tulipa tossa mieleen, onko kukaan keksinyt laittaa ilpin ulko-osaa maakellariin?
näinhän kaikki voittaa, sisällä talossa pysyy lämpö, ja kylmäkellarissa pysyy kylmä ! viemäri on oltava, ellei halua kellaristaan homepesää tai uima-allasta.
myös ilpin kondenssivedet voisi hyödyntää vetämällä vuotoputket kaivonsa viereen, puhasta vettähän tuo suunnilleen on...
Sais olla kyllä aikamoisen iso maakellari. Ilmamäärät on valtavia mitä menee ulkoyksiköstä läpi. Eli aika äkkiä maakellari olisi pakastin ja sitä kautta ILP:n hyötysuhde harakoilla...
Teknarin rakennuslehdessähän oli tosiaan se juttu, jossa ulkoyksikkö oli laitettu ryömintätilaan. Esim. meillä olisi joku 120m2 maanpintaa siellä ja siitä varmaankin saisi talteen aika hyvinkin energiaa ja lisäksi tietty alapohjan läpi tuleva lämpöhukka. Toisaalta sitten alapohjan lämpötilaero kasvaisi kun kellari kylmenisi mutta paljonko?
Tuossa maakellarissa homma varmastikin riippuisi sen koosta.
ILP:n ulkoyksikkö _ei saa_ laittaa mihinkään sisätilaan. Poikeus voisi olla jäähalli, jonka pukuhuoneet halutaan lämmittää ja itse jaahallin puoli pitää kylmänä.
Kaikki vintit ja kellarit ovat aivan liian pieniä ilmatilaltaa että ILP- toimisi kunnolla. Tästä on ollut muistaakseni pitkät keskustelut Lämpöpumppufoorumilla http://lampopumput.info/foorumi/index.php
Naapurissa ulkoyksikkö on verannan alla mutta kun se veranta on tolppaperustuksella, niin sehän on käytännössä avointa ulkotilaa. Joka tapauksessa se laatikko on sopivasti piilossa, ei se oikein sopisikaan satavuotiaan taon seinälle.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
tuokki kirjoitti:ILP:n ulkoyksikkö _ei saa_ laittaa mihinkään sisätilaan. Poikeus voisi olla jäähalli, jonka pukuhuoneet halutaan lämmittää ja itse jaahallin puoli pitää kylmänä.
Kaikki vintit ja kellarit ovat aivan liian pieniä ilmatilaltaa että ILP- toimisi kunnolla. Tästä on ollut muistaakseni pitkät keskustelut Lämpöpumppufoorumilla http://lampopumput.info/foorumi/index.php
Missä maakellarissa on se energiavarasto josta lämpöä otetaan talvella vaikka 100 kwh joka vuorokausi? Hyvin nopeasti koko kellari on miinus asteiden puolella ja kaikki vesi jäätyy. Ei sitä saa kaivoon eikä muualle.
Tilanne on sama kuin lämmitettäisiin jääkaapilla koko talo. Tekniikka ei oikeen pysty jäähdyttämään alle -20 asteen. Tosin jos jääkaapin ovi on auki, käyttösähkö tulee sisälle lämpönä kaikki. Halvempi on kuitenkin pelkkä vastus.
Lämpöpumppu pystyy siirtämään energiaa kylmemmästä lämpimämpään mutta vain rajoitetussa määrin. Energia pitää kuitenkin aina ottaa sieltä kylmältä puolelta. Höyrystintä pitää lämmittää niin että neste kaasuuntuu ja ottaa höyrystymislämmön ympäristöstä.
Eikä ilppi mitään kuivata ellei tiivistynyttä vettä johdeta muuhun tilaan. Jos lauhdevesi päästeään lattialle veden määrä pysyy samana. Tekniikn Maailma testasi ilppiä alapohjassa ja tulokset oli ennakoidut. Kosteusprosentti on jatkuvasti lähellä 100.
Luonto on ratksissut kosteuden ongelman jo paljon ennen meitä. Kun lämpötila nousee, ilmaan mahtuu enemmän vettä. Ympäristö kuivuu mutta ilma kostuu. Kun pilvessä lämpötila laskee ja suhteellinen kosteus nousee 100 % :iin, alkaa sataa. Ilma kuivuu mutta ympäristö kostuu. Ihmisellä ei ole aistia joka ilmoittaisi suhteellisen kosteuden. Niinpä tarkastelemme kosteutta vain ympäristön kannalta. Sateella tuntuu kostealta vaikka ilma kuivuukin.