Piharakennukseen kesähuoneet ja eristämiseen vinkkejä

[Arbor]

Tervehdys arvon raadille. Piharakennukseen olen vääntämässä vanhoista rakennustarvikkeista kesäkämppää. Tuunaamista on 11 x 4,2m eli n. 45m2. Toiseen päähän tulee 16m2 huone ja vastakkaiseen päätyyn n. 14 m2 keittiö. Keskelle väliin sitten eteinen jossa komerotilaa ja wc (kuivakäymälä). Pytinkiin tulee 1-vaihe 16A. Ei juoksevaa vettä lainkaan. Tämä osa massiivista 20-luvulta olevaa piharakennustamme on kuivalla hiekkamaalla ja on rakennettu perimätiedon mukaan n. 50-luvulla. Puurakenteinen, eli ulkopuolella pystyrimalaudoitus ja sisäpuolella vaaka(saha)laudoitetettu pinta. Välissä tervapaperit + purut. Tämä kesäkämppä saa varusteikseen vanhat 20-luvun ikkunat ja peiliovet sekä muhkean lankkulattian joka pelastettiin 1800-l. talosta. Sähkötarvikkeet, listat, keittiökaapit sun muut nurkissa varastoidut härpäkkeet ovat myös 20-50 lukua. Ideana on tavoitella tuollaista autenttista mummofiilistä (ja se kunnianhimoinen tavoite on että kukaan ei arvaa että lopputulos on 2010-luvulta).
Tätä kesäkämppää ei ole tarkoitus lämmittää talvisin, pari siirrettävää patteria voi olla käytössä keväällä/syksyllä jos siellä nukutaan tms. 16m2 huoneeseen muurataan piippu ja suoranseinän pönttis (lähinnä fiilistelyyn ja satunnaiseen lämmittämiseen).

Ja niihin neuvoihin/vinkkeihin. Ajattelin ruuvata sisäpuolelle seiniin remonttileijonan, liimaten pinkopahvittaa ja maalata tai sitten leijonan pintaan makulatuuria + maali. Kylminä päivinä remonttijellona eristäisi jossain määrin ja antaa sahatavaraa kiitollisemman pohjan pintakäsittelylle. Miten mahtaa remonttileijona pärjätä kosteuskäyttäytymisen kannalta kun vaihtelut sisätiloissa lienevät vuodenaikojen mukaan melko suuret? Mitähän muuta sisäpinnan matskua voisi käyttää vaihtoehtoisesti? Seiniin pistettävälle materiaalille voin antaa paksuutta max. n. 25 mm, eli koolattavat ratkaisut (selluvilla tms.) eivät oikein sovi. Tietysti jotain höylättyä paneelia, mutta ehkä sellaista ei halua kaikkiin pintoihin. Kipsilevyä en halua edes tontilleni.

Suurempi päänvaiva on alapohja. Tällä hetkellä äyskäröin sisätiloista vanhaa hiekkaa ja kiviä pois jotta betonijalkaa (korkeutta) saan näkyviin n. 50-60 cm. Rossipohjalle ei oikein riitä ilmakiertoa eli homma tästäkin syystä näyttää menevän maanvaraiseksi 10 cm laataksi. Mitä laatan alle? Finnfoam + Lecasoraa kapilaarikatkoksi? Lecasoran alle sitten kangas jotta ei sotkeennu maaperään? Mitään ulko- tai sisäpuolisia eristeitä ei itse sokkelissa tällä hetkellä ole ja koska sokkeli muutenkin on suht.hyvässä kunnossa en sellaisia välttämättä halua sinne laittaa.

Onko joku ratkaissut vastaavia rakenteita? Kaikki kommentit tässä vaiheessa ovat tervetulleita. Kiitos ja kumarrus.

[warixenjalka]

Yrittäisin kyllä tehdä rossipohjan vaikka väkisin, muuten tulee iso kylmäsilta seinän alaosaan kun et halua sokkeliin eristettä laittaa. Nostat sitten vaikka kattoa ylemmäs. Reunoilta vino katto ei tietysti ole autenttista 50-lukua...

Voit käyttää seinän sisäpinnoissa vaikka 25 mm runkoleijona-levyä. Tai sitten laitat kaksi remonttileijonaa ristikkäin. On jämäkämpi pohja kuin yksi remonttileijona, vaikka eipä sekään sitä estä, että levyn saumoista tulee todennäköisesti repeämään makulatuurit ja ehkä jopa pinkopahvit. Mutta se on nimenomaan sitten autenttisen näköistä. Meillä repesi ympäri vuoden lämpimissäkin tiloissa makulatuurit runkoleijonan päällä.

[markokoo]

Ja niihin neuvoihin/vinkkeihin. Ajattelin ruuvata sisäpuolelle seiniin remonttileijonan, liimaten pinkopahvittaa ja maalata tai sitten leijonan pintaan makulatuuria + maali. Kylminä päivinä remonttijellona eristäisi jossain määrin ja antaa sahatavaraa kiitollisemman pohjan pintakäsittelylle.

Myönnetään ensin alkuun että vanhoillisena punaniskana en ole itse tehnyt ikinä pinkopahvitusta liimaamalla. Mutta jos jossain sitä aikoisin kokeilla niin en aloittaisi tilasta joka jää kylmilleen.

Eli haastan ajatuksella että mikä vika nupinauloissa naulattuna perinteisesti? Olisiko leijonasta jotain konkreettista hyötyä tuossa? (nuukana miehenä toteaisin sen rahanhaaskuuksi joka tapauksessa kylmään tilaan)

[Arbor]

Kiitti kommentista. Tuo alapohja tosiaan on sellainen että rossipohja ei pelitä kahdesta syystä: kattoa ei voi nostaa yhtään ylemmäs ja sisätilan korkeudesta en oikein voi tinkiä (jää muutenkin ihan maksimissaan n.245 korkeaksi). Syy kaksi: koko mörskä on rakennettu rinteeseen siten että pitkän sivun toisella puolella on suurelta osin talousarkennuksen muuta osaa jonne ei voi tuuletusluukkua puhkoa.
Pituussunnassa ei alapohjaan saa millään kunnon "läpivetoa". Maavara on nimittäin toisessa päässä aika mitätön, eli alapohjan tuuletus jäisi pahasti puutteelliseksi.

[Arbor]

Pinkopahvin liimaminen: olen itsekin epäluuloinen sellaiseen, mutta jos nyt menen törkkäämään seinille runkoleijonaa niin en usko että pinkopahvi pysyy siinä kiinni muuten kuin naulaamalla leijonan takana olevaan puutavaraan. Ja jos sitten pahvi elää rajusti niin se repeää naulojen kohdalta. Nupi taas ei kiinnitä pahvia leijonaan, siinä repeää huokoinen leijona. Ja hermot.

Tietysti jos heivaan koko leijona-ajatuksen niin sittenhän tuon pinkopahvin kanssa ei ole ongelmaa ja rahaakin säästyy. Voi olla että vedän kokeeksi yhden vuodan kiinni tuohon paikoin todella tikkuiseen lautaan ja tutkin kuinka tasaista jälkeä pahvilla saa.

[KariFS]

Meidän piharakennuksen "autenttinen" sisäseinä verstaan ja saunan pukuhuoneen osalta on huokolevyä joka on vaan maalattu. Peräisin siis 50-luvulta sähköineen kaikkineen. Tämä levy on kyllä tiivispintaisempaa kuin nykyinen vastaava ja viirakuvio näkyy selvästi. Eli ei välttämättä tarvitse edes pahvittaa. Monen talousrakennuksen pukuhuone- ym tilat on myös paneloitu, se ainakin kestää lämpötilojen muutosta ja paperin kanssa on myös tiivistävä rakenne.

Uuniksi laittaisin "fiilistelytiloihin" mieluummin sellaisen joka antaa nopeasti lämpöä, pönttöuunissa on aina se muutaman tunnin viive jos kylmästä lähtee lämmittämään. Vaikka saahan pönttiksiinkin tietysti sen "ruotsalaistyyppisen" ilmankiertosysteemin rakennettua.

Lattiarakenteisiin kaupattiin joskus sellaista patolevyn näköistä joka muodosti tuuletustilan mahdollisesti kapillaarikostean lattian ja pinnan väliin. Ei kokemusta mutta myönnän että tuli joskus harkittua

[markokoo]

Tietysti jos heivaan koko leijona-ajatuksen niin sittenhän tuon pinkopahvin kanssa ei ole ongelmaa ja rahaakin säästyy. Voi olla että vedän kokeeksi yhden vuodan kiinni tuohon paikoin todella tikkuiseen lautaan ja tutkin kuinka tasaista jälkeä pahvilla saa.

Joo siis tarkennuksena että en ehdottanutkaan että huokolevyihin aletaan mitään naulailemaan, ei siitä mitään tule. Itse saunamökissä laitoin naulausrimat (vanhat paneelit) kiertämään seinänvieriä ja huokolevyn väliin tasaamaan ja pikkasen eristämään (huokolevyt sai tässä tapauksessa laittaa ns juostenkustusti jämäpaloista). Huokolevyjen ja naulausrimojen laittamiseen syy oli että mökki oli pyöröhirrestä - suoralle seinälle olisin heittänyt suoraan pinkopahvit. Talon puolella pinkopahvitettu hirsi- ja raakalautaseiniä.

Kyllä pelkkä pinkopahvi hyvin alustan röpöt peittää jossei teräviä ulkonemia. Raakalaudan ja hirsiseinien päälle niitä on perinteisestikin laitettu.