Sanotaan, että lateksimaalia ei voisi käyttää ulkoseinien maalaukseen, jos laudoituksen takaa puuttuu ilmarako. Meilläkää ei "tuuletusta" seinässä ole ja silti ainakin 20 vuotta on nykyinen Ultra-ulkoseinämaali seinässä pysynyt. Valmistajahan sanoo, että kyllä maali hengittää ja siihen on uskottu. En myöskän ole huomannut mitää vaurioita seinien rakenteissa enkä muuallakaan seinissä. Sisäpuolella ei ole höyrysulkua.
Silti näyttää toimivan.
Olisko kenelläkään aiheesta omakohtaisia kokemuksia tai muuten vaan kommentoitavaa ?
lateksi- vai öljymaalia ?
Rakenteessa saattaa kuitenkin olla tuuletusta, mikäli vinolaidoitus on sen verran harva, että ilma pääsee siellä kulkemaan. Esimerkiksi meillä on vinolaidoituken ja kutterin välissä puukuitulevy, joka estää kutterin varisemisen. Ilmarako tosin on vinolaudoituksen väleissä noin sentin luokkaa. Uloimpana tässä seinässä oli viime kesään saakka mineriitti.
Pari tapausta tunnen joissa juuri maalin hengittämättömyyden vuoksi on seinän korjaus alkamassa kun lumet sulaa. Mielenkiinnolla odotan mitä niistä löytyy ulkoverhouksen alta...
Molemmissa tapauksissa maalia on reilu kerros pinnassa, mutta lauta alla laho.
Pari tapausta tunnen joissa juuri maalin hengittämättömyyden vuoksi on seinän korjaus alkamassa kun lumet sulaa. Mielenkiinnolla odotan mitä niistä löytyy ulkoverhouksen alta...
Molemmissa tapauksissa maalia on reilu kerros pinnassa, mutta lauta alla laho.
Onko kokemuksia Uulan pellavaöljymaaleista? http://www.uula.fi/suomeksi/pellavaoljymaali.html
Edellinen asukas oli maalannut talon tuolla maalilla kertaalleen. Puupinta oli ensin hiekkapuhallettu. Tuosta operaatiosta lienee joku viitisen vuotta ja ensi kesänä olisi tarkoitus laittaa uusi maalipinta ja samaa maalia laitetaan.
Tuo hiekkapuhallus ei tosin ole käsittääkseni kovin hyvä juttu, puun pinta rikkoutuu ja siitä irtoaa paikoitellen säleitä puun syitten suuntaisesti. Mutta toisaalta en tiedä mitä maalia seinässä on ollut ennen tuota hiekkapuhallusta, eli voi olla hyvä että vanha maali on lähtenyt kokonaan pois, tai sitten ei. Hankala sanoa kun ei ole nähnyt seinään ennen puhallusta.
-Antti
Edellinen asukas oli maalannut talon tuolla maalilla kertaalleen. Puupinta oli ensin hiekkapuhallettu. Tuosta operaatiosta lienee joku viitisen vuotta ja ensi kesänä olisi tarkoitus laittaa uusi maalipinta ja samaa maalia laitetaan.
Tuo hiekkapuhallus ei tosin ole käsittääkseni kovin hyvä juttu, puun pinta rikkoutuu ja siitä irtoaa paikoitellen säleitä puun syitten suuntaisesti. Mutta toisaalta en tiedä mitä maalia seinässä on ollut ennen tuota hiekkapuhallusta, eli voi olla hyvä että vanha maali on lähtenyt kokonaan pois, tai sitten ei. Hankala sanoa kun ei ole nähnyt seinään ennen puhallusta.
-Antti
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Ihmettelen, jos kaveri on maalannut Uulan pellavaöljymaalilla vain kerran, se nimittäin ei peitä kertasivelynä millään. Jos se varmasti on vedetty vain kerran, niin maalina on ollut miltei varmasti Uulan Petrooliöljymaali, joka peittää kyllä kertasivelynäkin.
Mikäs siinä, hyviä maaleja ovat molemmat. Oma talo on maalattu pellavaöljymaalilla.
Se hiekkapuhallus on viheliäinen menetelmä maalinpoistoon. Puu pirstoutuu pahasti ja pinnasta tulee kamala. Tikkuinen ja takkuinen puu kerää likaa jolloin seinää saa maalata vähän väliä että se pysyy siistin näköisenä.
Me raavittiin vanhat pellavaöljymaalit ihan käsipelillä seinästä pois. Osa ihan raa'alla voimalla, mutta tiukemmin kiinni olevaa maalia pehmitettiin infrapunalampulla ("Speedheater").
Pekka
Mikäs siinä, hyviä maaleja ovat molemmat. Oma talo on maalattu pellavaöljymaalilla.
Se hiekkapuhallus on viheliäinen menetelmä maalinpoistoon. Puu pirstoutuu pahasti ja pinnasta tulee kamala. Tikkuinen ja takkuinen puu kerää likaa jolloin seinää saa maalata vähän väliä että se pysyy siistin näköisenä.
Me raavittiin vanhat pellavaöljymaalit ihan käsipelillä seinästä pois. Osa ihan raa'alla voimalla, mutta tiukemmin kiinni olevaa maalia pehmitettiin infrapunalampulla ("Speedheater").
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Kyllä on ihan pellavaöljymaalia kun purkki löytyi kellarista. Jos se pinta olisi kahdesti maalattu niin en usko että vielä talo maalia kaipaisi. Kuistin yhden seinän maalasin kokeeksi viime kesänä ja kylläpä se tosiaan peitti aika hyvin toisella kerralla. Hieno tuli.Pekka Huhta kirjoitti:Ihmettelen, jos kaveri on maalannut Uulan pellavaöljymaalilla vain kerran, se nimittäin ei peitä kertasivelynä millään. Jos se varmasti on vedetty vain kerran, niin maalina on ollut miltei varmasti Uulan Petrooliöljymaali, joka peittää kyllä kertasivelynäkin.
Tuo hiekkapuhallus on tosiaan aika ikävä. Nyt sitä pintaa on aika hankala raapata, onneksi tosin vielä riittää kun vähän teräsharjaa vilauttaa. :)
Onko muuten mitään tietoa mitä tuollaisen 8x9 kokoisen rintamamiestalon maalausurakka maksaisi jos sen teettäisi? Talkoillahan tuon talon äkkiä sutaisee mutta kävi mielessä sen teettäminen..
-Antti
Meillä kun mietittiin maalia olin kallistumassa uulan petroliöljymaaliin, mutta tehtaan edustajat itse epäilivät huoltomaalaus väliksi jopa kolmea vuotta. Syynä tähän on sävy joka on siniharmaa ja paikka erittäin aurinkoinen, lisäksi vielä sävyn tummuus. Samat ongelmat toivat esiin Tikkurilan ja Teknoksen edustajat. Parin vuoden ajan tuli tutkittua useiden talojen seiniä ja kyseltyä käytetystä maalista. Aiheeseen tuli perehdyttyä vähintäänkin huolella ja valitsin lopulta Nordica ekon. Aika näyttää menikö aika hukkaan.
Syynä tähän on sävy joka on siniharmaa ja paikka erittäin aurinkoinen, lisäksi vielä sävyn tummuus. Samat ongelmat toivat esiin Tikkurilan ja Teknoksen edustajat. Parin vuoden ajan tuli tutkittua useiden talojen seiniä ja kyseltyä käytetystä maalista. Aiheeseen tuli perehdyttyä vähintäänkin huolella ja valitsin lopulta Nordica ekon. Aika näyttää menikö aika hukkaan.Ensinnäkin lateksi ei ole maali, vaan pinnoite. Ja se on muovia, jää puun pintaan, eikä itsessään hengitä. Laitappa muovipussi päähän ja yritä hengittää, huonosti käy.
Pellavaöljymaali on aina turvallinen valinta. Uulan tuotteet ovat hyviä. Kokemuksesta tiedän, että se ei tule yhtään kalliimaksi kuin ns. tarjous lateksit. Sen riittoisuus on aivan uskomaton. Purkinpohjalla maalaa puoli seinää. Maalaamisessa on kuitenkin muistettava hiuttaa se kunnolla puuhun. Vanhat mestarit puhuvat ranneohentimesta. Sillä on huomattava merkitus kestävyydessä. Sitä ei tosiaankaan saa läiskiä seinään kuin lateksia. Hyvä sääntö on, että ensimmäisen kerran jälkeen seinän tulee näyttää siltä kuin se olisi huonosti maalattu. Silloin maalikerros on tarpeeksi ohut. Ei paksu kerros sinällään pilaa seinää, mutta pellavaöljymaali kun laajenee kuivuessaan niin se rypistyy kohdista joissa sitä on liikaa. Ja kun maalaa toiseen kertaan on aikaisemman kerroksen oltava ehdottoman kuiva. Paina peukku seinään ja pyöräytä, ei saisi jäädä maali rullalle peukun alla.
Pellavaöljymaalin huoltoväli on pitkä. Jos haluaa että pinta on uutuuden hohtava voi huoltomaalauksen suorittaa sanotaan 5-8 vuoden välein. Riippuu hieman seinästä. Pakollinen se ei ole, koska pellavaöljymaali vanhenee kauniisti liituamalla, toisin kuin lateksi joka vanhoissa ilmaraottomissa julkisivuissa usein lonkoaa ikävän näköisesti ja sen poistaminen on todella ikävää ja työlästä. Tuo kauniisti vanheneminen on muuten aivan tuntematon käsite ns. moderneissa maaleissa.
Meillä 20-luvulla rakennettu talo meinasi lahota kymmenessä vuodessa kun luotimme maalikauppiaaseen ja sivelimme Ultraa pintaan. Siihen asti alkuperäinen kuusilauta oli erinomaisessa kunnossa itse tehdyn pellavaöljumaalin suojaamana. Ultra on lateksien lateksi, eikä hengitä tippaakaan sano valmistaja mitä tahansa. Pohjoisen puoleinen seinä oli mielenkiintoinen. Pinnalta näytti, että tämähän on hyvässä kunnossa, mutta kun vähän raaputti lähti kaikki irti ja seinä oli maalin alla aivan kostea. Saimme pelastettua julkisivun aivan viime hetkellä.
Ja tarkkana maalikuapassa. Vaikka purkin kyljessä lukee öljymaali, voi se olla muovimaalia. Alkydiöljymaali on muuten kanssa erääläista muovimaalia. Uulan tuotteissa kun pysyy niin tietää ainakin, että saa oikeata öljymaalia, perinnemaalia.
Ja muuten, hiekkapuhaltajille pallo jalkaa. Toivottavasti niitä ei enää ole tässä maassa. Se pilaa puupinnan täysin. Oksat tulevat koholle ja muu pinta ikävästi rispaantunut.
Sellaista...
Pellavaöljymaali on aina turvallinen valinta. Uulan tuotteet ovat hyviä. Kokemuksesta tiedän, että se ei tule yhtään kalliimaksi kuin ns. tarjous lateksit. Sen riittoisuus on aivan uskomaton. Purkinpohjalla maalaa puoli seinää. Maalaamisessa on kuitenkin muistettava hiuttaa se kunnolla puuhun. Vanhat mestarit puhuvat ranneohentimesta. Sillä on huomattava merkitus kestävyydessä. Sitä ei tosiaankaan saa läiskiä seinään kuin lateksia. Hyvä sääntö on, että ensimmäisen kerran jälkeen seinän tulee näyttää siltä kuin se olisi huonosti maalattu. Silloin maalikerros on tarpeeksi ohut. Ei paksu kerros sinällään pilaa seinää, mutta pellavaöljymaali kun laajenee kuivuessaan niin se rypistyy kohdista joissa sitä on liikaa. Ja kun maalaa toiseen kertaan on aikaisemman kerroksen oltava ehdottoman kuiva. Paina peukku seinään ja pyöräytä, ei saisi jäädä maali rullalle peukun alla.
Pellavaöljymaalin huoltoväli on pitkä. Jos haluaa että pinta on uutuuden hohtava voi huoltomaalauksen suorittaa sanotaan 5-8 vuoden välein. Riippuu hieman seinästä. Pakollinen se ei ole, koska pellavaöljymaali vanhenee kauniisti liituamalla, toisin kuin lateksi joka vanhoissa ilmaraottomissa julkisivuissa usein lonkoaa ikävän näköisesti ja sen poistaminen on todella ikävää ja työlästä. Tuo kauniisti vanheneminen on muuten aivan tuntematon käsite ns. moderneissa maaleissa.
Meillä 20-luvulla rakennettu talo meinasi lahota kymmenessä vuodessa kun luotimme maalikauppiaaseen ja sivelimme Ultraa pintaan. Siihen asti alkuperäinen kuusilauta oli erinomaisessa kunnossa itse tehdyn pellavaöljumaalin suojaamana. Ultra on lateksien lateksi, eikä hengitä tippaakaan sano valmistaja mitä tahansa. Pohjoisen puoleinen seinä oli mielenkiintoinen. Pinnalta näytti, että tämähän on hyvässä kunnossa, mutta kun vähän raaputti lähti kaikki irti ja seinä oli maalin alla aivan kostea. Saimme pelastettua julkisivun aivan viime hetkellä.
Ja tarkkana maalikuapassa. Vaikka purkin kyljessä lukee öljymaali, voi se olla muovimaalia. Alkydiöljymaali on muuten kanssa erääläista muovimaalia. Uulan tuotteissa kun pysyy niin tietää ainakin, että saa oikeata öljymaalia, perinnemaalia.
Ja muuten, hiekkapuhaltajille pallo jalkaa. Toivottavasti niitä ei enää ole tässä maassa. Se pilaa puupinnan täysin. Oksat tulevat koholle ja muu pinta ikävästi rispaantunut.
Sellaista...
Lateksi, mikä lateksi ?
Nythän kannattaa muistaa, että ulkomaaleista harva on oikeasti ihan oikea LATEKSI maali, kyllä suurinosa on nykyään akrylaatti-latekseja, jotka ovat ihan eri planeetan tuotteita kuin ne 60-luvun "muovikalvot".Ilmari kirjoitti:Ensinnäkin lateksi ei ole maali, vaan pinnoite. Ja se on muovia, jää puun pintaan, eikä itsessään hengitä. Laitappa muovipussi päähän ja yritä hengittää, huonosti käy.
Sellaista...
Tutkimusten mukaan ( mitä maalikaupasta sain mustaa valkoisella )akrylaatti-lateksi hengittää paremmin kuin öljymaali. Luit oikein. Paremmin kuin öljymaali . Kestävyyserot tulee lähinnä siinä, että käytetyt pigmentit ja sideaine ( akrylaatti ) saattavat olla heikompia, kuin puritanistien öljymaaleissa.
Vanha kotitaloni on maalattu 30 vuotta PANULLA ( punasävy ) ja eipä sekään mikään perinnemaali ole, koska talossa on eristys/lämmitys/tuuletusasiat kunnossa, ei maalia ole koskaan irronnut mistään. Eli kyllä ne "muovikalvotikin" pysyy terveessä seinässä.
Todettakoon, että aion itse kyllä tehdä petroolimaalia vernissa-pohjalta omaan talooni, koska sen itsetekeminen tulee laskelmieni mukaan halvemmaksi kuin ostaa HYVÄÄ akrylaatti-lateksia tai YLIKALLISTA "uuula" maalia.
Kyllä muovipusissa voi hengittää, kun laittaa poistoputken sieraimista ulos, ja toisen putken suuhun josta saa ilmaa sisään. Jos itse hengittäminen väsyttää, niin sitten hankkii patterilla käyvän ilmapumpun, heh heh.
- sahanpuru, tervapahvi, lyijymaalit ok -
Valmistajat väittävät, että ainakin nykyinen akrylaatti hengittäisi jonkin verran, että kaikkein tiivein kalvo on alkydimaalilla. Siten ohut kerros nk. lateksia voi hyvällä tuurilla toimia. (Oikea lateksi on kallista raakakumia, eikä sillä ole mitään tekemistä nk lateksimaalien kanssa.) Mutta hengittävyyteen vaikuttaa paljon myös maalikerroksen paksuus eikä vain maalityyppi, eli turhaa uusintamaalaamista kannattaa välttää, oli maalityyppi mikä tahansa. Kalevi Järvinen suosittelee petroliöljymaalille n. 40 vuoden uusintamaalausväliä.