Vettä kellariin
-
anttimauno
- Uusi jäsen
- Viestit: 8
- Liittynyt: To Elo 15, 2013 12:55
- Paikkakunta: Espoo
Vettä kellariin
Rintamamiestalo lienee rakennettu vuoden 1957 paikkeilla. En tiedä, onko salaojia tai missä kunnossa ovat.
Viime aikoina on autotallin ja pannuhuoneen väliseen kellarihuoneeseen tullut sateella vettä lattialle.Raivattuani romuja pois edestä näin, että ulkoseinän ja lattian liitoskohta ja vähän siitä ylöspäin on ulkoseinästä (siis kuitenkin kellarin sisäpuolella) murentunut,lattialla on murentunutta ainetta.Tätä on ehkä metrin pituudelta. Lisäksi jopa sisäseinässä, ei siis siinä murentuneessa, näkyy kosteusjälkiä 20 - 50 cm korkeudelle tietyllä alueella.
Onkohan tämällainen korjattavissa pienellä remontilla,jotenkin sitä murentunutta seinän aluetta korjaamaalla vai edellyttäneekö täyden salaojaremontin, esim. tuolla Isodrän-tekniikalla? Onko Isodräniä kevyempiä (=halvempia) vaihtoehtoja?
Jos kutsun jonkun urakoitsijan tekemään tarjouksen, suosittelevat kai omaa ratkaisuaan, mutta kun en ole asiantuntija, valinta on vaikea.
Voiko käydä niin, että täyden esim. Isodrän-remontin jälkeen vesi alkaa noustakin lattiassa olevista halkeamista,sellaisikin on jossain määrin? Tällöin ei remontista olisi paljon iloa tai ainakaan täyshyötyä.
Onkohan olemassa asiantuntijoita, jotka eivät edustaa mitään rakennusyritystä tai tarvikkeiden myyjää vaan joilta voisi saada (=ostaa) arvion siitä, mitä kannattaisi tehdä? En oikein vielä keksinyt, mistä sellaisen löytäisi.
Hyviä neuvoja odotellen
anttimauno
Viime aikoina on autotallin ja pannuhuoneen väliseen kellarihuoneeseen tullut sateella vettä lattialle.Raivattuani romuja pois edestä näin, että ulkoseinän ja lattian liitoskohta ja vähän siitä ylöspäin on ulkoseinästä (siis kuitenkin kellarin sisäpuolella) murentunut,lattialla on murentunutta ainetta.Tätä on ehkä metrin pituudelta. Lisäksi jopa sisäseinässä, ei siis siinä murentuneessa, näkyy kosteusjälkiä 20 - 50 cm korkeudelle tietyllä alueella.
Onkohan tämällainen korjattavissa pienellä remontilla,jotenkin sitä murentunutta seinän aluetta korjaamaalla vai edellyttäneekö täyden salaojaremontin, esim. tuolla Isodrän-tekniikalla? Onko Isodräniä kevyempiä (=halvempia) vaihtoehtoja?
Jos kutsun jonkun urakoitsijan tekemään tarjouksen, suosittelevat kai omaa ratkaisuaan, mutta kun en ole asiantuntija, valinta on vaikea.
Voiko käydä niin, että täyden esim. Isodrän-remontin jälkeen vesi alkaa noustakin lattiassa olevista halkeamista,sellaisikin on jossain määrin? Tällöin ei remontista olisi paljon iloa tai ainakaan täyshyötyä.
Onkohan olemassa asiantuntijoita, jotka eivät edustaa mitään rakennusyritystä tai tarvikkeiden myyjää vaan joilta voisi saada (=ostaa) arvion siitä, mitä kannattaisi tehdä? En oikein vielä keksinyt, mistä sellaisen löytäisi.
Hyviä neuvoja odotellen
anttimauno
-
tessu
Re: Vettä kellariin
Samaa huomasin päivällä ittekkin että oli vettä kellarissa pukuhuoneen lattiamaton VÄLISSÄ!
No sitä siinä kuivailin ja kuinka ollakkaan kurkkasin varsinaisen kylmäkellarin puolelle ja JOO O vettähän siellä oli,että vuotaa kans talon kulmasta.
Ihmettelen mikä lie tullu kun yleensä vaan kosteutta ollu jo siitä asti kun isäukko lattiat teki?
Liekö rännit menny tukkoon kaatosateessa ja mätti vedet nurkalta ales vai oliko savi niin kuivaa helteen jälkeen että imi kaikki vedet halkeamaan?
No mitään tuolle ei kyl tehdä kun perikunnan talo on,tämmösiä nää vanhat kellari kerrokset on,aika suseja kun ite sanon!
KAIKKI pitäis korjata uudellen ja eipä paljoa innosta yksin tehdä mitään,parempi ois myydä pois viel kun voi!
No sitä siinä kuivailin ja kuinka ollakkaan kurkkasin varsinaisen kylmäkellarin puolelle ja JOO O vettähän siellä oli,että vuotaa kans talon kulmasta.
Ihmettelen mikä lie tullu kun yleensä vaan kosteutta ollu jo siitä asti kun isäukko lattiat teki?
Liekö rännit menny tukkoon kaatosateessa ja mätti vedet nurkalta ales vai oliko savi niin kuivaa helteen jälkeen että imi kaikki vedet halkeamaan?
No mitään tuolle ei kyl tehdä kun perikunnan talo on,tämmösiä nää vanhat kellari kerrokset on,aika suseja kun ite sanon!
KAIKKI pitäis korjata uudellen ja eipä paljoa innosta yksin tehdä mitään,parempi ois myydä pois viel kun voi!
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Vettä kellariin
Voit ottaa yhteyttä kotikuntasi korjausneuvojaan, ovat pääsääntöisesti kokenutta porukkaa ja palvelu on maksutonta.
Kuivan kesän jälkeen on helposti maan ja seinän välissä savessa yläosassa kutistumahalkeama. Nyt kun vettä tulee kunnolla ja erillinen rännivesijärjestelmä puuttuu ja kallistuksetkin voivat olla mitä sattuu, syntyy vedenpainetta perustukseen ja vesi lirahtaa helposti läpi seinän.
Ei kai urakoitsijan käynti tontilla nyt niin paha asia ole, luulisin että päinvastoin. Harvemmin kuitenkaan laskuttavat tästä palvelusta ja joukossa on myös päteviä. Suurempi vaikeus on sitten tunnistaa se pätevä ja tarjousvaiheessa hintahaarukka voi olla kohtuullisen suuri. Viiden tonnin ja viidentoista tonnin urakassa kyllä sitten täytyy olla jotain eroakin.
Pitkällä kokemuksella olen sitä mieltä, että kerralla on kuitenkin parempi tehdä kunnolla. Viritys sinne ja tänne maksaa lopulta enemmän ja oikein mikään ei ole kunnossa.
Jo pelkästään tätä palstaa kahlaamalla pääset hyvin jo kartalle aiheesta, sen jälkeen suunnittelu ja sitten vasta töihin.
Rintamamiestaloissa salaojitus ja eristysremppa lasketaan jo peruskorjaukseksi, eikä nämä kellarirakenteet korkeine sokkeleineen nyt niin huonoja ole olleet, kun ikääkin alkaa kohta olla jo 70 vuotta.
Matalassa hiekkatäyttöisessä perustuksessa on monasti samat ongelmat, mutta eivät vaan tule niin helposti näkyviin.
Kuivan kesän jälkeen on helposti maan ja seinän välissä savessa yläosassa kutistumahalkeama. Nyt kun vettä tulee kunnolla ja erillinen rännivesijärjestelmä puuttuu ja kallistuksetkin voivat olla mitä sattuu, syntyy vedenpainetta perustukseen ja vesi lirahtaa helposti läpi seinän.
Ei kai urakoitsijan käynti tontilla nyt niin paha asia ole, luulisin että päinvastoin. Harvemmin kuitenkaan laskuttavat tästä palvelusta ja joukossa on myös päteviä. Suurempi vaikeus on sitten tunnistaa se pätevä ja tarjousvaiheessa hintahaarukka voi olla kohtuullisen suuri. Viiden tonnin ja viidentoista tonnin urakassa kyllä sitten täytyy olla jotain eroakin.
Pitkällä kokemuksella olen sitä mieltä, että kerralla on kuitenkin parempi tehdä kunnolla. Viritys sinne ja tänne maksaa lopulta enemmän ja oikein mikään ei ole kunnossa.
Jo pelkästään tätä palstaa kahlaamalla pääset hyvin jo kartalle aiheesta, sen jälkeen suunnittelu ja sitten vasta töihin.
Rintamamiestaloissa salaojitus ja eristysremppa lasketaan jo peruskorjaukseksi, eikä nämä kellarirakenteet korkeine sokkeleineen nyt niin huonoja ole olleet, kun ikääkin alkaa kohta olla jo 70 vuotta.
Matalassa hiekkatäyttöisessä perustuksessa on monasti samat ongelmat, mutta eivät vaan tule niin helposti näkyviin.
Re: Vettä kellariin
Sisäpuolelta on turha edes ajatella mitään tuollaista korjata. Katso ensin pintavedet kuntoon eli vesi pois sokkelin vierestä. Jos siitä ei ole mitään apua pitäisi sitten mielenkiinto siirtää salaojiin ja sokkeliin ja tässä vaiheessa alkaa lompakkoakin rasittaa.
Kunnolla se tosiaan kannattaa kuitenkin tehdä jos yleensäkin jotain tekee.
Kunnolla se tosiaan kannattaa kuitenkin tehdä jos yleensäkin jotain tekee.
-
anttimauno
- Uusi jäsen
- Viestit: 8
- Liittynyt: To Elo 15, 2013 12:55
- Paikkakunta: Espoo
Re: Vettä kellariin
Espoossa vaan ei tunnu tuollaista korjausneuvojaa olevan. Teknisen viraston asiakaspalvelu kehoitti vain käyttämään suunnittelussa rakenneasiantuntijaa, mutta ei neuvo, mistä sellaisen löytää. Esim. netistä en ainakaan tuolla hakusanalla löytynyt mitään järkevää.Matti Alander kirjoitti:Voit ottaa yhteyttä kotikuntasi korjausneuvojaan, ovat pääsääntöisesti kokenutta porukkaa ja palvelu on maksutonta.
Kuivan kesän jälkeen on helposti maan ja seinän välissä savessa yläosassa kutistumahalkeama. Nyt kun vettä tulee kunnolla ja erillinen rännivesijärjestelmä puuttuu ja kallistuksetkin voivat olla mitä sattuu, syntyy vedenpainetta perustukseen ja vesi lirahtaa helposti läpi seinän.
Ei kai urakoitsijan käynti tontilla nyt niin paha asia ole, luulisin että päinvastoin. Harvemmin kuitenkaan laskuttavat tästä palvelusta ja joukossa on myös päteviä. Suurempi vaikeus on sitten tunnistaa se pätevä ja tarjousvaiheessa hintahaarukka voi olla kohtuullisen suuri. Viiden tonnin ja viidentoista tonnin urakassa kyllä sitten täytyy olla jotain eroakin.
Pitkällä kokemuksella olen sitä mieltä, että kerralla on kuitenkin parempi tehdä kunnolla. Viritys sinne ja tänne maksaa lopulta enemmän ja oikein mikään ei ole kunnossa.
Jo pelkästään tätä palstaa kahlaamalla pääset hyvin jo kartalle aiheesta, sen jälkeen suunnittelu ja sitten vasta töihin.
Rintamamiestaloissa salaojitus ja eristysremppa lasketaan jo peruskorjaukseksi, eikä nämä kellarirakenteet korkeine sokkeleineen nyt niin huonoja ole olleet, kun ikääkin alkaa kohta olla jo 70 vuotta.
Matalassa hiekkatäyttöisessä perustuksessa on monasti samat ongelmat, mutta eivät vaan tule niin helposti näkyviin.
Kaipa niitä urakoitsijoilla on mutta varmaan suosittelevat oman firmansa metodia. Pitäisi löytää riippumaton asiantuntija. Jos niitä nyt on, sen kummemmin kuin niitä kuuluisia ilmaisia lounaita. Vai olenko liian epäileväinen?
anttimauno
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Vettä kellariin
Voi olla että asioit väärässä virastossa, korjausneuvojan titteliä käyttävä henkilö löytyy yleisimmin rakennusvalvonnasta tai asuntotoimistosta. Espoossa on kyllä korjausneuvoja, muistaisin nähneeni luennollani.
Korjausneuvontaa pääkaupunkiseudulla antavat yleisesti myös rakennusmestareiden ja insinöörien yhdistykset. Rakennustietosäätiössä on ainakin rakentajapäiviä, joissa näiden yhdistysten henkilöt jakavat ilmaista tietoa.
Parasta tietysti olisi palkata rakennesuunnittelija, joka piirtäisi kuvat ja suunnitelmat, joilla sitten voi tarjouksia pyydellä.
Korjausneuvontaa pääkaupunkiseudulla antavat yleisesti myös rakennusmestareiden ja insinöörien yhdistykset. Rakennustietosäätiössä on ainakin rakentajapäiviä, joissa näiden yhdistysten henkilöt jakavat ilmaista tietoa.
Parasta tietysti olisi palkata rakennesuunnittelija, joka piirtäisi kuvat ja suunnitelmat, joilla sitten voi tarjouksia pyydellä.
-
anttimauno
- Uusi jäsen
- Viestit: 8
- Liittynyt: To Elo 15, 2013 12:55
- Paikkakunta: Espoo
Re: Vettä kellariin
No nyt kävi palkattu asiantuntija ja suositteli tietynlaista kokonaisremonttia, johon kuuluisi kosteuseristys ,ilmeisesti uudet salaojaputket ja jonkinlainen uppopumppu, joka pumppaisi vesiä pois rakenteiden läheltä. Kysyin, että olisiko se ISODRÄN-menetelmä hyvä, mutta ei tuntunut innostuvan asiasta.
Eräässä jutussa, joka käsitteli tuota menetelmää,sanottiin jopa, että kosteuseristys voidaan jättää pois ja että perinteiset kosteuseristeet ovat usein samalla tehokkaasti estäneet ulospäin tapahtuvan perusmuurin kuivumisen haihtumalla.
Onkohan se ISODRÄN nyt sitten hyvä vai huono ratkaisu? Asiantuntijani ei siis pitänyt siitä, mutta saattoihan hänellä olla "oma lehmä ojassa".
Eräässä jutussa, joka käsitteli tuota menetelmää,sanottiin jopa, että kosteuseristys voidaan jättää pois ja että perinteiset kosteuseristeet ovat usein samalla tehokkaasti estäneet ulospäin tapahtuvan perusmuurin kuivumisen haihtumalla.
Onkohan se ISODRÄN nyt sitten hyvä vai huono ratkaisu? Asiantuntijani ei siis pitänyt siitä, mutta saattoihan hänellä olla "oma lehmä ojassa".
Re: Vettä kellariin
Oliko hänelle minkälaiset perustelut mielipiteelleen?anttimauno kirjoitti:Kysyin, että olisiko se ISODRÄN-menetelmä hyvä, mutta ei tuntunut innostuvan asiasta.
Re: Vettä kellariin
Valtaosa rakennusalan ammattilaisista ei tunne salaojittavia eristeitä ja suosittelee oletusarvoisesti patolevyä yms. Tässä selitys ei-innostumiselle.
-
anttimauno
- Uusi jäsen
- Viestit: 8
- Liittynyt: To Elo 15, 2013 12:55
- Paikkakunta: Espoo
Re: Vettä kellariin
Käytti Isodränistä sellaista kuvausta, että se on vain jonkinlainen "salaojamatto" ja kehui niitä eristelevyjään, kuinka niillä on takuut jne. Ei ehkä tuntenut koko Isodräniä, vaikka toisaalta tuntuu uskomattomalta, ettei alan asiantuntija tietäisi siitä. Löysin tämän asiantuntijan sivustolta "Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL", joten oletin , että tietoa on.Juha_P kirjoitti:Oliko hänelle minkälaiset perustelut mielipiteelleen?anttimauno kirjoitti:Kysyin, että olisiko se ISODRÄN-menetelmä hyvä, mutta ei tuntunut innostuvan asiasta.
-
kakkaroolari
- Jäsen

- Viestit: 471
- Liittynyt: Ti Heinä 20, 2010 10:39
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Vettä kellariin
Mitä eristelevyjä se sulle suositteli?
Re: Vettä kellariin
Kannattaa nyt kuitenkin muistaa sekin, että kukaan meistä ei varmastikaan tunne oman alansa kaikkia tuotteita. Lisäksi jos ei ole kokemusta niin ei varmastikaan suosittele heti mitään uuttakaan. Isodrän ja kumppanit on kuitenkin vähemmän käytettyjä kuin nuo perinteiset menetelmät. Lisäksi kuten joka alalla niin porukka on tottunut tekemään asiat tietyllä tavalla eikä sitä kelkkaa ihan heti käännetä.
-
anttimauno
- Uusi jäsen
- Viestit: 8
- Liittynyt: To Elo 15, 2013 12:55
- Paikkakunta: Espoo
Re: Vettä kellariin
Jonkun suomalaisen tehtaan levyjä mutta en nyt muista mitä.Kiinnitin kai enemmän huomiota itse asiaan kuin levyjen merkkiin, jonka hän kyllä mainitsi.kakkaroolari kirjoitti:Mitä eristelevyjä se sulle suositteli?
Mutta onko kellään käsitystä siitä, onko tuo Isodrän nyt vain yksi menetelmä muiden kelvollisten joukossa vai onko se jossain mielessä selvästi suositeltavin.
-
anttimauno
- Uusi jäsen
- Viestit: 8
- Liittynyt: To Elo 15, 2013 12:55
- Paikkakunta: Espoo
Re: Vettä kellariin
Kellarin seinissä lienee jo jotain mikrobikasvustoa ainakin siellä vuotokohtien ja rapistuneiden kohtien luona. Jos salaojaremontilla saan vesiasiat kuntoon, häipyykö tuo kasvusto sitten vai onko tehtävä joitain erikoistoimenpiteitä? Jos, niin vaativatko ne ihan omaa osaamistaan, siis muuta asiantuntemusta kuin salaojaurakan tehneen firman?
anttimauno
anttimauno
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Vettä kellariin
Vesi kellarissa ja liika kosteus ei tietenkään ole eduksi ja homesienet tykkäävät.
Salaojitus ja eristysremontin jälkeen betoniseinä tulisi desinfioida, joko kemikaaleilla tai esim. Puhalluslampulla polttamalla.
Rintamamiestalon perusmuuri on kohtuullisen huokoista betonia ja kuivuu erittäin hyvin kunhan kosteus vaan pääsee purkautumaan ulos rakenteesta.
Lisäämällä lämmöneristystä ulkopuolelle, joka läpäisee vesihöyryä saadaan perustuksen lämpötilaa nostettua ja samalla myös kellarin lämpötilaa.
Nykyisin 200 mm eristyspaksuudet kellarinseinissäkin alkavat yleistyä ja saman levyistä suojalistaakin on saatavissa. Parempien rakenteiden toteuttamisessa on esteenä usein tiedon puute, mutta myös hinta kuten tässäkin keskustelussa selviää. Kannattaa kuitenkin huomioida että esim. eristeen hinta urakassa on ainoastaan n. 20 prosenttia, pääosa kustannuksista kertyy kokonaisuudesta.
Hyvä eristys ja kuivat rakenteet sitten vielä säästävät yhä kallistuvia energiakustannuksia ja talon arvokin samalla nousee.
Sitten vielä lopuksi asiaan. Raot lattiassa voivat olla ongelmallisia, koska maaperän kosteus on käytännössä aina lähes 100 prosenttia on mikrobikasvustoa laatan alla lähes varmasti. Ilmanvaihdon ansiosta ja muutenkin pääsee mikrobeja kellarin sisäilmaan betonin rakosista. Tämän haistaa ihmisnenäkin niin sanottuna maan hajuna.
Tähän ei auta ulkopuolen salaojitus, eikä maakallistukset, lattia on saatava tiiviiksi. Jos kellari halutaan asuintilaksi on lattiakin uusittava ja samalla lämmöneristettävä. Lattiahan toimii aivan samoin periaattein kuin kellarinseinäkin.
Uudellakin lattiarakenteella kannattaa perehtyä reuna-alueille lattian kuivuessa syntyviin rakoihin ja niiden tiivistämiseen, pelkkä jalkalista ei riitä.
Lattiaa kun aletaan uusia täytyy myös viemärit uusia ja lattialämmitys yleisesti halutaan, taas kustannukset kasvavat, kyllä asuminen on yhtä korjaamista. Rahavarat ovat varmasti kovilla ja silloin ei suuriin virheisiin ole varaa.
Yleensä kuitenkin kiinteään omaisuuteen sijoittaminen pitkän päälle on ollut järkevää ja jossainhan sitä aina on asuttava.
Salaojitus ja eristysremontin jälkeen betoniseinä tulisi desinfioida, joko kemikaaleilla tai esim. Puhalluslampulla polttamalla.
Rintamamiestalon perusmuuri on kohtuullisen huokoista betonia ja kuivuu erittäin hyvin kunhan kosteus vaan pääsee purkautumaan ulos rakenteesta.
Lisäämällä lämmöneristystä ulkopuolelle, joka läpäisee vesihöyryä saadaan perustuksen lämpötilaa nostettua ja samalla myös kellarin lämpötilaa.
Nykyisin 200 mm eristyspaksuudet kellarinseinissäkin alkavat yleistyä ja saman levyistä suojalistaakin on saatavissa. Parempien rakenteiden toteuttamisessa on esteenä usein tiedon puute, mutta myös hinta kuten tässäkin keskustelussa selviää. Kannattaa kuitenkin huomioida että esim. eristeen hinta urakassa on ainoastaan n. 20 prosenttia, pääosa kustannuksista kertyy kokonaisuudesta.
Hyvä eristys ja kuivat rakenteet sitten vielä säästävät yhä kallistuvia energiakustannuksia ja talon arvokin samalla nousee.
Sitten vielä lopuksi asiaan. Raot lattiassa voivat olla ongelmallisia, koska maaperän kosteus on käytännössä aina lähes 100 prosenttia on mikrobikasvustoa laatan alla lähes varmasti. Ilmanvaihdon ansiosta ja muutenkin pääsee mikrobeja kellarin sisäilmaan betonin rakosista. Tämän haistaa ihmisnenäkin niin sanottuna maan hajuna.
Tähän ei auta ulkopuolen salaojitus, eikä maakallistukset, lattia on saatava tiiviiksi. Jos kellari halutaan asuintilaksi on lattiakin uusittava ja samalla lämmöneristettävä. Lattiahan toimii aivan samoin periaattein kuin kellarinseinäkin.
Uudellakin lattiarakenteella kannattaa perehtyä reuna-alueille lattian kuivuessa syntyviin rakoihin ja niiden tiivistämiseen, pelkkä jalkalista ei riitä.
Lattiaa kun aletaan uusia täytyy myös viemärit uusia ja lattialämmitys yleisesti halutaan, taas kustannukset kasvavat, kyllä asuminen on yhtä korjaamista. Rahavarat ovat varmasti kovilla ja silloin ei suuriin virheisiin ole varaa.
Yleensä kuitenkin kiinteään omaisuuteen sijoittaminen pitkän päälle on ollut järkevää ja jossainhan sitä aina on asuttava.