matala- ja toispuoleinen kivijalka

[PiilolanJefe]

Terveisiä vaan kaikille.. aivan ensimmäistä kertaa kirjoittelen, en jostain syystä/tahdosta huolimatta löytänyt haualla ja selaamalla tarpeeksi "spesifejä" vinkkejä joten aloitin kokonaan uuden.

Eli vuonna -63 rakennetussa omakotitalossa on maanvarainen laatta, savi/hiekkamaa.
itä - läsisuuntainen ketterä 78 neliön kämppä, kunnalistekniikka on yms.

Ongelmaksi muodostunut talon kivijalka.. toiselta (länsipuolelta) lähes 2m valosta ja toiselta (itäpuolelta) 20cm kivijalkaa, 2m puolella on ns."jääkaappikellari" eli n.2 neliön "huone" jossa käytännössä pelkästään rappuset ylös-ja alas ja joka kunnallistekniikan johdosta toimii nykyään vesi-ja viemäriputkiston ulos/sisäänmeno "huoneena"

ELI nyt on avattu seinustat ja laitellaan sadevesiviemäreitä ja salaojia, kaadot saadaan just jotenkin järkevästi onnistumaan.. ainoa on että nämä 2m puoli ja 20cm puoli pitäisi jotenkin "järkevästi" saada salaojitettua, "kellarin" eli länsipuolen kivijalka silmin nähden kostea. pienessä kellarissa on sisäpuolella styroksia vilmivanerin alla ja kellaria lämmittää patteri.. kellari alkaa nyt näillä keleillä olemaan suht lämmin, talvella aika jäätävän kylmä.. kosteudesta sisäpuolella en osaa sanoa koska styroksit peittävät siis kellarin seinustaa.

A:millä kannattaisi eristää 2m kivijalka, olin ajatellut laittaa perus patolevy, styroksi, sepeli, täyttömaa ja lähelle maata vinosti styroksia ja kellarin kohdalle 3x styroksit, järkeä vai ei?!

B:kannattaako kellarin seinistä ottaa styroksit pois?!

(jos ette ymmärtäneet mitään, pyydän kärsivällisyyttä ja täydentäviä kysymyksiä jos/kun jotain on epäselvää)

[Juha_P]

Moi ja tervetuloa.

Varmaan joku maarakennus/perustusexperttikin tähän vastaa mutta jotta saadaan keskustelu käyntiin niin heitän tähän yhden amatöörinäkemyksen.

A:millä kannattaisi eristää 2m kivijalka, olin ajatellut laittaa perus patolevy, styroksi, sepeli, täyttömaa ja lähelle maata vinosti styroksia ja kellarin kohdalle 3x styroksit, järkeä vai ei?!

Kun ja jos siitä kellaritilasta ei ole tarkoitus tehdä varsinaisesti lämintä tilaa niin patolevy + styrox (tai joku vettyätön eriste) + pystysalaojitus sepelillä on ihan ok rakenne.

B:kannattaako kellarin seinistä ottaa styroksit pois?!

Ne sisäpuolen styroxit ja vanerit purkaisin pois sokkelia hautomasta.

Ongelmaksi jää sitten vielä ne kellarin talon alla olevat seinät joita ei ulkopuolelta pääse operoimaan, eikö niin?

[A13]

Meillä on talossa vastaavanlainen rakenne kivijalan ja kellarin suhteen. Minä lähestyisin asiaa niin, että selvittäisin ensin mistä kivijalassa näkyvä kosteus on peräisin ja varmistaisin, ettei mikään ränni valuta seinän viereen ja että kaadot ovat poispäin talosta. Sen jälkeen seuraisin tilannetta yhden vuodenkierron. Jos vielä jossain näkyy kosteutta, niin kaivaisin paikallisesti ongelmalliselle seinänpätkälle maan alle fuktisol-levyt.

Meillä pari ajoin kostunutta kivijalan kohtaa saatiin näillä opeilla pysymään kuivana. Tähän ei siis tarvittu salaojia eikä muutakaan taloa ympäröivää kaivuuta tai maanalaisputkitusta.

Kellarin sisäpuolelta ottaisin styroksit ja vanerit pois ja korvaisin lämmittimen pienellä ilmankuivaimella. Ja jos lämpöhävikki vaikuttaa talvella liian isolta, niin tekisin ulkoseiniin tiilirivinteerauksen.

[PiilolanJefe]

Kiitoksia nopeista vastauksista..

Luulisin että kulkuväylällä on osuutta asiaan eli kivijalan kostumiseen ja edellinen eristys oli lähinnä täyttömaata ja pystystyroksi 1m asti.. ensi talveksi muutan kulkuväylän 2m seinästä, lippusiimalla rajaan koko alueen jos ei muuten lopu kulkeminen! :D. laitan sepelin päälle kivijalasta lähtemään viistostyroksit x2 vai tarvitseeko enemmän styroksikerroksia?! Tarvitseeko muuten asentaa muovia styroksin päälle? vai pärjääkö ilmankin?!

Ja tosiaan syösytorvien päät laskevat n.1m päähän seinästä.. toki hieman rinnetonttimainen alusta että vedet valuu suurimmaksiosaksi naapurin pihalle kivituhkamaata pitkin..
Myös räystään rännin uusiminen varmasti auttaa asiaa.. eli ei menisi edes tihkuttaen vettä kivijalan viereen.

Ja juhaP:lle viellä että tosiaan eihän sinne pääse operoimaan muuta kuin yhtä kellarin seinustaa ulkoapäin.. loput ratkaisut pitää tehdä sisältä.

[A13]

Styroksit on tarkoitettu routaeristeeksi, veden ohjaamisessakin ne ehkä auttavat, mutta eivät voi olla pääasiallinen ratkaisu ongelmaan. Talosta poispäin viettävä savikerros on se perinteinen konsti estää veden imeytyminen kivijalan viereen ja alle. Se olisi ollut meillä se seuraava ratkaisu, jos kallistukset ja fuktisol eivät olisi tepsineet.

[PiilolanJefe]

eli ei kannata laittaa näin?!
poikkileikkauksena: kivijalka, patolevy, lecasoraa 200mm, täyttömaa.. ja ylhäältä alas, täyttömaa,lecasora, styroksi x2, lecasora, patolevynreuna, pohjalla salaojaputki..

vaan?

[Matti Alander]

Melko paha operoitava tuollainen kellarimonttu talon alla. Jos jotain yritetään tehdä niin samoin tavoin kuin muitakin kellarirakenteita. Salaojitus riittää yleensä yhdelläkin seinällä, jos pohjavesi ongelmasta on kyse. Kellarin lattian alla kyllä yleisesti on sen verran soraa, että siirtyy vesi ulkopuolisen salaojituksen suuntaan.
Yhden ulommaisen seinän ja vähän talon allekin saa varmasti operoitua salaojittavalla, hengittävällä eristeellä. Silloin tämä seinä muuttuu ulospäin kuivuvaksi ja alkaa auttamaan myös kolmen muun seinän sisäänpäin kuivumista. Kuivumista voi sitten tehostaa kellaria lämmittämällä ja sen lisäksi ilmanvaihdosta huolehtimalla.
Kellarilliseen taloon jota halutaa kuivattaa ulospäin ei tule asentaa vaakasuuntaista niin sanottua routaeristystä. Tämä pienentää ulko ja sisäpuolen tavoiteltuja kuivaavia lämpötilaeroja, niin patolevyjä käytettäessä ja varsinkin salaojittavia hengittäviä eristeitä hyödynnettäessä.
Muovikalvoa ei pidä käyttää nykytietämyksen mukaan koskaan routaeristeen päällä, koska se höyrynsulkuna ulkopinnassa johtaa routaeristeen vettymiseen.
Routaeristeen päällä olisi parempi käyttää n. 100 mm sepeliä tai salaojasoraa suodatinkankaalla suojattuna ja ulospäin kallistettuna. Ylimmäiseksi sitten vesitiivis savi ym. Kerros ulospäin luiskattuna n. 3 metrin matkalta.
Sisäpuolen Styroxin poistaisin, jotta muut seinät voisivat kuivua sisäänpäin.
Mikäli kaikki muu vedenohjaus on kunnossa rännivesijärjestelmineen jne... Niin hyväksi havaittu keino on asentaa kiinteä ilman kuivain, varsinkin rossipermannoissa, joissa luonnollista kuivumista lämmittämällä on haitattu paksulla lattiaeristyksellä.
Korostan kuitenkin erityisesti laadukkaiden ja toimivimpien sorbtio kuivaimien hankkimista, jotka voivat kuitenkin olla yllättävänkin edullisia. Taatusti toimivia kohtuullisella energian kulutuksella.
Kunnollisilla kuivaimilla on pohjois maissa pelastettu monia rossipermantoja homevaurioilta jo vuosikymmenien ajan.

[A13]

Koska tässä tapauksessa kosteutta oli havaittu nimenomaan kellarin seinässä, niin rossipohjan osalta ei ole erityistä syytä epäillä normaalin kissanluukkutuuletuksen riittävyyttä. Sensijaan kellariin olisi hyvä sijoittaa pieni edullinen ilmankuivain. Erityisesti juuri nyt, siis keski- ja loppukesällä, ulkoilma sisältää niin paljon kosteutta, että tuuletus ei kuivata kellaria, vaan aiheuttaa ilmankosteuden kondensoitumista kylmiin seinäpintoihin. Ilmankuivain toimiessaan lämmittää kellaria suunnilleen oman ottotehonsa verran. Meillä on nyt kolme vuotta ollut kellarissa edullsin löytynyt 350 W ilmankuivain.

Ulkopuolen rakenteessa neuvoisin soveltamaan Alanderin Matin viisauksia.

[PiilolanJefe]

Ookej.. eli salaojittavaa eristettä (fuktisol, isodrän) seiniin.

Tämä todellakin on hieman "ongelma kohde" siinä mielesä että tämä kellarin kohta, on viellä alempana maan sisässä kuin koko muu kivijalka eli salaojitusta pitäisi laskea niin paljon että salaojaputkien kallistukset eivät enään toimi tontilta ulos.. toki kellarin sisäpuolella ei näkyvästi ole vettä tullut koskaan eikä sisäpuolella ole havaittavissa kuin kylmyyttä. Lämmintä tilaa siitä ei tarvitse muuten saada muuten kuin sisälle tuleven vesiputkien johdosta pidettävä plussan puolella..

Jos siis laitan salaojittavaa eristettä onko tarpeellista saada eristeet ihan pohjalle asti (anturaa en ole viellä nähnyt vilaukseltakaan) vai onko riittävää eristää samalle korkeudelle koko muun kivijalan kanssa yltympäriinsä? vai riittääkö pelkästään yhden seinustan eristäminen salaojittavalla eristeellä?!


ai kauhia kun on vakiaa mutta olis se kiva laittaa se niin kuin se pitää, ei niin kuin haluaisi

ja tässä linkkiä (toivottavasti toimii)

https://www.dropbox.com/sh/6j5esweo7hv2wwt/eZayLOGcWx

[A13]

Minä lattaisin salaojittavaa eristettä pelkästään siihen ongelmaseinään kellarin kohdalle ja sen koko kaksi metriä alas asti. Muuhun, rossipohjaa ympäröivään 20 cm syvään kivijalan osaan en laittaisi mitään - en edes salaojaa.

[PiilolanJefe]

salaojaa ei ilmeisesti sen tähden kun seinät on kuivat vai kuinka? että ei edes viistostyrokseja eikä patolevyä?

[A13]

Noihin rossia ympäröiviin seiniin en laittaisi yhtään mitään sen vuoksi, kun kerroit maanalaisen osan olevan vain noin 20 cm syvää. Noin matalaan perustukseen ei vaikuta mikään muu kuin pintavesien ohjaus pois talon luota, varsinkin kun talon toisella laidalla kellarin seinän luona on salaoja syvällä.

Onko perustus murtunut routimisen seurauksena? Ellei ole, niin routaerityksellekään ei ole tarvetta.

Ei ole viisasta korjata sellaista, mikä ei ole rikki

[PiilolanJefe]

ok.. korjataan sen verta että mitattuna kivijalka on laudan reunasta matalimmillaan 90cm ja syvimmillään n.150cm kts.kuva linkki..
https://www.dropbox.com/sh/6j5esweo7hv2wwt/eZayLOGcWx

ja mielestäni tässä ei rossipohjaa ole.. ja tässä siis on ollut kivijalan vieressä viistossa routaeristeet, ja osassa on ollut jopa pystyeristeet. Patolevyt jotka tässä on olleet eivät ole olleet kiinni millään muulla kuin hiekalla ja sen takana on ollut pystyssä styroksit.

mistään kohtaa en ole ainakaan huomannut että kivijalka olisi rikki..

sen verta kuulin kun kyselin, että talo kun sijaitsee rinnetontilla, niin kyseinen talo olisi rakennettu aikoinaan täyttömaan päälle. Tämä tontti on alkujaan siainnut samalla korkeudella kuin alapuolen naapurin talo, eli noin 150cm alempana ja on siis nostettu nykyiseen korkeuteen kärrätyllä savi/hiekkamaalla.
ja pihamaalta löytyy mitä mielikuvituksellisimpia "salaojaputkia" eli muovi-ja metalliputkia joihin on porattu/sahattu reikiä

[PiilolanJefe]

Juu eli eli..

eristän matalamman puolen kivijalan nyt niin että leikkaan styroksit kahtia ja laitan kahteenkerrokseen, näin ne olivat siellä jo alkuunsa. 60x50 ja 50x60

sitten syvemmät kohdat kokonaisilla kaksinkertaisella levytyksellä.. eli 120x100 ja 100x120

JA ongelmallisen kellarikohdan fuktisolilla..

talvella jätän seinänvierustat "ajamatta" lumesta ja niillä ei kuljeta jolloin roudan ei pitäisi hirveän syvälle sykkiä.

mietiskelin tässä viellä että onko Fuktisoliin järkeä tehdä reikiä?! kellarinseinästä kun tulee vesiputket läpi, vai jätänkö fuktisolin putkien yläpuolelle?! (muuri jatkuu viellä putkien alapuolella)
vai annetaanko koko futisolin olla ja laitan styroksia niin kuin siellä olikin kun ei se kellari siitä enään kuivemmaksi muutu?!? mutta kylmä siellä on edelleen..