No tulihan niitä, mutta paikka oli suurempi yllätys.

Jokaiselta rintamamiestalon omistajalta on varmasti monesti kysytty: "Löytyikö yllätyksiä". Vanhat talot saattavat joskus todellakin kätkeä sisäänsä niin iloisia kuin surullisiakin yllätyksiä. Remontoidessa niihin sitten törmää.
nummentie 434
Jäsen
Jäsen
Viestit: 564
Liittynyt: Ke Elo 29, 2007 9:34
Paikkakunta: Nummi-Pusula

Re: No tulihan niitä, mutta paikka oli suurempi yllätys.

Viesti Kirjoittaja nummentie 434 »

Perinteisisestihän rintamamiestaloon kuuluu olla vain joko pystyyn/pystyyn/pystyyn ja välirimat tai vaakaan/vaakaan/vaakaan. Vaatimaton jakorima saa olla siellä yläkolmion/räystään tasolla, mutta silloinkin laudoitus jatkuu samansuuntaisena kuin alaosassa.
Eli jos on tarkoitus säilyttää alkuperäinen ilme, niin nämä on vaihtoehdot, jos taas haluaa naamioida taloa näyttämään joltain pakettitalolta, silloin voi laittaa vaikka shakkiruutuiseksi :mrgreen:
Onhan tuota ulkovuorilaudoituksen suuntaa vaihdettu vanhoissakin taloissa ihan perinteisesti, mutta ne on sitten taas huomattavasti vanhempia taloja, eikä sekään tyyli oikein rintsikkaan istu, mittasuhteet paljastavat taas vanhaksi torpaksi tai pitsihuvilaksi naamioidun rintsikan.
Opi toisten virheistä, et voi millään elää tarpeeksi kauan tehdäksesi ne kaikki itse.
Jarkko T
Uusi jäsen
Viestit: 7
Liittynyt: Su Heinä 29, 2012 8:30
Paikkakunta: Joensuu

Re: No tulihan niitä, mutta paikka oli suurempi yllätys.

Viesti Kirjoittaja Jarkko T »

Ka tuotaa.. Alkuperäisyyden neitsyys on viety tältä tölliltä jo -95 kun tähän on tehty kuisti/parveke laajennus, ja en koe olevani niin puristi tuon asian suhteen että se häiritsisi jos ulkonäköä muuttaa, ei radikaalisti mutta joku pieni tvisti siihen olis mukava saada. Lähinnä hakusessa olisi hieman näköä panelointiin. Ei paketti taloa, mutta ei nyt sentään latotimpurin laudoitustakaan. Ja siihen nähen, niin nämähän ovat oman aikansa pakettitaloja.
tessu

Re: No tulihan niitä, mutta paikka oli suurempi yllätys.

Viesti Kirjoittaja tessu »

Hirveän näköistä lautaa??
No eihän höylätyssä puussa mikään pysy ja ainakin ennenvanhaan oli kaikki talojen seinät vaan sahalautaa ja hyvin maali pysyy,siinäpä se onkin tuo idea!
On vaan semmosta hifistelyä tä änykyajan rakentaminen kun kaikki pitä äolla sileetä ja kiiltävää,sen olen huomannu kun naapuri saneeeraa,luotisuoraa ja sileetä jälkeä,joopa joo
Jarkko T
Uusi jäsen
Viestit: 7
Liittynyt: Su Heinä 29, 2012 8:30
Paikkakunta: Joensuu

Re: No tulihan niitä, mutta paikka oli suurempi yllätys.

Viesti Kirjoittaja Jarkko T »

Hitto, se alkais kevät taas kolkuttelemaan oville.. Sinäänsä ihme, että motivaatio on löytynyt viime kesän jäljiltä, vaikka epäilykset oli syys talvesta suuret.

Viime kesänä tuota toimintaa oli kuitenkin ihan keljuttamiseen asti, remontti, pihan laittoa, häät(omat), ja taishan sitä tulla suomenajokoirakin nurkkiin kuseksimaan. Lokakuun alkuviikoilla kun ampui viimeiset niitit seiniä suojaaviin pressuihin, niin tuntui että takki on aika tyhjä... :neutral:

Remontin suhteen eteminen on ollut suht hidasta, kun lähtötilanne oli kuitenkin se, että tiesin kyllä mikä on vasara, ja naulankin tunnistin, mutta rehellisesti sanoen rakentamisesta en tiennyt mitään, kaikki oli opittava tehdessä ja lennosta. ONNEKSI apuna oli/on alan ammattilainen, joka on neuvonut aina seuraavan työvaiheen. Sekä myöskin talkoo porukkaa on pihamailla viuhtonut jonniin verran.

Nyt tilanne on se että yksi seinä huutaa ulkovuorta päällensä, ja yhdestä seinästä uupuu muutama rima ennenkuin siihen voi aloittaa ulkovuorausta. Eli siis kaksi seinää on korkkaamatta. Vanhan korjaaminen on tunnetusti hidasta, vaan en mie arvanna jotta se nuin työlästä on. Elämää suurempia hasardeja ei onneksi ole löytynyt, mitä nyt runkotolpan päitä on pitänyt vaihtaa ja 7.4m alaohjausta.. ja löytyipä seinästä kahdet 50 luvun työhousut, huopahame, jenkki-purkka kortteja ja uskomattoman monta sillipurkkia... :mrgreen:

Kunhan vaan lumet sulais, niin pääsis jatkamaan hommia telineen pystytyksellä..
Vastaa Viestiin