Kellari ja saunaremontti

[Lunttilan herra]

En tiedä tuosta alaspäin kuivumisesta tässä tapauksessa. Nyt kun tuli märät kelit niin ilmesty vettäkin tuon kaivannon pohjalle. Aattelin että josko hakis muuaman metrin salaojaputkee ja laittais eristeen alle. Ei kait siitä haittaakaan olis. Ja toinen pää vanhaan paskaputkeen, sieltä ne sitte kait valuu noihin pihakaivoihin. Pelottaa vaa että jos ei oo korkoeroa tarpeeksi tuon ekan kaivon kanssa niin sehän alkaa puskee takas sisään!! On ilmeisen huonossa kunnossa noi kaivonrenkaat kun pari viikkoa sitten tyhjenneettiin ja taas täys!
Yks onkelma noiden salaojaputkien kanssa tulee kun tuo uusi paskaputki menee lattiassa juuri sillä korkeudella mistä sen salaojan pitäis mennä. Eikä kait sitä paskaputkee oikein litistäkään uskalla ;)

Ymmärsin että pitää uuden valun ja seinien ym. Väliin Tehdä telttapatjasta se irroituskaista, mutta eristääkö tämä sitten tarpeeksi sitä ettei mahdollisella lattialämmöllä lämmitä seiniä? Vai saako ne lämmetäkin?

[jokihuoko]

Elä ihmeessä samaan kaivoon sontien kanssa laita salaojia, sinne ne ei ainakaan kuulu

Aatoksesi kuulostivat kyllä sikäli samankaltaisilta että minä päädyin poistamaan ne lätäköt sieltä pohjalta siten että johdin mahdolliset liian korkealle nousevat vedet ikivanhaan peltosalaojakaivoon joka on useamman kymmenen metrin päässä ja kaatoa useita metrejä. Sitten sinne peltokaivon päähän laitoin pallopatoventtiilin.

Mutta tuommoinen putki sattui olemaan jo valmiiksi siinä talon alla, ja tuosta peltosalaojakaivosta menee tyhjennys taas toisaalle automaattisesti eikä se käytännössä täyty lainkaan (taitaa olla tarkistuskaivoluonteinen alkujaankin).

Samoin laitoin peltosalaojaputkea varmuudeksi sinne fuktisolin alle kuten itsekin salaojaa sinne funtsit... roilotin sitä sitä metritolkulla saveen kaatamaan kauttaaltaan koko talon läpi ja tasasin sitten sepelillä fuktisolia varten. Sitten sokkelin alitse se menee pumppukaivoon johon menee rännivedetkin (taas patoventtiilillä erotettuna) ja jossa uppopumppu. Kääräisinpä vielä suodatinkankaaseen ne salaojaputket etteivät mene tukkoon.

Ei sen irroituskaistan tarvihe välttämättä "telttapatjaa" olla. Ja joissain tapauksissa voi tosiaan olla hyväkin juttu että sokkeli vähän lämpenee ja kosteus poistuu - kunhan vallitsee ymmärrys mihin suuntaan se lämmön haihduttama vesihöyry ja kosteus poistuu.

[Lunttilan herra]

Mulla ei oikein oo sitä ymmärrystä ja siks ehkä tyhmiä kyselenkin ;)

Paskat ja vedet ei siis mee samaan paikkaan. Paska kulkeutuu nyt uuden välikaivon ja pumpun kautta kaupunkiin. ;)
Vanhat kaivot ja sisään tuleva putken pätkä siis toimettomia.

Rautakaupassa kävin ja sieltä ohjeet : ei mitää fuktisoleja vaa salaojaputket kiertää huonetta ja ohjataan tuonne vanhaan kaivoputkeen (jotensakin tähän tapaan aattelinkin).
Mutta sit vaa tasaus-sepeli (ei siis mitää kahtakytä senttii), sit finfoami 10 tai 20 senttii, muovi ja valu. Ehkä vesieriste.

Tää kuulostaa mun mielestä ihan järkevältä ja yksinkertaiselta?

Ei kait siihen laattaan kauheesti kosteutta pääse jos se estetään alapuolelta finfoamilla ja muovilla ja yläpuolelta kosteuseristeellä (tahi ilman eristystä lattialämmitys kuivattaa?)

Nii ja jos kerta seinä/antura ja lattialaatta jokatapauksessa erotetaan toisistaan niin ei kait se kosteus siellä kulje.

Tämä on siis yksi ainut pieni huone kellarissa ja vaikka sinne laittais vaikka mitä, ei se varmaankaan paljoa vaikuta noin niinku isommassa mittakaavassa?

[Juha_P]

Rautakaupassa kävin ja sieltä ohjeet

En nyt yksilöi mitä nimenomaisia rautakaupan ohjeita tarkoitan mutta noin yleisesti ottaen rautakaupassa ei välttämättä ole parasta asiantuntemusta ja intressiä antaa ohjeita. Rautakaupassa kun on tarkoitus tehdä liikevaihtoa.

Kellarin lattian kosteusteknisestä toiminnasta löytyy huomattavan paljon keskustelua, ja tietoakin, näistä ketjuista.
Alanderin Matti, vaikka kauppias onkin, on meitä ansiokkaasti valistanut ja me epäuskoiset olemme yrittäneet saada hänet puhuttua pussiin siinä pääsääntöisesti onnistumatta.
Eli Matin selostuksia lattiarakenteen periaatteista voin hyvällä omalla tunnolla suositella luettavaksi.
Niistä selviää miksi fuktisolilla saadaan huomattavasti ohuempi kokonaispaksuus kun ei tarvita salaojasorakerrosta.

[Lunttilan herra]

Oon kyllä yrittäny lukee näitä keskusteluja silmät kierossa ;)
Ja ymmärrän kyllä että se fuktisol eristää ja salaojittaa ja on kapilaarinen katko. Mutta jos laittaa 5 cm sepeliä, se toimii salaojana. 10-20 senttii finfoamia lämpöeristeenä. Ja muovi estää kapilaarisen nousun laattaan. Mikä tässä on se suurin riski?
Jos vaikka jättää vesieristeen laittamati niin eikös se kuivu (lattialämmön avustamana) sisäänpäin? Vai eikö kerkee kuivuun niin nopsaa ku kastuu??

[jokihuoko]

Ei kait siihen laattaan kauheesti kosteutta pääse jos se estetään alapuolelta finfoamilla ja muovilla ja yläpuolelta kosteuseristeellä (tahi ilman eristystä lattialämmitys kuivattaa?)

Tämä on siis yksi ainut pieni huone kellarissa ja vaikka sinne laittais vaikka mitä, ei se varmaankaan paljoa vaikuta noin niinku isommassa mittakaavassa?

Älä laita ainakaan betonin alle muovia ja päälle kosteuseristettä, sitten se ei ainakaan kuivu mihinkään.

Tosi on että kokonaisuus ei mene pelkästään siitä pieleen että kyse on vain pienestä osasta kellaria, mutta kyllä se varman päälle kannattaa silti tehdä jos ollaan tekemässä.

Mä laitoin 10cm/20cm fuktisolia jotta kosteuseristetty lattia kuivaisi alaspäin. Sepeliä käytin vain pohjan tasaamiseen. En ole vielä keksinyt mikä olisi mennyt pieleen, mutta rautakaupan tiskiltä tuskin tyhjentäviä oikeita vastauksia löytyy elleivät sitten tunne rakennuskohdetta jostain syystä.

[Lunttilan herra]

juu..en mäkään rautakaupan tiskiä jumalana pidä =)..mutta tulipahan sieltäkin taas yks neuvo jota voi funtsia.

nii, no jos aattelee ettei se laatta kastu päältä eikä alta, niin eihän sen tartte mihkään kuivuakaan?..vai onko tää rakennustapa vain sitä varten että JOS se kuitenkin pääsee kastumaan?
tai jos laittaa muovin alle ja jättää päältä eristeen pois niin, kuivuuko laatta huoneilmaan tarpeeks?? sitäkään ei varmaan mistään etukäteen tiedä?

ja tietysti haluaisin tehdä "oikein", mutta kun ei oikein oo ketään kenen kanssa asiasta keskustella..muutaku tää foorumi.
fuktisolia ei paikallisessa rautakaupassa edes ollut vaan tilaustavaraa. varmaan halvempaakin olis tuolla finnfoam ratkaisulla..mutta jos se rakenne ei toimi niin sitte..

[Juha_P]

Maanalaisten tilojen kanssa kannattaa suhtautua niin, että joskus ne kastuu kumminkin. Sen takia rakenne kannattaa tehdä itsekseen kuivuvaksi. Tulvan jälkeen funktisol-lattia kuivuu pelkällä lämmöllä. Kun taas höyrytiiviin eristeen päällä oleva laatta kuivuu hitaasti ja vain sisäänpäin.

[Lunttilan herra]

jos ei ole/olis salaojia niin eikös tuo fukstisol muodosta sellaisen altaan tuonne laatan alle?
meillä jää siis se vanha paskaputki/kaivot toimettomiksi, ja näin ollen on mahdollisuus laittaa se salaojaputki kiertämään huone.
Ongelma:
salaojaputken korkauden määrittää kaivon putken alareuna. jos laitan tähän tasasus sepelin ensin ja sitten fuktisolin niin ei taida jäädä enää tilaa eristeelle tai sitten valusta tulee liian ohut.
Kun alunperin tosiaan mietin tuota samaa rakennetta mutta ilman noita salaojaputkia. ne + tasaussepeli haukkaa tilaa...
Korkeus vanhassa kellarissa oli 191 cm..ja mä 187 pitkä =)

[jokihuoko]

Sen ylöspäin kuivumisen määrittää lopullisesti se lattian pintamateriaali... jos jätät betonipinnan niin kuivuu hyvin ylöspäin, kaakelien saumoista kuivuu myös jonkin verran ylöspäin ja muovimatto ei sitten välttämättä päästä kosteutta lainkaan läpi ja homehtuu. Parkettiin asti taas se kosteus ei saa päästä mutta saunastahan tässä lie olikin kyse :)

Jos se lattia ei ole lämmin aina ja ikuisesti niin voi miettiä myös ohuempaa fuktisolia= Minä jouduin laittamaan 10cm fuktisolia osin vaikka lattia on jatkuvasti lämmin, salaojat roilotin lisäksi saveen fuktisolin alle. Menkööt sen verran lämpöä harakoille, pysyipä seinät ja anturat paikoillaan kun ei tarvinnut kaivaa järjettömän syvälle anturoihin nähden... kompromissikerhosta päivää.

Mutta Lunttilan herra on nyt itse asian ytimessä kun pohdiskelet noita korkoja. Parhaiten tilanteen ja kaikki rakenteeseen vaikuttavat parametrit tiedät itse... piirrä vaikka pari versiota ja laita tänne kommentoitavaksi :)

Kyllä siitä fuktisolista "allas" tulee jos sen pohja on alempana kuin se vanha paskaputki johon meinasit vedet johtaa. Se voi olla ikäväkin juttu jos anturoiden alta lilluu ajan mittaan hiekat pois. Jos saat korot funtsittua sopiviksi ja salaojavedet sinne vanhaan kaivoon niin voithan lykätä sinne vielä pumpunkin tyhjentämään vedet muualle. Ja jos sinne eksyy jostain syystä muuta vettä (sade/pintavettä) niin laita pallopatoventtiili varmuudeksi ettei vedet mene talon alle.

[Juha_P]

jos ei ole/olis salaojia niin eikös tuo fukstisol muodosta sellaisen altaan tuonne laatan alle?

Samalla lailla se allas muodostuu kapillaarikatkosoraan finnfuoamin alla. Ja sehän on vielä syvempi allas lattiatasosta mitattuna.
Ei se finfuomikaan saa vedessä lillua eli kapillaarikatko salaojajärjestelmineen tarvitaan.

salaojaputken korkauden määrittää kaivon putken alareuna. jos laitan tähän tasasus sepelin ensin ja sitten fuktisolin niin ei taida jäädä enää tilaa eristeelle tai sitten valusta tulee liian ohut.

Huonekorkeushan näissä tahtoo olla ongelmana ja salaojien liian korkea asema. Mutta jos nyt lasket salaojasta ylöspäin kapillaarikatkosora + eriste + valu niin korkeammalla ollaan kuin samasta lähtöpisteestä tasaussepeli + fuktisol + valu, koska fuktisol-rakenteessa eriste ja kapillaarikatki on yksi ja sama asia.

[Peltola]

Paljon on asenteet ja ajattelutavat muuttuneet parissa vuodessa. Hatunnosto Alanderille. Loistavasti promottu:)
Kolme vuotta on nyt pysyny rutikuivana ja ongelmattomana savisella, tosi savisella, tontilla kellari, jonka lattian rakenne on varmaan tämänpäivän opetuslasten mukaan lähinnä naurettava.
Savisessa pohjassa muotoiltuna kaadot ympäri pohjan ja päällä kauttaaltaan suodatinkangas, kaadoissa suotimen päällä salaojaputket kenttänä anturoiden vierillä, päällä 20-30cm 16-32 sepeliä kolmeen kertaan lätkättynä. Tän päällä 10cm foam, 150 silmänen verkko 25mm tassuilla. Lattialämmitysputki ja karvan vaille 10cm valu. Salaojat laskee pumppukaivoon, josta eteenpäin sähköllä...
Nykyään kai pitäis olla se pakollinen fuktisooli, mutta tuo mun on ainakin halpa ja toimiva. Jätä nyt ainakin se valun alanen muovi poies!

P.s. Ymmärrän toki, että tuo ylläoleva ei onnistu kaikkien perusmuurin/anturoiden korkeuksilla. Niin ja ulkopuolisetkin salaojat löytyy, vaan kun on sitkasta kastumaan tuo savi...

[Juha_P]

Savisessa pohjassa muotoiltuna kaadot ympäri pohjan ja päällä kauttaaltaan suodatinkangas, kaadoissa suotimen päällä salaojaputket kenttänä anturoiden vierillä, päällä 20-30cm 16-32 sepeliä kolmeen kertaan lätkättynä. Tän päällä 10cm foam, 150 silmänen verkko 25mm tassuilla

Sullahan onkin kunnollinen kapillaarikatko kuten kuuluu olla. Käsittääkseni toi on ihan oppikirjan mukainen rakenne.
Lattia on kumminkin kaikkinensa 40-50cm paksu, mikä on ihan OK jos korkeutta on, jos taas ei ole niin täytyy miettiä matalampia vaihtoehtoja.

Onneksi meillä on eri vaihtoehtoja.

[Lunttilan herra]

kiitoksia taas kommenteista.
nyt alkaa tuntuu siltä että vatvon turhaan tuota asiaa niin monimutkaisesti. jos se lattia tosiaan on kestänyt noin että kostea hiekka suoraan betonin alla niin ei kait se niin ihmeellistä tartte olla tulevaisuudessakaan.

mallailin sitä salaojaputkee vähän tuohon savikerrokseen niin että on niin alhaalla kun pystyy laittaa. maasta - laatan yläpintaan ei jää kuin n. 25-27 tilaa.
ja tuo lattia on auttamattoman kuhmurainen johtuen näistä salaojaputkista, uusista ja vanhoista paskaputkista.eli mikä tahansa levyeriste olis tuskaa laittaa.

nyt aattelin tällaista
mitäs jos laittais saven päälle niin paljon kuin pystyy (esim 13 cm) lecasoraa! tätä siks että käsittäkseni eristyskyky parempi kuin sepelillä? Tällä sais tasaisen pohjankin helposti. siihen sitten päälle styrox 5cm ja lattiavalu 7 cm. ei mitään muovia eikä vesieristyksiä..vain lattialämpö.
miltäs tää kuulostaa.

ja jos kuulostaa yhtään järkevältä niin kumpi parempi:

alla enemmän lecapapua ja päällä vähemmän eristettä. vai vähemmän papua ja enemmän eristettä?
vaihtoehdot vielä senteissä:
- lecasora 13 cm
- styrox 5 cm
- lattiavalu 7 cm

tai

- lecasora 8 cm
- styrox 10 cm
- lattiavalu 7 cm

sitte tuli vielä sellainenkin mieleeni noista salaojituksista ylipäätään, että jos talon alla on märkää savee, niin kannattaako sitä kauheesti kuivata
kaikkihan tietää miten kuivalle savelle käy!!
tällasta tälläkertaa

[Lunttilan herra]

kiitoksia taas kommenteista.
nyt alkaa tuntuu siltä että vatvon turhaan tuota asiaa niin monimutkaisesti. jos se lattia tosiaan on kestänyt noin että kostea hiekka suoraan betonin alla niin ei kait se niin ihmeellistä tartte olla tulevaisuudessakaan.

mallailin sitä salaojaputkee vähän tuohon savikerrokseen niin että on niin alhaalla kun pystyy laittaa. maasta - laatan yläpintaan ei jää kuin n. 25-27 tilaa.
ja tuo lattia on auttamattoman kuhmurainen johtuen näistä salaojaputkista, uusista ja vanhoista paskaputkista.eli mikä tahansa levyeriste olis tuskaa laittaa.

nyt aattelin tällaista
mitäs jos laittais saven päälle niin paljon kuin pystyy (esim 13 cm) lecasoraa! tätä siks että käsittäkseni eristyskyky parempi kuin sepelillä? Tällä sais tasaisen pohjankin helposti. siihen sitten päälle styrox 5cm ja lattiavalu 7 cm. ei mitään muovia eikä vesieristyksiä..vain lattialämpö.
miltäs tää kuulostaa.

ja jos kuulostaa yhtään järkevältä niin kumpi parempi:

alla enemmän lecapapua ja päällä vähemmän eristettä. vai vähemmän papua ja enemmän eristettä?
vaihtoehdot vielä senteissä:
- lecasora 13 cm
- styrox 5 cm
- lattiavalu 7 cm

tai

- lecasora 8 cm
- styrox 10 cm
- lattiavalu 7 cm

sitte tuli vielä sellainenkin mieleeni noista salaojituksista ylipäätään, että jos talon alla on märkää savee, niin kannattaako sitä kauheesti kuivata
kaikkihan tietää miten kuivalle savelle käy!!
tällasta tälläkertaa