kellariongelmaa

[timbaa]

kysästäämpä täältä.

kellari on siis eristetty kauttaaltaan spu-levyillä ja styroxilla jonka päällä paneli. ongelmaa on ilmennyt pukuhuoneen katossa tummuneina läikkinä, erityisesti ulkoseinän vieressä. noh avasin paneeliseinän ja otin 50mm styroxin pois ja alla oli 50mm spu-levy jotka oli saumattu toisiinsa ilmastointiteipillä mikä ei tietenkään enää ollut kiinni juuri mistään. purkaminen tapahtui siis alkusyksystä.

jätin paneelit laittamatta takaisin vaikka suht siististi pois lähtivätkin. olis ehkä pitänyt koittaa saumata spu:t jollakin.

nyt siis talvella kyseisen pukuhuoneen sokkeli on spu:n takana tietenkin aikas huurussa, ja alkaa pukuhuoneessa haista aika pistävälle. yläkertaremontti kohta alkamassa jonka jälkeen vasta paneudun kellariin, joten

mikä ensiavuksi pukuhuoneen seinään?? itsellä kävi mielessä ottaa styroxit ja spu:t pois, liekittää seinästä huurut ja homeet pois, ja painaa vähän vaahtoa viereisen saunan spu-eristyksen ja sokkelin väliin tiiveyden aikaansaamiseksi saunan seinän osuudelle. toinen pääty seinästä rajoittuu tiilirakenteeseen. sit vaan jättää sokkeli näkyviin? vai spu:t saumaten takas seinään? kunnes saa revittyä ne pois taas :D

kyseessä siis väliaikaisratkaisu! haju pistää nenään ja vituttaa. muu kellari on ihan ok vielä mutta tarkoitus tosiaan repiä kaikki uretaanit sun muut sieltä pois sitten sen yläkerran ja fuktisolin jälkeen.

onko väliaikaisratkaisussa mitään järkeä???

jotain muuta ajatusta??

[Liukong]

Oletko katsonut ettei spu:n alla ole vielä tojalevyä vasten sokkelia. pinta voi olla rapattu ja vaikea löytää rikkomatta tai ilman koeporausta. jos tojalevy löytyy harkitsisin remontin aloittamista kellarista.

[timbaa]

Kyllä siinä on ihan sokkeli. Aika rimpula sokkeli olisi jos tuossa vahvuudessa olisi vielä levyä ja rappausta. Säästöbetonilta näyttää muottiraitoineen..

ajatus oikeanlainen sinänsä kai :)

[Matti Alander]

Sisäpuolinen eristäminen on aina ongelmallista ja kun siihen liittyy vielä kapillaarikatkoton antura, sekä ehkä vielä epämääräiset ulkopuolen rakenteet.
Aavistuksen yksinkertaistettuna voidaan sanoa: Lämmöneristys sisäpuolella , seinä yhtä kylmä ja kostea kuin ulkopuoli ja lämmöneristys ulkopuolella, seinä yhtä lämmin ja kuiva kuin huoneilma.
Jos lämmöneristys ulkopuolella on vielä hengittävä lävitse, toimii myös kuivaajana. Nykyaikaiset salaojittavaa lämmöneristeet ovat sellaisia. Täällä Paraisten Partekin läheisyydessä tehtiin kellarin eristyksiä jo 60 luvulla kivivillalla samalla periaatteella, kun suodatinkankaita ei vielä ollut keksitty ja nekin toimivat kohtuullisesti. On tullut joitakin kaivellessa vastaan, liete on tietysti tukkinut ja kasaan painumista vettyessä havaittavissa. Periaate oli kuitenkin oikean suuntainen.
Kysyit kuitenkin ensiapua hommaan. Jos sisäpuolen tiivis eristys on asennettu lattiaan asti, niin ota alaosasta n. 300 mm pois ja päästä kellarinseinä kuivumaan sisäänpäin. Huokoisalipaine laskee ja kapillaarinen kosteudennousu vähenee.
Rintamamiestalon perustus on aikoinaan ajateltu sisäänpäin kuivuvaksi ja sitä ei saisi estää.
Kuivumista voit tehostaa lämmittämällä tilaa, lisäämällä ilmanvaihtoa tai jopa ilmankuivaajalla.
Pistävä haju voi olla homeesta johtuvaa tai jostakin rakennusaineesta joka ei pidä kosteudesta.

[Matti Alander]

Sisäpuolinen eristäminen on aina ongelmallista ja kun siihen liittyy vielä kapillaarikatkoton antura, sekä ehkä vielä epämääräiset ulkopuolen rakenteet.
Aavistuksen yksinkertaistettuna voidaan sanoa: Lämmöneristys sisäpuolella , seinä yhtä kylmä ja kostea kuin ulkopuoli ja lämmöneristys ulkopuolella, seinä yhtä lämmin ja kuiva kuin huoneilma.
Jos lämmöneristys ulkopuolella on vielä hengittävä lävitse, toimii myös kuivaajana. Nykyaikaiset salaojittavaa lämmöneristeet ovat sellaisia. Täällä Paraisten Partekin läheisyydessä tehtiin kellarin eristyksiä jo 60 luvulla kivivillalla samalla periaatteella, kun suodatinkankaita ei vielä ollut keksitty ja nekin toimivat kohtuullisesti. On tullut joitakin kaivellessa vastaan, liete on tietysti tukkinut ja kasaan painumista vettyessä havaittavissa. Periaate oli kuitenkin oikean suuntainen.
Kysyit kuitenkin ensiapua hommaan. Jos sisäpuolen tiivis eristys on asennettu lattiaan asti, niin ota alaosasta n. 300 mm pois ja päästä kellarinseinä kuivumaan sisäänpäin. Huokoisalipaine laskee ja kapillaarinen kosteudennousu vähenee.
Rintamamiestalon perustus on aikoinaan ajateltu sisäänpäin kuivuvaksi ja sitä ei saisi estää.
Kuivumista voit tehostaa lämmittämällä tilaa, lisäämällä ilmanvaihtoa tai jopa ilmankuivaajalla.
Pistävä haju voi olla homeesta johtuvaa tai jostakin rakennusaineesta joka ei pidä kosteudesta.

[timbaa]

Kysyit kuitenkin ensiapua hommaan. Jos sisäpuolen tiivis eristys on asennettu lattiaan asti, niin ota alaosasta n. 300 mm pois ja päästä kellarinseinä kuivumaan sisäänpäin. Huokoisalipaine laskee ja kapillaarinen kosteudennousu vähenee.
Rintamamiestalon perustus on aikoinaan ajateltu sisäänpäin kuivuvaksi ja sitä ei saisi estää.
Kuivumista voit tehostaa lämmittämällä tilaa, lisäämällä ilmanvaihtoa tai jopa ilmankuivaajalla.
Pistävä haju voi olla homeesta johtuvaa tai jostakin rakennusaineesta joka ei pidä kosteudesta.

kiitos ehdotuksesta mutta siihen liittyy kaksi ongelmaa.

1. sisäpuolinen eristys ei ole tiivis, siitä nähdäkseni nykyinenkin ongelma johtuu.

2. alaosaan on jostain syystä valettu noin 300mm korkea ja 70mm leveä valu, ikäänkuin rivinteerauksen alku, joka on irti sokkelista 50mm ja tämä väli täyttyy ilmeisesti alas asti sokkelia vasten olevasta spu-levystä.

[lmfmis]

kiitos ehdotuksesta mutta siihen liittyy kaksi ongelmaa.

1. sisäpuolinen eristys ei ole tiivis, siitä nähdäkseni nykyinenkin ongelma johtuu.

Ei johdu. Tai se ei ole pääsyy. Seinän pitää päästä kuivumaan ja sen estää nykyinen vaikkakin puolihuolimaton toteutus. Ja vaikka jotenkin saisit eristyksen tiiviiksi (ei oikeastaan ole tehtävissä) niin ongelma jää ja kosteus jatkaa matkaansa rakenteessa.

Mahdollinen tiivistysyritys siirtää vain ongelmat eteenpäin...

Lue Matin kirjoitus ajatuksella - ja implementoi.

[timbaa]

Kiitos kommentista.

Teksti luettu.

Seinän siis pitäisi päästä kuivumaan. Kannattaisiko mun poistaa tuo alaosan betonivalu jotta saan alareunan oikeasti alhaalta auki?

Ja varmaan sen ilmankuivaimen hankinta ei olisi huonoin ajatus?

[Matti Alander]

Kellariperustus ja muuten seinän rakentaminen siellä ylemmissä kerroksissa joudutaan ajattelemaan hieman toisin.
Yläkerrassa tavoitellaan enemmänkin ilmatiiveyttä ja kellarissa taistellaan jo seinässä olevaa kosteutta vastaan.
Kellarinseinään kosteutta kertyy mahdollisesti monin tavoin ja ainakin kapillaarisesti maaperästä imeytymällä. Pystysalaojituksen puute voi aiheuttaa vedenpainetta maaperän ja betonirakenteen väliin. Pohjaveden korkeus voi kevään sulamiesvesien ja suurempien sadekausien aikoihin nousta kiinni rakenteisiin. Puuttuva rännivesijärjestelmä saattaa kastella perustuksen yläosassa. Kondensillakin voi olla omat vaikutuksensa viileässä betonissa.
Kosteudesta aiheutuvat ongelmat ovat aina monen tekijän aiheuttamia ja siksi vaativia korjattavia. Tiivistämällä todellakin ongelma helposti vain vaihtaa paikkaanasa.
Talo on jo jonkin aikaa ollut peruskorjaus ikäinen ja kellariremontti tulee aloittaa aina ulkopuolelta. Yleisesti vielä kerralla kunnolla kunnostaminen on paras vaihtoehto, vaikka on työlästä ja kallistakin.
Tiiviin eristeen poistolla saadaan betonin kosteutta tasaantumaan huonetilan suuntaan. Kyseessä on vesihöyryn osapainelaki, jonka herra Daltton Englannissa oivalsi jo vuonna 1760.
Ilmankuivaamisella siis voidaan osapaine-eroa suurentaa ja betonirakenteen kuivumista nopeuttaa.