Vesieristys kellarisaunassa

[Juhako]

Kysyisinpä mielipiteitä?
Tällainen -60 rak. talo ja sauna kellarissa, ei ulkoseiniä, mutta maanvarainen lattia. Muualla kellarissa n. 6 cm valu ja kostea hiekka alla, saunassa/pesuhuoneessa/pukuhuoneessa (olleet ilmeisesti aikoinaan samaa pesutilaa?), ajalle tyypillinen laatta/piki/laatta rakenne.

Piki ”löytyi” viemärikaivon uusinnan yhteydessä. Valoin kaivon/osan myös lattiaa ja pikesin vanhan pien tasolta.
Sitten uusi valu.
Nythän vaaditaan vesieristys pesutiloihin, aikani tutkittuani netistä vesieristeitä ”näitä uusia kummisia” muutamasta löytyi maininta, ei käy, jos kosteusnousu ilmiö mahdollinen. Eli korkkaa ”kummin” ilmeisesti irti.
Omassa tapauksessanihan on 2 vaihtoehtoa, piki toimii ja on vesieriste, kahtahan ei saa laittaa päällekkäin? Muutoin mahdollinen kosteus jää väliin muhimaan?
Todennäköisempi on, että piki ei enää toimi (oma pikeys ei liity vanhaan, vanha ”kuivunut”) ja tällöin kapillaari nousu on mahdollinen?

Kun sitten tutkin lisää näitä vesieristeitä, löysin 2 sementtipohjaista ”hengittävää” vaihtoehtoa, Mira 4650 Aqua stop ja Casco WetBlock., kumpikaan ei nähdäkseni ole sertifioituja, joita laki vaatisi.
Mutta ”hengittävinä” ne antaisivat mahdolliselle kapillaari nousulle tai pien ja vesieristeen väliin joutuvalle kosteudelle mahdollisuuden poistua ?

Miralla vedin saunan lattian ja 10 cm seinille, samoin pesuhuoneen lattian ja seinille 50 cm, siitä ylöspäin uuden ”kummi vedeneristeen”.
Mira kun oli tilaustuote ja jälkeenpäin löysin Cascon lähikaupasta , sen ajattelin vetää vielä pukuhuoneen lattiaan (sillä että pesuhuoneen ja pukuhuoneen lattiat ovat samaa tasoa, letku pesussa vesi menee pukuhuoneen puolelle ja vesiputket tulevat pukuhuoneen kautta/mahdollinen vesivahinko, pukuhuoneen kynnys on kyllä korkealla, joten vesi ei pääse muualle).

Lievää kapillaari nousua on ollut havaittavissa muualla kellarissa vanhoissa (25v.) koolauksissa jotka oli ed. omistaja lyönyt betoniseiniin kiinni, eli alapuut aivan pehua.

Mielestäni rak. laki vesieristyksestä ei ihan aina osu kohdalleen näissä vanhoissa taloissa?

Meniköhän ihan poskelleen remppa, onkohan odotettavissa ongelmia?

[Zaffodi]

Mikäli vedeneriste ei korkkaa eli pysyy kiinni laatassa tulee kosteus nousemaan seinille.
Ei niissä määräyksissä mitään epäselvää tai tulkinnan varaa ole, niiden kanssa vain pitää myös pohjat tehdä nykymääräysten tasoon eli tapauksessasi olisi lattiaan pitänyt tehdä kapilaarikatkot, eristeet ja uusi valu. Todennäköisesti tuossa olisi parhaiten toiminut laatoitus suoraan betonin päälle ja saumaus mahdollisimman huokoisella laastilla tai jopa saneerauslaastilla. Mutta se siis ei täytä nykymääräyksiä eikä sitä voi suositella sillä siitä voi tulla esim. myyntitilanteessa harmia.
Eli oikeastaan se määräys on ihan hyvä, jos on kosteusongelmaa ei voi käyttää vedeneristettä eli ei voi korjata ellei tee pohjia myöten kunnolla. Tuottaa tietty isompia remppoja mutta varmasti pitkäikäisempiä ratkaisuja.

[Vtec-Mies]

Eli ymmärsinkö oikein, et ole purkanut koko lattiaa siihen pikeen asti? Teetkö uutta valua lisää siihen vanhan valun päälle. Laita tartuntaprimeri jos niin teet. Minä tekisin niin, että kiertäisin hieman sääntöjä ja purkaisin vanhaan pikeen asti, uutta kuumaa pikeä päälle, siitten valu. siis siinä tapauksessa jos en purkaisi soraan asti Ai niin, tuleekos siihen valuun lattialämmitystä lainkaan? sekin vaikuttaa sitten omalla tavallaan päätöksiin.

[Juhako]

Kiitos vastaajille.
Totta, että Zaffodin esittämä ratkaisu olisi se oikea, mutta omistamani kapitaalin määrä rajoittaa remonttibudjettia, joten en mennyt siitä missä aita on matalin, vaan siitä missä aitaa ei ollut laisinkaan ;)
Ideana oli näin ” amatöörin maalaisjärjellä” ajateltuna, että laitan vesieristeen, joka estää veden imeytymisen lattiaan/seiniin, mutta on myös hengittävä, jolloin mahdollinen diffuusio/kapillaari kosteus pääsee tuulettumaan koneellisella ilmanvaihdolla pois tiloista, jos olen asiaa oikein ymmärtänyt?
Sertifioidut kumimaiset eristeet nähdäkseni siirtäisivät vain kosteusongelman lattiasta seinille. Toisaalta kun joissain ko. eristeissä on maininta, ei sovellu maapohjaisiin lattioihin, ymmärtääkseni siinä on mahdollisuus sille, että kun eriste ei hengitä, mahdollinen kosteus kertyy eristeen alle ja aikaa myöten irrottaa vesieristeen betonilaatasta, samalla myös lattialaatoitus irtoaa?
Kun taas tällainen hengittävä diffuusioavoin sementtipohjainen eriste antaa kosteudelle jonkinlaisen poistumistien?

Totta, että laki ei tunne mitään sovellutuksia, vaan on yksinkertaisen selkeä.
Mutta itse näen niin, että on myös huomioitava korjauksissa ko. aikakauden rakenne (ja omat rahavarat), eli tässäkin talossa on alun perin kellari ollut toissijaisia tiloja, joissa kosteus on päässyt tuulettumaan seinistä/lattiasta huonetiloihin (lukuun ottamatta pesutilojen piettyäosaa).
Saunakin on toiminut ilman isompia vahinkoja 50v.
Tosin täälläkin ed. omistaja on laittanut kellarin lattioihin muovimatot ja seinien puukoolaukset suoraan betoniin, ilman väliainetta ja jälki on sen mukaista matot kupruilleet, koolaukset ”hapantuneet. Osittain varmasti syystä, että lattia ei ole tuulettunut, vaan ajanut kosteuden seinien kautta ulos/koolinkeihin? Tosin puukoolausta ei käsittääkseni pelasta uudessakaan talossa mikään, jos se kellarissa napsutellaan suoraan betoniin kiinni?
Tarkoitus on laittaa kellarin lattioihin laatoitus, mutta se on sitten myöhemmin funtsattava asia.

”Voisi ajatella, että jos vetäsen ”umpikumin” kellariin, niin käy kuten aikoinaan monelle hirsitalolle, jotka tuhottiin muovilla. Toisaalta ”umpioimalla jonkun osan, siirrän kosteuden toiseen paikkaan, joten mieluummin laitan hengittäviä materiaaleja ja tuulettelen kosteudet pihalle.

Vtecille, en purkanut koko lattiaa, vain sen mikä oli pakollista uuden viemärikaivon osalta. Eli valoin kaivon ympäristön uudelleen, siihen piki vanhan pien tasolle ja toinen valu päälle, todennäköisesti pikeyksestä ei tullut täysin yhtenäinen vanhan kanssa, vaikka parhaani yritin? Lattialämmitystä ei tule.
Totta, miksi teettää virheitä muilla, kun ne voi ihan itsekin tehdä ;)

Mahdollisessa myyntitilanteessa tarkoitukseni ei ole ketään ns. ”kus…”, vaan olen kuvannut rakenteet ja dokumentoinut käytetyt aineet (ei sertifioituja), jotka esitän mahdolliselle ostajalle, joka sitten voi tehdä omat ratkaisunsa, jättää ostamatta/tinkiä hinnasta ymv.? Oman mielenrauhan kannalta on parempi kertoa totuus, kuin elellä 5v. ”toivoen parasta ja peläten pahinta”.

Kuten sanottu, olen amatööri kuitenkin näissä asioissa ja siksi otan mielelläni vastaan kommentteja/neuvoja ammattilaisilta, tai jos jollain on kokemusta ko. tuotteista käytännössä, ennekuin laatoitan pesutilat, kerkiää vielä tekemään jonkinasteisen korjausliikkeen, ennekuin livahtaa täysin pöksyihin

[Mäki-Tuomola]

Kuultua märkätilaasentajan henkilösertifiontikurssilta: " ...näitä vähimmäismääräyksiä pitää noudattaa aina, poissulkien esim. rintamamiestalontalon kellarirakenteet, joissa kapillaarisen kosteuden nousu voi aiheuttaa enemmän haittaa kun tiivis vedeneristyskalvo aiheuttaa hyötyä." Ratkaisuahan ei tietystikään tarjota, koska yksikään yritys ei voi hankkia tuollaiselle rakenteelle sertifikaattia. Testaaminen on likipitäen mahdotonta.

Näihin kohteisiin täytyy aina tehdä tilannekohtainen arviointi ja suunnitteluun ei mielestäni kannata insinööritoimistoa tai vastaavaa käyttää. Itse liputtaisin tuollaisessa pintaremontissa laastien toisiinsa tarttuvuuden puolesta sekä lattialämmityksen kuivattavasta voimasta. Eli primeroinnit ja laastit hyvälaatuisia ja "kovia". Aineet jotka ovat tarkoitettu uimaaltaisiin luulisi toimivan. Sauna kuivaa itsestään ja suihkukaappi on kohdillaan, jos peseytyjiä on paljon.

Ilman vedeneristettä rakenellessa kannattaa minimoida tuo kosteuden pääsy rakenteisiin ja tuuletuksen tehostaminen käytön aikana ja sen jälkeen. Eihän maakosteus pääse haihtumaan kylpyhuonetilaan jos sen suhteellinen ilmankosteus hakkaa sataa pinnaa. Maakosteuden nousun vähentäminen on myös yksi asia johon helposti ja halvalla voi vaikuttaa ohjaamalla sadevedet kauemmaksi talosta ja tarkistaa maankallistukset.

[Juhako]

Mukava kuulla, että ainakin jossainpäin Suomea käytetään virallisissa opetustilanteissa sitä ns. maalaisjärkeä, eikä käsketä tekemään ”sutta ja sekundaa” tieten tahtoen lain perusteella.
Lakia vastaan minulla ei ole mitään, se on hyvä ja sillä poistetaan uusista ja monista vanhoistakin taloista ”kosteus pommeja”.
Mutta siitä puuttuu soveltamisohjeet. Kosteuseriste itsessään vähät välittää laista, jos alta tulee kosteus ja tuuppoo sen eristeen irti.

Itsellä seuraavana remppana (saunan valmistuttua) tulossa asuinkerroksessa oleva, -80/-90 vaihteessa tehty WC/suihkuhuone, sinne olen tilannut ”lisenssin” omaavan ukon sutimaan sertifioidun ”kummiliisterin” yltympärinsä, alla ei ole maakosteutta.

Kellä varallisuutta on, kannattaa tehdä kellarissa, kuten Zaffodi neuvoi ylempänä, kaivaa kellarin lattiat auki ja asentaa sinne kapillaarikatkot ym.
Mutta siinäkin on mielestäni huomioitava se, että jos kaivaa vain saunan siirtää kosteus ongelmaa seiniin tai seuraavan huoneen lattiaan. Eli sitten koko kellarista lattiat mäelle ja kaikki alustat uusiksi. Olisi tarkoittanut itsellä n. 70 m2 ja ja sillä kohtaa säästöpossu puristeli päätänsä siihen malliin, että päätin jättää tekemäti.

No Mäki-Tuomolan kommentteihin vielä, itellä saunojia ei paljon ole 2-3. Paitti jouluna ku kersat tulee (toivottavasti) kyläileen. Mutta eihän ”yks pääsky kesää tee”, eikä yks saunailta taloo kaada!
Saunassa on puukiuas, johonka yleensä viskataan kalikka pari lopuksi, joten se kuivaa jo kohtuullisesti tilat ja lopun hoitaa koneellinen ilmastointi.
Salaojat on kunnossa ja ulkoseinät aikoinaan bitumilla käsitelty ja vedetty ristiin 2 kertainen bitumihuopa ulkopuolelle + styroksit (se oli sitä tyroksi aikaa), nythän olis paremmat emmeet.
Luulen, että vaikka ulkoseinille mättäis mitä, se ei maakosteutta talon keskeltä poista (jossa sauna on), saattaa kyllä jossain tapauksissa vähentää.
Lattialämmitystä en laita, ihan noin ”kokemuksesta”, ilman alapuolista eristystä.
Jouduin avaamaan pienen osan lattiaa kellarissa muualta ja valoin sen umpeen (alla kostea hiekka). Kun ei meinannut kuivua, laitoin lämmityspuhaltimen ”kuivaamaan” jolloin ”märkä läntti” suureni, sitten kun otin lämmön pois ja puhalsi vain huoneilman lämpöistä alkoi hitaasti kuivua. Eli toteamus, lisälämpö nostaa lisää maakosteutta betoniin.
Liekö näköharha, vai oppia kantapäänkautta?
Koska näkö (kyky siis), on vielä suht normaali, epäilen, että lattian lämmittäminen ilman alapuolen eristämistä on turmiollista?