Ryömintätilan ilmastointi

[Ismo2311]

Ryömintätilalla tarkoitan sitä ylimmän huoneen sisäkaton ja vesikaton välistä tilaa.

Kyseisessä kohteessa on mansardi katto ja vinttiin on rakennettu huoneet niin että vain keskellä taloa on vintissä noin 1<m korkuinen tila puhallusvillan päällä. Vesikate on konesaumapelti, 24mmX100mm harvalaudoituksen päällä joka taas 24X50 rimojen päällä (ristikoiden suuntaiset) Aluskate ristikoiden päällä
Ongelma on että peltikate hikoilee, kondenssia on. Kosteus on siis pellissä ei aluskatteessa.
Ryömintätila tuulettuu päätykolmioiden kautta reilusti. Peltimestari asensi kolmen metrin välein piippuja jotka tuulettavat pellin ja aluskatteen välin. Räystäiden alalaudoitus on n. 10mm raolla ja aluskate katkeaa reilusti n. 300mm ennen räystään otsalaudoitusta. Samoin päätyräystäillä.
Onko ko. piippujen parempi toiminta jos aluskate piipun kohdalla olisi umpinainen vai onko ehdoton käytäntö että aluskate puhkaistaan näiden piippujen kohdalta?

[Kuvaja]

Nyt en ymmärtänyt. En tosin ole mansardikattoexpertti. Miten pelti voi hikoilla jos on aluskate ja miten se ilmenee? Ja eikös se hikoilu vain lisääntyisi jos aluskate puhkaistaan.

Tulipa vain mieleen, ei liity välttämättä tähän, mutta monasti tulee ongelmia tuon ryömintätilan tai yläpohjan kanssa jos talossa lämmitetään reippaasti puulla. Auttaa asiaan jos muurin eristää palovillalla yläpohjassa. Kaveri laitatti tulisijan kookkaaseen taloon johon laitettu lisäeristys ja koneellinen iv. Vesi tipui yläkerran katosta ja kasteli sisäverhoilun. Tuuletus ei vain riittänyt kun hormi oli jatkuvasti lämmin/kuuma

[Yölento]

Ei se aluskate estä pellin "hikoilua" vaan sen kondensoituneen veden pääsemisen alla oleviin eristeisiin.

[Kuvaja]

Ei se aluskate estä pellin "hikoilua" vaan sen kondensoituneen veden pääsemisen alla oleviin eristeisiin.

Aijaa. No, aina oppii. Jotenkin ajattelin, että toimii siten, että ei päästä alapuolelta kosteaa ja lämmintä ilmaa kylmälle pinnalle.

[Ismo2311]

Juuri niin. Eli pellin ja aluskatteen väli hengittää hunosi. Peltimestari on kuitenkintenyt kattoja ainaki 40 vuotta. Siksi en ole oikea ihminen hänen töitään epäilemään.

Laittaisin vaikpa kokeeksi teipillä umpeen ilmastointi piipujen kohdalta avatun aluskatteen, jolloin kaikkien 4 piipun ilmanvaihto olisi tuon välitilan käytössä. (aluskatteen ja kattopellin) Varsinkin kun Kuvaja muistuttaa että ryömintätilan saattaa kaikesta huolimatta kehittyä lämpöä joissakin olosuhteissa jolloin tuo lämpö "pursuu" aluskatteen ja pellin väliin ja kondenssi on mahdollinen.

Otsikoni oli epäselvä, ryömintätilan kanssa ei ole ongelmaa. Sehän näkyisi aluskateen alapinnalla.

[Herwanni]

Minun mielestäni ainoa oikea tapa on laittaa aluskate kuten seuraavan linkin sivun puolivälissä on neuvottu....näin olen itsekin kirvesmiehenä tehnyt näitä jo vuosia....
http://www.konesaumakatto.info/
Tosin en ymmärtänyt oikein ongelmaa...antaa sen pellin hikoilla jos sulla kerran on aluskate siellä alla...

[Juha_P]

Ei se aluskate estä pellin "hikoilua" vaan sen kondensoituneen veden pääsemisen alla oleviin eristeisiin.

Aijaa. No, aina oppii. Jotenkin ajattelin, että toimii siten, että ei päästä alapuolelta kosteaa ja lämmintä ilmaa kylmälle pinnalle.

Käsittääkseni aluskatteita on molemman tyyppisiä.
Jos tehdään uutta, ja tilaa on riittävästi, niin parempi on tuulettaa höyryt pois jo aluskatteen alapuolelta ja silloin aluskate voi olla höyrytiivis.

Mutta jos esimerkiksi remontissa aluskatteen alapuolelle ei saada järjestettyä riittävää tuuletustilaa, aluskatteen on oltava diffusioavoin. Eli se päästää höyryt läpi ylöspäin mutta estää pellistä tippuvan veden pääsyn lävitseen alaspäin eristeisiin.

[Ismo2311]

Herwanni: Tosin en ymmärtänyt oikein ongelmaa...antaa sen pellin hikoilla jos sulla kerran on aluskate siellä alla...
Vaikeatahan tämän kysymyksen muotoilu tuntuu olevan. Piirros olisi selventävä.

Ongelma on siinä kun räystäslaudoitukseen saakka valuu vettä pellin alapintaa pitkin. Loivahko katto ja aluskate on päältä kuiva. Kosteus siis syntyy ja hiipii pellin alapinta pitkin räystäälle.
Räystäslaudoituksen olen varmistanut. Siinä on 10mm raot ja aluskate loppuu 30 sm ennen räystästä. Siitä siis pääse hyvin tuuletus aluskatteen ja pellin väliin.
Harja on tavalla tai toisella liian tiivis, toisalta vintti on melko pieni/matala n.1m harjan kohdalta. Puulämmitteinen talo, eli hormi aiheuttaaa lämpökuormaa osaltaan vinttiin.
Linkistäsi selviää kyllä hyvin kuinka suositellaan aluskate korottaa harjan kohdalta tuuletuksen varmistamiseksi. Ongelmaa ei olisi jos kate olisi tiilikuvioinen jolloin harjalle jäisi enemmän tuuletustilaa.

[Juha_P]

Ongelma on siinä kun räystäslaudoitukseen saakka valuu vettä pellin alapintaa pitkin. Loivahko katto ja aluskate on päältä kuiva. Kosteus siis syntyy ja hiipii pellin alapinta pitkin räystäälle.

Mutta eihän tämä ole ongelma vaan toimii niin kuin pitääkin.
Kun sitä kondenssia kumminkin tahtoo syntyä niin siellä pellin ja aluskatteen välissä sillä on kaikkein turvallisin paikka olla ja valua räystäältä ulos.

[kappalainen]

Aluskate on sitä kondenssia varten. Kondenssi on siis 'normaalia'. Aluskate on rakenne, joka poistaa kondenssiveden. Aluskatteita on hengittäviä ja hengittämättömiä.
Harva tulee miettineeksi, kun kylmillä ilmoilla menee vintille ja vähän tongittuaan alkaa katselemaan, että on kondenssivettä pellissä. Tämä kosteus voi tulla ihan ihmisen hengityksestä. MItä ahtaampi vintti sitä nopeammin sitä kertyy. Se on melko nopea tapahtuma.

[Ismo2311]

Eihän tämä nyt ole varsinkaan ongelma kun tuli nämä kuivat kelit. Syksyllä se kyllä näytti aika pahalta kun räystäslaudoista tippui vettä. Pitää nyt seurata keväällä mitenkä märkänä tuo jatkuu? Kiitos mielenkiinnosta.

[Juha_P]

Syksyllä se kyllä näytti aika pahalta kun räystäslaudoista tippui vettä. Pitää nyt seurata keväällä mitenkä märkänä tuo jatkuu?

Eläpä huolestu.
Kun katsoo aluskatteiden asennusohjeita niin niissä sanotaan, että aluskatteen pitää ulottua räystäällä riittävän pitkälle seinälinjan ulkopuolelle ettei aluskatteelta valuva vesi kastele seinärakennetta. Eli valuva vesi on normaali ilmiö.

Sieltä räystäskotelon tuuletusraoista se vesi saa valua ihan huoletta kunhan ei valu seinään.
Kyllä sopiva keli sitten aikanaan kuivaa räystäslaudat.

[Yölento]

Luonnollisesti syksyllä sitä vettä kondensoituu paljon(kattopellin pinta-ala on yllättävän iso ) kun ilma on kosteaa ja päivä/yölämpötilan vaihtelu on isoa. Kesällä taas lämpimät yöt vähentävät ilmiötä ja talvella...no, pakkasta jne... Ja paljon halvemmaksi tulee ne räystäslaudat vaihtaa kuin se ullakkoremontti.

[tuokki]

Luonnollisesti syksyllä sitä vettä kondensoituu paljon(kattopellin pinta-ala on yllättävän iso ) kun ilma on kosteaa ja päivä/yölämpötilan vaihtelu on isoa. Kesällä taas lämpimät yöt vähentävät ilmiötä ja talvella...no, pakkasta jne... Ja paljon halvemmaksi tulee ne räystäslaudat vaihtaa kuin se ullakkoremontti.

Ei ne räystäslaudat mene tuosta silloin tällöin valusvasta vedestä miksikään. Varsinkin jos räystäslautoihin käyttää ympäri maalattua lautaa.

Tuokki