Kosteudenpoistajan hyötykäyttö

[NORDMAN]

Kuivattelin tuossa remonttikohdetta tehokkaalla (700W) kosteudenpoistajalla. Hurisee seinustalla ja kerää sisäilmasta kosteutta koneen sisällä olevaan tiiviseen ja helposti otettavaan astiaan. Ajattelin:

1) Kaiken koneen ottaman sähkön täytyy muuttua lämmöksi, mikä ei ole hukkaa näin lämmityskaudella kun muutoinkin on osittain suoraa sähkölämmitystä. Sitten vielä mietin että koneessahan tapahtuu veden olomuodonmuutos kaasusta nesteeksi. Siitä täytyy vapautua "ilmaista" energiaa koneen ottaman sähkön lisäksi?

2) Vaihdoin ilmanottoaukon eteen paremman suodattimen, poistaa aikalailla pölyä ilmasta parantaen sisäilman laatua.

3) Totesin että sisäilman ollessa näin talvella yli 20 celsiusastetta ja sisäilman suhteellisen kosteuden pysytellessä 35% kieppeillä, tulee astiaan vettä reilu kymmenisen litraa vuorokaudessa. Sehän on tavallaan tislattua vettä. Kiikutin näytepullot kuntaan suppeaan talousvesianalyysiin: erinomaista juomavettä! Mihin tässä enää tilaamaan porakaivoa, kun vanhaa pintakaivoa voi käyttää kaikkeen muuhun kuin juomiseen.

[Zaffodi]

1) Oot keksiny ikiliikkujan
2) Pitää kyllä paikkansa
3) Tislatun veden juominen ei ole pidemmän päälle terveellistä: http://www.helsinki.fi/kemma/kysykemias ... minen.html

[KariFS]

1) Kyllähän siinä faasimuutos tai joku muu juttu tapahtuu. Veden höyrystymislämmön verran siinä vapautuu "ylimääräistä" lämpöenergiaa. Kai Ittekin tuota funtsaillut joskus ohimennen, ja taidettiin siitä joku lyhyt juupas-eipäs-väitöskin tehdä tällä foorumilla vuosia sitten
2) Ihan viisasta ajatellen jo laitteen kestoikää ja toiminnan tehokkuutta pitkällä tähtäimellä.
3) Se vesihän tulee siitä kun ilmassa oleva kosteus tiivistyy pinnalle. Eiköhän siinä sen verran ole huonepölyä sun muuta "vitamiinia" seassa ettei se ihan tislattua vettä vastaa. Vaikka olisi ne paremmat filtteritkin. En tuota itse joisi kuitenkaan, kellarissa käytän tuota vettä lattiakaivojen vedenpinnan ylläpitoon

[NORDMAN]

Osaako joku laskea paljonko "ilmaista" energiatehoa vuorokaudessa vapautuu, jos ilman vesihöyrystä tiivistyy 10kg nesteeksi vuorokaudessa. (Vesi 2260 kJ / kg). Siis kilowattitunteina.

Tiedän ettei sisäilma yksinään sisällä näin paljon vettä höyrystyneenä, vaan vesi on peräisin pieneltä osin korvausilmasta ja osin kuivuvista rakenteista. Ilmeisesti rakenteissa niiden kuivuessa tapahtuu vastakkainen veden olomuodonmuutos, joka taasen jähdyttää?

[Labyrint64]

En tiedä miten kuivurisi toimii mutta meillä ainakin toimintaperiaate on kuin pakastimessa. Kompressori jäähdyttää putkihäkkyrää joka vetää niin kylmäksi että puhaltimen häkkyrän läpi johtuva kostea vesihöyry jäätyy putken pintaan. Jonkin ajan huristuaan, laite siirtyy sulatustilaan jolloin jää sulaa vedeksi ja valuu viemäriin. Teoriassa tislausta mutta erona se että tislatessa sekaan ei pääse epäpuhtauksia. Kuivurissa epäpuhtaudet tulee likaisen ilman mukana jäähän joten tiivistynyt kosteus ei ole lainkaan puhdasta.

En oikein ymmärrä tuota "ilmaisen energian" kaavaa. Tuo laite käyttää energiaa kylmäaineen tiivistämiseeen ja kylmäaine höyrystyessään imee lämpöä itseensä huoneilmasta = jäädyttää. Käytännössä siis käytät laitetta sisäilman jäähdyttämiseen (ja samassa yhteydessä ilmasta tiivistyy kosteutta). Se, että laite lämmittää sisäilmaa johtuu taas siitä että kompressorin tiivistäessä kylmäaine nesteeksi, syntyy lämpöä. "Ilmaiste energiaa" ei takuulla synny missään vaiheessa.

Se että laite tuntuu lämmittävän ilmaa tehokkaasti, saattaa johtua siitä että kuivempi ilma tuntuu lämpimämmältä kuin samanlämpöinen kostea ilma.

[NORDMAN]

^
En ensinielemällä sulata yllä olevaa kommenttia.
Toki energiaa ei voi syntyä tyhjästä, mutta se on voinut "latautua" vaikkapa ilmankosteuden muodossa ilmaan, joka taas vapautuu kosteuden tiivistyessä nesteeksi ja niin edelleen.

En muutoinkaan ole pohtinut asiaa satavarmaksi, mutta seuraavaa olen:

Laite kuluttaa sähköä 700W teholla.
Laite on kaiken aikaa sisätilassa, eikä siitä mitään niin haluttaessa sisätilan ulkopuolelle poistu.
Energia ei voi kadota.
Miksi muuksi kuin lämmöksi sisätilaan otettu sähköenergia muuttuisi?
Lisäksi vapautuu energiaa veden olomuodonmutoksessa kaasusta nesteeksi?


Mitä sellaisia epäpuhtauksia sisäilmassa on, joita voi hengittää muttei voi juoda?

[KariFS]

Osaako joku laskea paljonko "ilmaista" energiatehoa vuorokaudessa vapautuu, jos ilman vesihöyrystä tiivistyy 10kg nesteeksi vuorokaudessa. (Vesi 2260 kJ / kg). Siis kilowattitunteina.

1 kWh on 3,6MJ, eli muutettaessa kilo taikka noin litra vettä höyryksi, tarvitaan

2,26 MJ / (3,6 MJ / kWh) = 0,62 kWh energiaa, ja sama toiseen suuntaan.

Tiedän ettei sisäilma yksinään sisällä näin paljon vettä höyrystyneenä, vaan vesi on peräisin pieneltä osin korvausilmasta ja osin kuivuvista rakenteista. Ilmeisesti rakenteissa niiden kuivuessa tapahtuu vastakkainen veden olomuodonmuutos, joka taasen jähdyttää?

Mistäs tiedät? Oli mulla jossain semmoinenkin taulukko missä kerrottiin kuinka paljon vettä ilma pystyy "sitomaan" kulloisessakin lämpötilassa, mutta nyt en sitä kerkiä etsimään. Aika paljon kuitenkin. Mutta erittäin hyvä pointti tuo että jos sitä pelkästään seinistä tai lattiasta irtoaa niin nollasummaa pelataan.

[NORDMAN]

^
Eli 0,62 kWh per litra. Jo kymmenen litran vuorokautinen tiivistyminen tuottaa 6,2 kWh lämpöenergiaa laitteen kuluttaman sähkön lisäksi. Tuo 6,2 kWh olisi "ilmaista" jos höyrystyminen olisi tapahtunut ulkona. Kesällä painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa voisi olla mahdollista.

Muistaakseni noin kaksikymmenasteinen ilma voi sitoa 100% suhteellisessa kosteudessa noin 17g vettä kuutioon, joten siitä voi päätellä ettei sisäilmaan mahdu montaa litraa vettä etenkin kun suhteellinen kosteus puutalossa sisällä normaalisti pyörii 25-45% välillä.

Rupesi tuntumaan siltä että tässä ollaan keksimässä ilmalämpöpumppua vaikeimman kautta uudestaan.

[markokoo]

^
Tuo 6,2 kWh olisi "ilmaista" jos höyrystyminen olisi tapahtunut ulkona.
...
Rupesi tuntumaan siltä että tässä ollaan keksimässä ilmalämpöpumppua vaikeimman kautta uudestaan.

No onhan se "ilmaista" kun se joka tapauksessa olisi höyrystynyt. Haet siihen kaveriksi vielä kierrätyskeskuksesta parit pakastimet ja jäädyttelet ne vedet (ja vaikka hanasta lisää) - muista vaan kantaa jäät pihalle. :)

[Labyrint64]

Mitä sellaisia epäpuhtauksia sisäilmassa on, joita voi hengittää muttei voi juoda?

No, tuohan kerää mikrobit ja homeet joita ilmassa leijuu. Tuskin mikään hepasuodatinkaan kaikkea puhdistaa. Hengittäessä hengitysteiden värekarvat hiukan sitoo epäpuhtauksia matkalla ja uloshengitys palauttaa osan takaisin. Juomalla 100-1000 kertaisen määrän epäpuhtauksia ne menee suoraan vatsaan ja jos vatsahapot ei niitä saa eliminoitua, kulkeutuu ne elimistöön.

Kun tarkemmin miettii tuota prosessia niin tottakai syntyy lämpöä. Kylmäaine pumpataan nesteeksi niin siinähän syntyy se lämpö. Kun se suihkutetaan putkistoon kaasuksi niin se imee sisäilmasta lämpöä, jota on tallentunut erittäin paljon kosteaan ilmaan = vesihöyryyn. Pakastimen takaosakin hohkaa lämpöä koska pakastettavista ruoista + lämpövuodoista imetään lämpöä joka siirretään lauhduttimeen pakastimen takaosaan.

Mutta vaikka höyrystä saisi tiivistämällä lämpöä niin ei tuo laite ole kuitenkaan täysin ikiliikkuja. Kompressori vie sähköä kun kylmäainetta paineistetaan eikä tämä prosessi ole häviötön. Ilmalämpöpumpuillakin on joku cop-arvo joka kertoo hyötysuhteesta.

Ja kuten aiemmin mainitsin niin takuulla lämmöntunteeseen vaikuttaa myös se että laite kuivattaa ilmaa. Viileä kostea tila tuntuu paljon kylmemmältä kuin kuiva samanlämpöinen tila.


Varsinaiseen otsikon aiheeseen;

Meillä kuivurilla kuivataan pyykkejä. Pyykit on samassa tilassa missä kuivuri joten kuivuri pitää ilmankosteuden terveellisissä rajoissa ja pyykit kuivavat nopeasti. Kuivuri pärähtää myös useasti suihkun ja saunankin jälkeen kuivaamaan ilmaa. Joskus kun oli vikavirtasuoja jostain syystä lauennut ja kuivuri oli pari päivää pois käytöstä, huomasi sen kyllä välittömästi paljon kosteampana ilmana (vaikkei tiloissa tuolloin suihkuteltu tai kuivattu pyykkiä)

[sarte]

^
Eli 0,62 kWh per litra. Jo kymmenen litran vuorokautinen tiivistyminen tuottaa 6,2 kWh lämpöenergiaa laitteen kuluttaman sähkön lisäksi. Tuo 6,2 kWh olisi "ilmaista" jos höyrystyminen olisi tapahtunut ulkona. Kesällä painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa voisi olla mahdollista.

Muistaakseni noin kaksikymmenasteinen ilma voi sitoa 100% suhteellisessa kosteudessa noin 17g vettä kuutioon, joten siitä voi päätellä ettei sisäilmaan mahdu montaa litraa vettä etenkin kun suhteellinen kosteus puutalossa sisällä normaalisti pyörii 25-45% välillä.

Rupesi tuntumaan siltä että tässä ollaan keksimässä ilmalämpöpumppua vaikeimman kautta uudestaan.

Otahan huomioon, että se veden faasimuutoksesta tuleva energia on ainoastaan lainassa kylmälaitteen höyrystimestä. Energiaa kuluu kylmäaineen höyrystämiseen ja siihen faasimuutokseen kuluva energia ei vapaudu lämpönä. En nyt jaksa oikeasti alkaa laskemaan, mutta se on varmaa, ettei koko tuota energiamäärää saa kokonaisuudessaan käyttöön voi olla ettei yhtään tai että kokonaisuus on jopa negatiivinen.

[lmfmis]

Otahan huomioon, että se veden faasimuutoksesta tuleva energia on ainoastaan lainassa kylmälaitteen höyrystimestä. Energiaa kuluu kylmäaineen höyrystämiseen ja siihen faasimuutokseen kuluva energia ei vapaudu lämpönä. En nyt jaksa oikeasti alkaa laskemaan, mutta se on varmaa, ettei koko tuota energiamäärää saa kokonaisuudessaan käyttöön voi olla ettei yhtään tai että kokonaisuus on jopa negatiivinen.

Joku tuota laski lämpöpumppufoorumilla ja se cop oli noin 1.


Eli laite lämmittää senverran minkä sähkötehon nappaa. Lisäksi tapahtuu kuivaus sitten.

[NORDMAN]

Otahan huomioon, että se veden faasimuutoksesta tuleva energia on ainoastaan lainassa kylmälaitteen höyrystimestä. Energiaa kuluu kylmäaineen höyrystämiseen ja siihen faasimuutokseen kuluva energia ei vapaudu lämpönä. En nyt jaksa oikeasti alkaa laskemaan, mutta se on varmaa, ettei koko tuota energiamäärää saa kokonaisuudessaan käyttöön voi olla ettei yhtään tai että kokonaisuus on jopa negatiivinen.

Kosteudenpoistajan paras hyötykäyttö on tietenkin kosteuden poisto.

[NORDMAN]

Otahan huomioon, että se veden faasimuutoksesta tuleva energia on ainoastaan lainassa kylmälaitteen höyrystimestä. Energiaa kuluu kylmäaineen höyrystämiseen ja siihen faasimuutokseen kuluva energia ei vapaudu lämpönä. En nyt jaksa oikeasti alkaa laskemaan, mutta se on varmaa, ettei koko tuota energiamäärää saa kokonaisuudessaan käyttöön voi olla ettei yhtään tai että kokonaisuus on jopa negatiivinen.

Joku tuota laski lämpöpumppufoorumilla ja se cop oli noin 1.


Eli laite lämmittää senverran minkä sähkötehon nappaa. Lisäksi tapahtuu kuivaus sitten.

Eli jos kosteus on pääosin peräisin kuivatettavista rakenteista, joista se haihtuu ensin sisäilmaan, on kokonaisuus negatiivinen.