Osittain lahon lattiavasan korvaaminen/vahvistaminen

[stewie]

Joo asia kun on lähellä sydäntä, niin sitä tulee aina innostuttua

[ObOlli]

Ihan sivuseikkana, tuo Karhiksen viittaama väitskäri oli siis meitin labrassa tehty, hieman hassu olo abstraktia lukiessa kun tuntui niin tutulta, kunnes tarkistin tekijän. Minä siis olen biologiassa ja genetiikassa amatööri, mutta tiedän mistä laitteista siinä puhutaan, ja olen kuunnellut hyvin sujuvasti kun labran johtajat kertovat erilaisia esille tulleita seikkoja. Olin toki väitöstilaisuudessa, joten jotain tuosta on tarttunut.

Minä esittäisin ultralyhyen tiivistelmän suomenkielellä tuosta väitskäristä olevan, että (epäillystä) hometalosta otettujen pöpönäytteiden viljely antaa aivan alakanttiin olevan kuvan näytteen todellisesta pöpökannasta, sekä lajeina että määrinä. Tämä osoitettiin/varmistettiin eristämällä näytteestä DNA, monistamalla ne qPCR-laitteella, sekvensoimalla, ja katsomalla siitä mitä pöpöjä löytyi ja paljonko. Erikseen sanottiin että pöpökannasta ei tämän tutkimuksen perusteella pystytty vetämään johtopäätöstä siitä, että onko rakennuksessa homeongelma: "Pienestä näytemäärästä ja lajiston voimakkaasta normaalivaihtelusta johtuen luotettavia johtopäätöksiä kosteusvaurioiden osuudesta lajiston vaihteluun ei kuitenkaan kyetty tekemään."

Ja omia kommenttejani jälleen: aivan epäilemättä tarkoitus oli selvittää voidaanko pöpökannasta nopeasti saada selville homeongelmatapaukset. Vaikka sitä tulosta ei saatukaan, ainakin saatiin kehitettyä uusia menetelmiä. Epäilemättä yksi motiiveista oli myös tutkia kuinka validi menetelmä viljely on, se kun lienee yleisesimmin käytetty. Viljely antaa ainakin kahdella tavalla harhaisen kuvan: viljelyolosuhteet eivät sovi kaikille pöpöille. Toiset eivät kasva kyseisessä ravintoliuoksessa ollenkaan, näitä ei siis löydetä viljelyllä, tai kasvavat huonosti joten niitä löytyy liian vähän. Voi jopa olla pöpöjä joille ravintoliuos sopii loistavasti, joten ne voivat olla yliedustettuja. Toisaalta viljelyyn ei tarvita miljoonien sekvensaattoreita ja kymppitonni(e)n kemikaaleja, joten luotettavuudeltaan vaillinaisenakin sillä on varmaankin jotain tekoa (pitäisi tietty kysymäni pomoilta, niin tietäisin taas uutta... ;)

Abstrakti ei kertonut millä laitteella sekvensoitiin, ja väitskäri on työpaikkani hyllyssä, joka tekee tarkistamisesta tähän hätään hieman hankalaa

Yhteenvetona, tämä ei suoraan liity hometalojen ongelmallisuuteen, vaan sen selvittämiseen että voidaanko terve- tai hometalo luotettavasti (sic!) tunnistaa otetusta näytteestä.

MuoksLisäys: voin hyvin kuvitella kuinka rahoittajalla on ollut toiveena pyhä graali: jokin pikatesti jolla voidaan luotettavasti tunnistaa hometalo. Sellaisen rahallinen arvo olisi valtava. Harmi vaan ettei se ollut ihan niin helppoa tällä kertaa...

[tessu]

Se on sitä nykyajan hömpötystä noi mikropit ja aspestit sanos vanhakansa,ne kun ei minnekkään leviä jollei tahallaa pöllyttele.
Ja totta pihalla on vaikka MITÄ pöllyä kun sinne menee että pitäsköhän naamari päässä kävellä heeh!

[Zaffodi]

Off-topic on jo kovin vahva joten eiköhän jatketa

Mulla on kokemusta home-epäilyistä ja niiden tutkimisesta sekä tulkitsemisesta jo varmaankin yhden kirjan verran jos osaisi ja viitsisi kirjoittaa. En mitenkään vähättele ongelmaa mutta se on nykyään enemmän ihmisten korvien välissä kuin oikeasti rakenteissa. Lapset kun kerran talvessa saa flunssan niin heti ollaan huutamassa homepeikkoa esille. Osassa tapauksia niin onkin mutta ei todellakaan kaikissa.
Kärjistetyin esimerkki lienee hometta huutanut kotiäiti joka valitti asiasta terveystarkastajalle saakka. Terveystarkastaja otti näytteitä joista löytyi kohonnut co2 taso ja ulkoilmasta löytyviä homeitiöitä. Sen sijaan terveystarkastaja ei puuttunut siihen, että muitakin havaintoja pystyttiin tekemään: tuloilmaventtiilit oli kiinni, poistopuhallin pienimmällä teholla, emännällä oli monia perussairauksia (niin tuhdissa kunnossa ettei kunnolla päässyt rappuja ylös, astma), ketjupolttaja, siellä oli koira, puutteellinen siivouksen taso. Joka tapauksessa lausunto sentään oli ettei asunnossa ole havaittavissa ongelmaa (rivari).

Ketjun aloittajan kohdalla en murehtuisi asiasta kunhan putsaa lahonneen pois ja katsoo että sen aiheuttajat ovat poissa. Eli jos yläkautta on vuotanut vettä tms. niin sitten pitää siellä katsoa kaikki kuntoon. Ryömintätilassa oleva vasa ei nyt ihan heti levitä mitään koko torppaan kunhan senkin tilan tuuletus on kunnossa.
Alipaine tosiaan vetää ihan mitä tahansa mistä tahansa kunhan välissä on pienikin reikä, temppu on siinä että tekee korvausilmalle isomman reiän oikeaan paikkaan jottei sitä reivitä mistään alapohjista.

[Vma]

Kiitos kaikille vastanneille hyvistä kommenteista. Niistäkin jotka menivät ehkä vähän ohi alkuperäisestä kysymyksestäni..

Tarkennuksena tilanteeseemme.. Kyse on siis portaikon alapuolisesta tilasta johon on edellisten asukkaiden toimesta rakennettu vessa ja siellä on pöntön takana matalassa osassa ollut tuo mainittu vuotanut vesipumppu. Tila on aivan rakennuksen kulmassa. Tila on vain portaiden levyinen (n. 90cm) ja reilut pari metriä pitkä. Noin tilan keskellä tilaa kulkee alimmainen vasa (2x6"), joka ei ole täysin laho mutta vaatii pientä modifiointia ja tuoretta puuta rinnalle. Tuon saa kuitenkin tuettua nätisti päätyseinään jne. Jos vaan saa riittävän pitkän puun jotenkin taivuteltua tuonne alas. Tämä osa tuntuisi olevan sinällään ihan selkeää ja tekemistä vaille valmis.

Mutta sitten poikittaisista vasoista (2x4") pitää uusia ainakin 3 kappaletta kokonaan. Tuon tilan vieressä on eteinen, jonka lattia sinällään on kunnossa mutta lattialautojen alapuoliset vasat tietenkin jatkuvat myös tuon tilan alle. Sitä lattiaa ei tekisi mieleni poistaa vain sen takia, että saisin vasat uusittua siten että tukeutuvat kahden alempana olevan vasan päälle. Joten tässä kohtaa saattaa joutua enemmänkin kikkailemaan. Kuvittelen (ainakin vielä), että saan kakkosneloset tuonne kuitenkin ujutettua ja vieläpä porattua kierretapit paikoilleen. Mietin myös, että voisi kuitenkin olla viisasta käytävän puolelta pari reunimmaista riviä lattialaudoista irrottaa koska samalla helpottuu väliseinän alaosien uusiminen. On meinaan väliseinätolppien alapäät hävinneet kuin tuhka tuuleen eikä nykyisellään ole missään kiinni.

Sitten kun puhutaan niistä mikrobeista niin nykyinen lattian rakenne on sellainen, että alimpien vasojen kyljissä on rimat joiden päällä on poikittain raakalaudoitus. Raakalaudoituksen päällä on sitten purueristys, jossa alimmat kerrokset näyttäisi olevan enemmän sammalta/oksia kuin purua. Ehkä ajateltu, ettei sitten purut valu alapohjaan (joka on muuten ihan hiekkapohja). Eli tuon tutkitun osan perusteella siellä ei näyttäisi olevan mitään ilmansulkupaperia. Miten ISOSTA ongelmasta nyt sitten puhutaan? Meneekö hätävarjelun liioitteluksia pyrkiä lisämään paperointi noiden raakalautojen alapintaan? Ja jos näin niin se pitänee tehdä ryömintätilassa (jossa ei tietenkään ole liikaa tilaa, vaihtelevasti n. 30-40cm). Olisko kuitenkin ehkä viisaampaa (ja ainakin helpompaa) pyrkiä varmistamaan, ettei ilmanvaihto tapahdu alapohjan läpi? Mitenkäs ilmalämpöpumppu tähän tilanteeseen vaikuttaisi? Helpottaisi vai pahentaisi asiaa? Ei nyt oikein pää toimi, että pystyisi päättelemään. Korvausilmaräppänöitä ei nykyisellään ainakaan ole liikaa eli sellaisia pitänee nyt joka tapauksessa järjestää.

Entä vaikuttaako tilanteeseen se, että taloa pidetään mahdollisesti talvella kylmänä tai ainakin vain peruslämmöllä (kesämökistä kun on kyse)?

Kiitos jo etukäteen kaikille jotka jaksavat viestin lukea ja vieläpä vastata kysymyksiin. Onhan niitä taas siinä..