Ajatusleikki.

[Mäki-Tuomola]

No sitten on asiat jo ihan kohtuullisella varmuudella rakenteellisesti ihan jees.

Aika harvoin puuverhouksen alle on mitään liikaa vesihöyryä vastustavaa laitettu. Yhden hirsitalon kyllä tiedän mikä on alaosiltaan vuorattu kattohuovalla verhouksen alla luultavasti roiskevesiä tai jotain muuta ajatellen. Ei siinäkään mitään vikaa ainakaan vielä ole havaittu.

Ongelmaksi yleensä muodostuu tilanne, jossa ulkoverhous on tehty ilman tuuletusväliä JA maalattu latexilla tai muulla muovisideaineisella maalilla päältä JA sisäpinnassa ei ole höyrysulkua tehtynä. Uskoisin, että yleisimmin tuo ongelma näkyy ulkomaalin lohkeilu sliisuina irti kun vesihöyry puskee väkisin läpi ja kostuttaa ulkoverhouksen. Tällöin maali korkkaa irti.

Kyllä tuon seinän rakenteen saa tutkittua aika hyvin rikkomatta paikkoja sen ihmeellisemmin. Päättelyä ja listojen raottelua.

Ilmoittele millainen on niin ihmetellään tarkemmin.

[Peltola]

Ja hei! Ainahan voi vaatia kaupanpurkua;)

[PetteriKivimäki]

Nillitystä, sori: tarkkoja jos kun ollaan, niin voi myös tiivis ei-kovin-hyvin-vesihöyryä-läpäisevä -materiaali (esim tervapahvi) olla hygroskooppinen eli kosteutta sitova ja edelleen luovuttava eli ns. hengittävä, mutta pieni vesihöyrynvastus pintakerroksessa helpottaa useista materiaaleista kootun rakennekokonaisuuden hygroskooppista toimivuutta. Eli pienen vesihöyrynvastuksen omaava pintakerros ei-hygroskooppista materiaalia voi toimia hygroskooppisessa rakenteessa, kuten ohut kerros vesihöyryä läpäisevää akrylaattilateksia. Sitten kun kerroksia on tullut sudituksi vuosikymmenten kuluessa yhä enemmän ja enemmän ja vesihöyrynvastus kasvaa, lakkaa myös rakenne toimimasta hengittävänä.

Ja saa puupaneelin pellavaöljypohjaisellakin tavaralla ei-hygroskooppiseksi eli ei-kosteutta imeväksi ja luovuttavaksi eli ei-hengittäväksi. Näköjään. Lääpin pihasaunan uudet panelit viime kesänä Uulan öljykuullolla ja sen muodostama tiivis pinta piru vie on täysin ei-hygroskooppinen, talvisaikaan kylmän pukkarin seinille kondensoituva löylykosteus ei imeydy ei sitten yhtään, vaan valuu noroina seinää alas betonilattiaan, johon muodostuu jäätä. Ei hyvä, ei ollenkan.

Olenkin ottanut tavaksi polttaa saunomisen jälkeen yhden puolikkaan pesällisen puita lopuksi saunan ovi pukkariin auki ja pukkarin ilmaräppänä taivaan tuuliin auki, ilmanvaihdon tehostaminen auttaa tässäkin.

[Mäki-Tuomola]

Siis aina muistaa sen, että sisäpinnasta ei rakenteeseen pääse enempää kosteutta kuin ulkopinta pystyy luovuttamaan taivaan tuuliin. Jos näin on niin kosteus pysyy kauemmin rakenteessa.

Nuo ulkoseinät voisi ajatella vähän niinkuin saunan paneeleina Petterin tapauksessa. Eli tuuletusvälissä on selkeästi kylmempää ilmamassaa, mikä ei pysty sitomaan kosteutta niin paljon kuin saunan ilmamassa. Kun paneelit ovat käsiteltyjä niin vesihöyry ei pääse niin helposti tunkeutumaan puuhun ja lämmittämään sitä, joten kosteus kondensoituu paneelin pintaan. Paneelit pysyvät kuivana, mutta onko siellä saunassa silloin niin kiva olla?

Itse en tästä syystä käsittele saunan paneeleita millään. Siellä on kivempi olla. Samasta syystä yritän säilyttää seinäni mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäisevinä. Vaikeuden tähän tuo se, että tarvitsee suunnitella rakenne hyvin. Seinässä ei saa olla yhtään rakennetta, joka ei pysty luovuttamaan kosteutta eteenpäin. Työ ja vaivannäkö on ollut muten turhaa.

Otetaan vielä tuo saunaesimerkki. Kun paneelit on käsitelty on ilmastointi huomattavasti suuremmassa merkityksessä. Eli puhdas puu imee kosteuden itseensä ja luovuttaa sitä hitaasti takaisin huoneilmaan ja tuuletusväliin pyrkien tasaamaan kosteuden ympärilään. Tällöin se antaa myös hieman aikaa hitaammalle ilmastoinnille?

Vielä lisää vettä myllyyn. Ajatelkaa, että joku intiaani olisi mennyt laittamaan sauna tuuletusväliin esim. lasivillaa. Käsittelemätön puu kastaisi sen tasoittaessaan kosteutta, mutta villa ei luovuttaisi kosteutta eteenpäin sillä nopeudella, joka säästäisi sen homehtumasta. Sama kun testattaisiin käsitellyillä paneeleilla niin villa ei kastuisi niin paljoa joka voisi sen pelastaa.