksimoimiseksi hävittäisin siis taloudesta kalsarit samalla kun räppänät asennetaan.

[Arveccio]

Hengittäminen tarkottaa tässä yhteydessä nimenomaan kosteuden, ei ilman, siirtymistä rakenteen läpi. Muovitettaessa kosteus pysyy muovin takana eriste aineksessa, paperi vuorostaan "vettyy" eli imee itseensä eristeessä olevaa kosteutta ja haihduttaa edelleen lämpimään huoneilmaan jossa on matalampi suhteellinen kosteus. Ilmanvaihdolla vuorostaan huuhdotaan muun muassa mahdollinen kosteus ulos talosta. Sillä ei ole mitään merkitystä, miltä korkeudelta talon tuloilma tuodaan sisään. Suomessa ulkona on yleensä kylmempää kuin sisällä ja kylmempi ulkoilma "valuu alaspäin" kun se kohtaa lämpimämmän sisäilman koska kylmä ilma on raskaampaa kuin lämmin. Koneellisessa ilmanvaihdossa tuloilmaventtiilit ovat yleensä katossa ja siitä huolimatta lattiat eivät homehdu.

[tuokki]

Teoriassa räppänöiden kautta järjestetty iv voi aiheuttaa kosteusongelmia jos joku omistaja ottaakin ja tukkii ne vanhoilla kalsareilla. Varmuuden maksimoimiseksi hävittäisin siis taloudesta kalsarit samalla kun räppänät asennetaan.

Tuohan tarkoittaa, että räppänöistä syntyy vetoa talvella mikä tuo tarvetta tukkia ne. Ratkaisu tähän on termostaatilla varustettu venttiili, joka säätää ilmavirtaa venttiilin läpi. Tämä toki vähentään ilmanvaihtoa talvella (vaikka ilmanvaihdon tarvetta olisikin saman verran olemassa, kun kesällä). Kuitenkin näin voidaan vähentää vedon tunnetta eikä ole sitten tarvetta tukkia koko räppänää.

Parempi on laittaa jos mahdollista, niin jonkinlainen koneellinen ilmanvaihdon apu (huippuimuri tai ilmanvaihtolaite).

Tuokki

[Kulmala]

Täällä kun oli puhetta että patterin takana on hyvä paikka venttiilille, niin mites kun meillä ei ole pattereita ollenkaan, eikä aiota laittaakkaan. Ehkä joskus tulevaisuudessa ilmalämpöpumppu puulämmityksen tueksi. Että miten ne aukot olis suositeltavaa sijoittaa? Mitä naapurustoa olen silmäillyt, monella näkyy olevan aika korkealla, liki katon rajassa. - - Eikös siinä nimenomaan piile riski sitten, että ilma kulkeutuu rakenteissa johonkin asti, mutta jää sitten sinne eristeen(sisäseinässä) taa ja kerää kosteutta sinne? Vai olenko ihan hukassa..?

Kyllä niiden paikka on katon rajassa, joskin kun ei ole pattereita, "valuu" kylmä ilma alas ja tuntuu jaloissa kylmältä. Sehän se idea siinä patterin päälle laittamisessa on, ilma kiertää kun lämmin nousee ja sekoittuu kylmään.

Ilman ei kuulu kulkea rakenteiden läpi, ja siinä ne riskit nimenomaa piilee. En tiedä kosteuden keräämisen riskeistä, mutta epäpuhtauksia tulee yms. Korvausilman määrä on vakio, ja se tulee joko rakenteiden läpi tai sitten hallitusti ja suunnitellusti tuloilmaventtiileiden kautta.

Meillä on parissa kuukaudessa tapahtunut ihme: ei ole tunkkaisuutta enää, vaatteista hävinnyt insuliittilevyjen haju.

[Biittis]

Tyhmiä kysymyksiä taasen, miksi näihin taloihin ei ole alunperin jo laitettu ilmanvaihtoräppänöitä? Onko meinattu että kyllä ikkunoista vetää sen verran vai onko yleisesti vasta myöhempien aikojen keksintöjä?

[KariFS]

Ennen on ehkä osattu ja muistettu tuulettaa ikkunoista muutama kerta päivässä. Ehkä ei oltu niin kranttuja ilmanlaadun suhteen ja pieni "joukkuehengen" tuoksu kuului asiaan. Oltiin enemmän ja pitempään töissä eikä maattu sohvalla haisemassa

Tai ehkä ei tultu ajatelleeksi. Mahtoiko tyyppipiirustuksissa olla räppänöitä?

[Kuvaja]

Eikä se lämmittäminen ollut niin kallista, etteikö olis voinut ulkoa päästää välillä vähän ilmaa sisälle...

Ja pianhan se taas lämmin tuli, kun nakkas klapia pesään.

[Kulmala]

Ja monesti tarvittava ilma tuli hatarien ikkunanvälien kautta sisään.

[Biittis]

Niin no, meillä nuo ikkunat alkuperäiset myöskin ja kun ei teippejä ole vielä laitettu niin kyllä päivä paistaa karmin välistä :D Mutta lähinnä sillä ihmettelen, että jos nimenomaisesti tuo nurkista vetäminen on riskihommaa, niin kuinka ne on ennenmuinoin tällasia tehneet ilman korvausilmareikiä. Ei kait siinä auta vaikka olisi tuli ja lämpö kokoajan uunissa, jos kosteusriskin aiheuttaa se että korvaava ilma tulee nurkista juuri lämmittäessä..?

[Kulmala]

Jos ilma tulee ikkunanpokien väleistä, ei se tule nurkista. Kun vaihdetaan energiataloudelliset ikkunat ja tiivistetään uretaanilla asennus, tulee ilma sen jälkeen muualta.