Alapohjan eristäminen

[jusjal]

Lattiaremonttia kevythirsirunkoiseen taloon, jossa sisäpuolinen lämmöneristys
Kylmät ja vetoiset lattia pitäisi saada nyt lämpimäksi.
Nykyinen lattia on reunavahvistetun maanvaraisen laatan päälle koolattu puulattia. Laatan ja puulattian välissä noin 200mm mineraalivilla.

Ajatuksena on purkaa puulattiarakenteet eristyksineen pois.
Nykyinen eriste korvattaisiin laatan päälle asennettavalla 200mm uritettu Finnfoam ja seinää vasten esim. Thermisol Step reunakaista.
Eristeen päälle lämmitysputkien asennus ja 80mm valu.

Mielestäni tämä vähentäisi huomattavasti riskirakenteita lattiassa ja parantaisi alapohjan lämmöneristystä.

Tällaiseen toteutukseen kommentteja ja vinkkejä?

[rintsikan repijä]

Kuinkas korkealla tämä vanha laatta on verrattuna ympäröivään maahan? Tulisiko uudet eristeet ja valu hirsien yläpuolelle?
Jos on väliseiniä jotka lähtevät vanhan laatan päältä, olisi ne syytä nostaa uuden valun pinnalle..

[jusjal]

Laatta on maanpinnan yläpuolella noin 20-30cm.

Pari alinta hirsikerrosta jäisi eristeiden ja valun alapuolelle.
Tästä syystä oli tarkoitus asentaa seinää vasten tuota uritettua reunakaistaa, tai jokin patolevy tyyppinen ratkaisu, jota vasten tulisi noin 20mm Finnfoam. Finnfoam toimisi näin myös valumuottina.
Näin syntyisi eristeiden ja valun sekä seinän väliin tuuletusrako. Väliseinät pääsevät tuulettumaan huonetilaan ja ulkoseinät varmasti tuulettuvat myös ulos päin.

Onko tällaisella toteutuksella mahdollista saada puuosat tuulettumaan ja lattia kuitenkin lämpöiseksi?

[vm51]

Vaikeutuukohan hirsien kengitys, kun se jossain vaiheessa tulee eteen? Viime kesänä suunnittelin vanhan hirsirakenteisen piharakennuksen korjauksen, missä 80-luvulla valettu laatta oli laatan ja hirren välisestä eristeestä huolimatta pilannut kaiken. Laatta piikattiin pois ja alimmat kolme hirsikertaa vaihdettiin. Kannattaa siisi miettiä miten muiden rakenteiden huolto ja korjaus tulevaisuudessa tapahtuu.

Nykyään osa rakennesuunnittelijoista suunnittelee puurakenteisen ja maanvaraisen laatan niin, että sokkelin sisäpuolelle tulee pystyyn eriste. Tämä sitten toimii laatan reunana, mutta laatta ei tule alaohjauspuuta ylemmäs. Pystyeristeellä katkaistaan laatan ja sokkelin sauma - ehkäisee ehkä kylmäsillan muodostumisen ja radonin pääsyn sisätilaan. Toinen vaihoehto on laittaa laatan ja sokkelin saumaan bitumikaistale.

Eli kannattaa miettiä asia niin, että rakenne toimii ja olemassa olevien rakenteiden tilannetta parannetaan. Lisäksi varmistetaan, että vanhojen rakenteiden huolto on mahdollista ja helppoa.

PS. Vanhaa laattaa ei kannata jättää uuden laatan eristeen pohjaksi!!!!!! Tästä oli vasta keskustelua Otsikolla "Saneeratun kylppärin ongelmat". Eli jos sinä laitat tiiviin materiaalin vanhan laatan päälle saatat luoda hyvän tilanteen maakosteudelle nousta vanhan laatan päälle josta se ei enää pääse pois.
Ohje. vanha laatta pois
maata pois ja tilalle kapillaarikatko 250-300mm
Eriste
uusi laatta, jonka yläpinta ei tule alimman hirren alapinnan yläpuolelle.

[stewie]

Ajatuksena on purkaa puulattiarakenteet eristyksineen pois.
Nykyinen eriste korvattaisiin laatan päälle asennettavalla 200mm uritettu Finnfoam ja seinää vasten esim. Thermisol Step reunakaista.
Eristeen päälle lämmitysputkien asennus ja 80mm valu.

Tällaiseen toteutukseen kommentteja ja vinkkejä?

Kuulostaa ihan ok rakenteelta, pikkuisen muuttaisin jos ite olisin tekemässä. Tietysti paras tapa olisi poistaa se laattakin sieltä kokonaan (kuten vm51 ehdottikin) ja tehdä perus maanvaraisen alapohjan rakenteet, mutta reunavahvistetun laatan kanssa ei taida onnistua. Itse korvaisin tuon uritetun eristeen perus pontatulla eristeellä. En oikein ole vakuuttunut tuon uritetun eristeen tuulettuvuuden toimivuudesta. Ensimmäinen eriste laastilla kiinnittämällä laattaan mahdollisimman tiiviisti, ja reunoille jättää sitten sen verran saumaa että saapi elastisen urtsin sinne pursotettua ja näin ollen rakenteiden liittymästä tiiviin. Seuraava eristekerros sitten saumakohdat limittäen. Tosi asiahan on se, että märkä ja kostea se vanha laatta tulee olemaan ja siksi tekisinkin rakenteesta mahdollisimman tiiviin. Parin alimman hirsikerroksen jäädessä valun ja eristeiden alapuolelle saattaisin vetää pari lämmityskaapelia laatan ulkoreunoille peruslaatan päälle, nuo hirsikerrokset kun tulee olemaan aika kylmänä uuden lattiarakenteen kanssa. Riippuu nyt tietenkin detaljista.

PS. Vanhaa laattaa ei kannata jättää uuden laatan eristeen pohjaksi!!!!!! Tästä oli vasta keskustelua Otsikolla "Saneeratun kylppärin ongelmat". Eli jos sinä laitat tiiviin materiaalin vanhan laatan päälle saatat luoda hyvän tilanteen maakosteudelle nousta vanhan laatan päälle josta se ei enää pääse pois.
Ohje. vanha laatta pois
maata pois ja tilalle kapillaarikatko 250-300mm
Eriste
uusi laatta, jonka yläpinta ei tule alimman hirren alapinnan yläpuolelle.

Joo tuossa toisessa keskustelussa oli muistaakseni kaksoisbetonilaattarakenne EPS-eristeillä, ja siten se poikkeaa tästä rakenteesta. Miksi tämä rakenne on toimivampi, johtuu siitä että finnfoami on tiiviimpää, joten kosteus/hajut ei pääse kovin helpolla nousemaan pintalaattaan/sisäilmaan ja toisekseen tässä tapauksessa eristepaksuus on paljon parempi lattialämmityksenkin kannalta.

[rintsikan repijä]

Juu ja kyseisessä ketjussa keskusteltiin kellaritilasta, jolloin puhutaan taas ihan eri asioista kuin tässä.
Täällä tuntuu osa olevan vaihtamassa joka kerta kaikki maa-ainekset oli sitten kysymys kellarista tai keskikerroksesta.
Täytyy muistaa että monessa kellarissa on uppopumppu poistamassa sitä "kosteutta".
Jos tuo mainitsemasi talo olisi rankarakenteinen, uskaltaisin tehdä tuolla tyylillä, hirsirakenteisena se valu pitäisi tosiaan saada irti niistä alimmista hirsistä..
Tuleeko seinään lisäeristystä?

[jusjal]

Kiitoksia kommenteista.

Laatan rakenne on tosiaan reunavahvistettu laatta. Varsinaista sokkelia ei ole ollenkaan.
Laatan pois piikkaminen ei onnistu.

Todella mielenkiintoinen keskustelu käyty ketjussa "Saneeratun kylppärin ongelmat". Mielestäni meidän tilanne on hieman erilainen kuitenkin.

Salaoja- ja hulevesiputket ovat juuri saneerattu.
Niiltä osin kun olen lattiaa avannut, puurakenteet ovat ihan terveen tuntuisia. Pohjalaatta ei ole kostean oloinen.
Alkuperäisessä lattiarakenteessa on käytetty höyrynsulkumuovia. Tämän ei vaukuta aiheuttaneen ongelmia.

Asiaa tässä pohdiskeltuani, vaikuttaa varmimmalta ratkaisulta korvata sisäseinistä kaksi alinta hirttä esim. leca-harkoilla. Näin saadaan siltä osin hirsirakenne eristeiden ja päälilaatan yläpuolelle.
Ulkoseinien uskon kuitenkin tuulettuvan ulos päin.
Se on selvä, että valu ei saa tulla hirsiseinään kiinni.

Itse näin turvallisempana laatan jonkinlaisen tuulettamisen uritetulla eristeellä.
Toisena ideana tuli mieleeni asentaa platon multi levy, tai vastaava, laattaa vasten ja tämän päälle eristeet. Onko tällaisesta toteutuksesta kenelläkään kokemusta?

Jos asentaisi urittamattoman Finnfoam levyn laattaa vasten laastin avulla, minne mahdollinen maasta laattaan nouseva kosteus siinä tapauksessa ohjautuisi?
Haihtuisi pikkuhiljaa laatan reunoilta ulos? Jos laatta näin kuitenkin pahasti vettyy, mitä mahdollisia seurauksia sillä olisi?

Seiniä ei ollut tarkoitus lisäeristää ainakaan tässä vaiheessa.

[stewie]

Asiaa tässä pohdiskeltuani, vaikuttaa varmimmalta ratkaisulta korvata sisäseinistä kaksi alinta hirttä esim. leca-harkoilla. Näin saadaan siltä osin hirsirakenne eristeiden ja päälilaatan yläpuolelle.
Ulkoseinien uskon kuitenkin tuulettuvan ulos päin.
Se on selvä, että valu ei saa tulla hirsiseinään kiinni.

Itse näin turvallisempana laatan jonkinlaisen tuulettamisen uritetulla eristeellä.
Toisena ideana tuli mieleeni asentaa platon multi levy, tai vastaava, laattaa vasten ja tämän päälle eristeet. Onko tällaisesta toteutuksesta kenelläkään kokemusta?

Jos asentaisi urittamattoman Finnfoam levyn laattaa vasten laastin avulla, minne mahdollinen maasta laattaan nouseva kosteus siinä tapauksessa ohjautuisi?
Haihtuisi pikkuhiljaa laatan reunoilta ulos? Jos laatta näin kuitenkin pahasti vettyy, mitä mahdollisia seurauksia sillä olisi?

Seiniä ei ollut tarkoitus lisäeristää ainakaan tässä vaiheessa.

Tuo Leca-harkkoratkaisu on rakenteen kosteusteknisen toimivuuden kannalta järkevää, tosin työläs homma varmasti. Leca-harkkojen ulkopuolelle jos vielä laitat EPS-eristeen, niin rakenne saadaan lämpimämmäksi ja kylmäsillan vaikutusta pienemmäksi.

Tuossa uritetun levyn tapauksessa näen muutaman ongelman. Tässä oletuksena on, että uritettu eriste olisi laattaa vasten, koska en näe tarpeelliseksi käyttää uritettua eristettä enää 100mm Finnfoam-eristeen päällä, johtuen eristeen hyvästä vesihöyrynvastuksesta. En nyt päässyt ihan perille tuosta Finnfoamin ratkaisusta, mutta se lienee vähän samanlainen kuin platon-lattiassa, eli sisäilmaa imetään lattian sisälle ja sieltä pois. Tuossa Finnfoam-ratkaisussa ei oteta koneellisesti ilmaa sinne eristeen uriin ja siten tuulettuminen tapahtuu lähinnä talvella. Epäselväksi jäi Finnfoamin ratkaisun kanssa, mihin se ilma sieltä urista on suunniteltu kulkeutuvan, toivottavasti ei ainakaan takaisin sisäilmaan (varmaan kuitenkin platon-lattian mukaisesti putkella ulos?). Sisäilman mukana uriin kulkeutuu myöskin pölyä yms. mitä mikrobit tykkäävät popsia ravinnokseen. 200mm eristettä käytettäessä laatan pinnan ja eristeen uran lämpötila on viileähkö, joten kondenssin riski urissa/laatan pinnassa kasvaa.

Jos asentaisi urittamattoman Finnfoam levyn laattaa vasten laastin avulla, minne mahdollinen maasta laattaan nouseva kosteus siinä tapauksessa ohjautuisi?
Haihtuisi pikkuhiljaa laatan reunoilta ulos? Jos laatta näin kuitenkin pahasti vettyy, mitä mahdollisia seurauksia sillä olisi?

Reunoille toki ja osa jää jumiin siihen laatan ja eristeen väliin. Tästä on todennäköisesti seurauksena jonkinlaista mikrobikasvua laatan ja eristeen rajapinnassa, ja sen mahdollisuuden pienentämiseksi rakenteen ilmatiiveys ja eristeen tiivis asentaminen laatan pintaan on tärkeää. Tällainen tilannehan on normaalissa maanvaraisessa alapohjassakin mutta niissäkään ei ongelmia tule jos rakenteiden liittymät ovat tiiviitä.

Ps. väliseinien kengittäminen tulee myös huomioida käytti mitä ratkaisua tahansa.

[vm51]

Juu ja kyseisessä ketjussa keskusteltiin kellaritilasta, jolloin puhutaan taas ihan eri asioista kuin tässä.
Täällä tuntuu osa olevan vaihtamassa joka kerta kaikki maa-ainekset oli sitten kysymys kellarista tai keskikerroksesta.
Täytyy muistaa että monessa kellarissa on uppopumppu poistamassa sitä "kosteutta".
Jos tuo mainitsemasi talo olisi rankarakenteinen, uskaltaisin tehdä tuolla tyylillä, hirsirakenteisena se valu pitäisi tosiaan saada irti niistä alimmista hirsistä..
Tuleeko seinään lisäeristystä?

Ei se nyt aivan eri asia ole. Jos betonilaatta valetaan maatavasten on tärkeää huolehtia siitä ettei maakosteus nouse sisätiloihin. Ei sillä ole mitään merkitystä onko laatta kahden metrin syvyydessä maan alla vai 0,3m maan päällä. Sitä paitsi ellei talon omistajalla ole tiedossa että maalaji laatan alla on soraa joka ei nosta kapillaarisesti kosteutta maasta niin olisi järkevää tarkistaa asia ennen kuin tekee komiat pinnat laatan päälle. Lisäksi reunavahvistettua laattaa käytetään perustamistapana kun maan kantavuus on heikkoa - kuten hiesu, hieta, savi yms. routivat maalajit. Siinä mielessä tämä on sama kuin se toinen keskustelu: maakosteus ja sen katkaisu kun kyseessä on betonilaatta valettuna maan päälle.

[vm51]

Mutta jaa...siinä mielessä tämä on eri juttu kuin se kellarin laatta, että tässä ei voida alkaa piikkaamaan laattaa auki ja vaihtamaan maata. Siinä todennäköisesti kävisi köpelösti.

[rintsikan repijä]

Itsellä on samankaltainen projekti käynnissä juuri ja olen miettinyt juuri tätä reuna-alueiden kosteusrasitusta, jos purut ovat täysin kuivia ja laatta kuiva niin rupeaako se laatta puskemaan kosteutta jos poistaa purut ja asentaa 200mm eps eristeen päälle?
Olen suunnitellut ottavani kaksi alinta vaakalautaa pois ja laitan seiniin tulevan uretaanilevyn (lisäeristys) lähtemään vanhan laatan päältä ylös (eps sitten vasta laatan päälle)

[jusjal]

Vanhojen rakennekuvien mukaan, laatan alaiset maakerrokset on ensin "routimaton täyte" ja tämän päällä "vesijuntattu sora".
Ympäröivä maa on hyvin hiekkapitoista.
Mitä tuolla laatan alla on oikeasti, ei ole mitään tietoa.

Muutamassa paikassa tullut eteen korjausehdotus, jossa pohjalaatalle tehdään ensin kumibitumikäsittely.
Tämän päälle sitten eristeet ja muut eristeen päälliset rakenteet.
Tällainen käsittely pitäisi todennäköisesti maasta nousevan kosteuden pois laatan päältä. Kosteus ei pääsisi alemman laatan päälle saatika muihin rakenteisiin.
Vai onko ihan sama vaikutus, jos Finnfoam-levyn asentaa laastin avulla tiivisti laattaa vasten?

Tähän jos lisää vielä Leca-harkoilla ylös nostetut väliseinät, mielestäni kosteuden aiheuttamat ongelmat alapohjassa olisivat aika hyvin minimoitu.
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta toteutuksesta?
Mitä muita vaihtoehtoja tulee mieleen?

[stewie]

Muutamassa paikassa tullut eteen korjausehdotus, jossa pohjalaatalle tehdään ensin kumibitumikäsittely.
Tämän päälle sitten eristeet ja muut eristeen päälliset rakenteet.
Tällainen käsittely pitäisi todennäköisesti maasta nousevan kosteuden pois laatan päältä. Kosteus ei pääsisi alemman laatan päälle saatika muihin rakenteisiin.
Vai onko ihan sama vaikutus, jos Finnfoam-levyn asentaa laastin avulla tiivisti laattaa vasten?

Kumibitumikäsittely on toki "tiukempaa" tavaraa kuin Finnfoam eli läpäisee vähemmän vesihöyryä. Näin ollen Finnfoameihin olisi mahdollista nousta vähemmän kosteutta peruslaatasta. Tilanne kuitenkin olisi peruslaatan kannalta sama molemmissa tapauksissa. Laatta on kylmässä maata vasten joten siihen nousee kosteutta maasta vesihöyrynä ja mahdollisesti kapillaarisesti riippuen salaojituksesta, pintavesien poisohjaamisesta, sadeveden poistosta, maan kapillaarisuudesta jne. En murehtisi tuon peruslaatan tilannetta koska se jää tiiviiden kerrosten alle, eikä siten ole ilmayhteydessä sisäilmaan ellei sitten käytä tuota uritettua eristettä. Seinien kosteusrasituskaan ei tuon laatan kostumisen takia kasva kun kerran ulkoseinät ja väliseinät meinasit nostaa ylemmäs. Mielestäni bitumikäsittelyillä, epoksikäsittelyillä jne. ei siis voiteta juuri mitään. Finnfoam on kuitenkin umpisoluista, ei siten nosta kosteutta kapillaarisesti ja vesihöyryn kulkeutuminenkin on todella hidasta/vähäistä. Kaiken kruunaa vielä tuo lattialämmitys, minkä olet tuumannut asentaa, eli jos sieltä Finnfoamien läpi pitkän ajan kuluessa nousisi kosteutta sekin vähäinen kosteus haihtuisi lattialämmityksen ansiosta.

Tämmöinen kaksoisbetonilaatta rakenne Finnfoamilla eristettynä on oikeastaan hyvin samanlainen rakenne kuin nykyajan alapohjarakenteet, niissä vain ei ole tuota peruslaattaa alla ja kosteusrasitus maasta sisäilmaan päin siten jopa suurempaa kuin tällä sinun rakenteellasi (oletuksena, että molemmissa on toimiva kapillaarikatko laatan alla), eikä niissä tule ongelmia jos pintalaattaa ei pinnoiteta liian aikaisin ja seinän ja lattian liittymät ovat tiiviitä.

Tuon seinän ja lattian liittymän voisit tehdä vaikka siten kuin tuossa yhdessä viestissä ehdotit, eli harkkoa vasten pystyyn Finnfoam-kaistale vaikka se 20mm. Tuon liittymän tiivistäisi sitten valun kovettumisen jälkeen vesieristeellä + vahvikenauhalla. Ja vielä tuosta Finnfoamin asentamisesta sen verran, että kun jätät sinne reunoille vaikka 20mm raon, jonka tiivistä sitten elastisella uretaanivaahdolla, niin tee se vaahdotus kahdessa osassa, toinen vaahdotus ensimmäisen kerroksen kuivuttua/kovetuttua. Näin saadaan ilmatiivis kerros myös tuonne eristeiden välille.

[SaLexi]

Taidanpa minäkin työntää lusikkani tähän soppaan

Ilmeisesti haasteet ovat siis:
1. Vanhasta laatasta mahdollisesti nouseva kapillaarinen kosteus
2. Valun irroittaminen hirsiseinästä, niin ettei seinä lahoa ajan saatossa

Finnfoam toki estäisi kosteuden nousun alhaalta, koska on niin tiivis materiaali. Mutta onko se sitten jo liiankin tiivis, varsinkin seinien lähistöllä? Itse lähtisin ensin katkaisemaan kapillaarisen nousun ja tässä tapauksessa käyttäisin kyllä salaojittavaa eristettä alimmaisena. Sehän katkaisee tehokkaasti kapillaarisen nousun. Salaojittavan päälle laittaisin joko Finnfoami tai EPS:ää. EPS:n etuhan olisi se, että se päästäisi kuitenkin hieman kosteutta lävitseen, Foami taas sulkee lähes kokonaan. Seinän vierustoille harkitsisin Foamin/EPS:n tilalle toista kerrosta salaojittavaa eristettä. Tai tietenkin massipäällikkö tekisi koko 200mm kerroksen salaojittavalla. Mielestäni olisi kuitenkin tärkeää, että tuo laatta pääsee kuivumaan vähintään reunoilta vapaasti ja kapillaarinen nousu estettäisiin.

Mutta miten sitten erottaa laatta hirsiseinästä niin, ettei hirret aikojen saatossa ala lahoamaan? Se onkin hyvä kysymys. Olen vähän skeptinen tuon Thermisol Step reunakaistan suhteen, se kun on ilmeisesti jotain kosteutta läpäisemätöntä materiaalia, jossa vain on uria? Muovi vasten puuta ei kuulosta koskaan hyvältä vaihtoehdolta. Ennemmin erotuskaistan pitäisi olla sellaista materiaalia, josta vesihöyrykin paukkaa tarvittaessa läpi kohti laattaa ja kuivuu sitä kautta huoneilmaan. Lattialämmitysputket tulisi mielestäni sijoittaa oikeastaan niin lähelle ulkoseinää, kuin mahdollista, jotta reuna pysyy reilusti plussan puolella, eikä kosteus pääse tiivistymään sisäpuolella hirteen.

[stewie]

Taidanpa minäkin työntää lusikkani tähän soppaan

Hyvä, että saadaan lisää mielipiteitä.

Ilmeisesti haasteet ovat siis:
1. Vanhasta laatasta mahdollisesti nouseva kapillaarinen kosteus
2. Valun irroittaminen hirsiseinästä, niin ettei seinä lahoa ajan saatossa

Finnfoam toki estäisi kosteuden nousun alhaalta, koska on niin tiivis materiaali. Mutta onko se sitten jo liiankin tiivis, varsinkin seinien lähistöllä? Itse lähtisin ensin katkaisemaan kapillaarisen nousun ja tässä tapauksessa käyttäisin kyllä salaojittavaa eristettä alimmaisena.

Tiiveydestä ei ole haittaa tässä tapauksessa, kosteuden suunta on kuitenkin suurimman osan vuodesta sisältä ulospäin ulkoseinän tapauksessa. Jusjalhan oli vielä suunnitellut kengittävänsä hirret uuden lattian pinnan korkoon Leca-harkoilla, jolloin hirret eivät jäisi uuden lattian alapuolelle ja siten niiden lämpötila pysyisi korkeampana ja kosteuspitoisuus pienempänä. Lähes vettymättömänä eristeenä Finnfoam katkaisee myös kapillaarisen kosteuden nousun joten tarvetta salaojittavan eristeen käyttöön ei ole, ja ilmeisesti tuo kapillaarisen kosteuden nousu ei tässä ole ollut kovin merkittävää. Rakennuksen salaojitusjärjestelmäkin on saneerattu.

Salaojittavan päälle laittaisin joko Finnfoami tai EPS:ää. EPS:n etuhan olisi se, että se päästäisi kuitenkin hieman kosteutta lävitseen, Foami taas sulkee lähes kokonaan. Seinän vierustoille harkitsisin Foamin/EPS:n tilalle toista kerrosta salaojittavaa eristettä. Tai tietenkin massipäällikkö tekisi koko 200mm kerroksen salaojittavalla. Mielestäni olisi kuitenkin tärkeää, että tuo laatta pääsee kuivumaan vähintään reunoilta vapaasti ja kapillaarinen nousu estettäisiin.

Foamin "sulkeva" ominaisuus on tässä vain eduksi. Foamia käytettäessä pintalaatta kuivuu valun jälkeen toki lähes ainoastaan sisäänpäin joka tuleekin huomioida riittävän pitkänä kuivumis-/kovettumisaikana. Jos haluaisi käyttää salaojittavaa eristettä, niin toimivin ratkaisu olisi salaojittavaeriste + finnfoam. Silloinkin mahdollisimman paljon Foamia. Salaojittavaeriste kun on diffuusioavointa, joten sen päälle tarvitaan tiivis kerros estämään kosteuden nousua maasta sisälle päin, EPS-eriste on liian harva tähän tarkoitukseen. Lämpötila maassa huitelee pintalaatan, 200mm eristeen + betonin jälkeenkin vajaassa 15 asteessa laatan keskellä, reuna-alueilla muutamaa astetta alempana (lattialämmitys huomioitu). Ja kuten varmaan tiedämme, niin RH maassa on 100% tarkoittaen siis sitä, että kosteuden suunta on suuren osan vuodesta maasta sisäänpäin. Jos olisi massipäällikkö ja koko eristekerros olisi salaojittavaa, niin diffuusiokosteuden nousu maasta pintalaattaan ja sisäilmaan olisi merkittävästi runsaampaa, joka saattaa pitemmän päälle tuottaa ongelmia pintalaatan ja sen päällysrakenteiden rajapinnoissa. Mutta massipäälliköllä olisikin varaa tehdä lattia vaikka uusiksi Mitä tulee peruslaatan kuivumiseen reunoilta, niin harkko ulkopuolisella EPS-eristeellä ei estä sen kuivumista ulospäin.

Mutta miten sitten erottaa laatta hirsiseinästä niin, ettei hirret aikojen saatossa ala lahoamaan? Se onkin hyvä kysymys. Olen vähän skeptinen tuon Thermisol Step reunakaistan suhteen, se kun on ilmeisesti jotain kosteutta läpäisemätöntä materiaalia, jossa vain on uria? Muovi vasten puuta ei kuulosta koskaan hyvältä vaihtoehdolta. Ennemmin erotuskaistan pitäisi olla sellaista materiaalia, josta vesihöyrykin paukkaa tarvittaessa läpi kohti laattaa ja kuivuu sitä kautta huoneilmaan. Lattialämmitysputket tulisi mielestäni sijoittaa oikeastaan niin lähelle ulkoseinää, kuin mahdollista, jotta reuna pysyy reilusti plussan puolella, eikä kosteus pääse tiivistymään sisäpuolella hirteen.

Aikaisemmin ehdottamani reuna-alueen tiivistys mahdollistaa hirsirakenteen kuivumisen. Muovi vasten puuta on ihan hyvä ratkaisu kun se on oikeassa paikassa Lattialämmitysputkituksesta olen samaa mieltä, että ulkoreunalla tihennetty putkitus ja keskempänä voi olla harvemmassa.