Koivua ei saa polttaa yksinään

[Juha_P]

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194870 ... assa+.html

"Nuohoojat kertovat, että jos polttaa pelkkää koivua, se nokeaa piipun ja tulisijan pahasti."

Onhan tämä väitä kuultu ennenkin mutta oma kokemus ei tätä tue.
Pelkkää kuivaa koivua meillä on poltettu kaksi lämmityskautta hyvällä vedolla ja tulipesä on ihan puhdas.
Samoin nuohotessa nokea on tullut ihan normaalin niukasti.

[Pula-aika]

Luulen että avainsana on hyvä veto. Ehkä koivu palaa niin kiivaasti, että ilma ei usein riitä ja kitupoltto sotkee piipun.

[Puulämmittäjä]

Kokeilkaapas sitä uutta tapaa sytyttää puut tulipesässä. Lado puut vaakaan tulipesän pohjalle. Laita sytykepala viimeisen puukerroksen alle, siis ylös. Näin tuli sytyttäen, ei nokeennu takka-uunin suuluukun lasit eikä piipusta pöllähtele mustaa savua. Palaminen on puhdasta, savusolat eivät nokeennu. Altapäin sytyttäen nokeentumista tapahtuu.

[ramirez]

Kitupoltto on kitupolttoa.
Saahan sen pesän nokevuntumaan millä vaan puulla.

Alkaa tämä pulämmityshysteria saman ihan uusia ulottuvuuksia

[Juha_P]

Kokeilkaapas sitä uutta tapaa sytyttää puut tulipesässä. Lado puut vaakaan tulipesän pohjalle. Laita sytykepala viimeisen puukerroksen alle, siis ylös

Näin minäkin olen tavannut tehdä.
Ladon aamulla lämpimään pesään ilmavasti kolme tai neljä kerrosta, puun koosta riippuen. Kerrokset ristiin eli alimmainen poikittain, seuraava pitkittäin jne.
Sitten tuohta ylimmäisten puiden väliin. Puut kuivuvat lopullisesti päivän aikana lämpimässä pesässä ja illalla syttyvät todella helposti ja savuttamatta.

Tässä taktiikassa täytyy vaan putsata arina hyvin ennen latausta, ettei arinalle vaan jää kuumaa kekälettä joka voisi päivän aika käryttää uutta latinkia.

[Nihan]

Ladon aamulla lämpimään pesään ilmavasti kolme tai neljä kerrosta, puun koosta riippuen. Kerrokset ristiin eli alimmainen poikittain, seuraava pitkittäin jne.
Sitten tuohta ylimmäisten puiden väliin. Puut kuivuvat lopullisesti päivän aikana lämpimässä pesässä ja illalla syttyvät todella helposti ja savuttamatta.

Kappas, joku muukin käyttää oikeaa tapaa polttaa puuta! Ainoastaan sen verran tarkentaisin että alimmainen kerros tulee tietysti pitkittäin!

Ei juuri sytykettä tarvita tällä tekniikalla kun on satsi ollut muutamankin tunnin lämpimässä pesässä, melkein voisi klapin kyljestä sytyttää.

[vesahy]

Minä myös tuhlaan puita polttamalla niitä kovalla vedolla. Ja pönttöuuneissa vain koivua, tuohineen. Mulle on jäänyt ikuisesti mieleen se, kun isä lämmitti talvella hiilillä Karkki-vitosta mutta sitten leutona aikana koivulla. Se oli nimenomaan kitupolttoa ja tulipesän pinta oli aika äkkiä paksun kiiltävän koivutervan peitossa. Sitä yritettiin rapseutella ja oli siihen jotain kemiallisiakin konsteja, mutta tosi lujassa se piki siellä tulipesän seinillä oli kiinni.

[pähkäilijä]

Ei täällä kerralla ole kahta kerrosta enempää puuta. Niilläkin savukaasut nousevat hormissa ihan riittävän korkealle. Tiheampi lisäysväli ja kerralla vähemmän poltettavaa.

[gozzi]

Ei ollut artikkelissa sen suuremmin siteerauksia taikka tietoa kuinka montaa nuohoojaa oli haastateltu. Itse olen nuohoojan työssä havainnut, että suurikokoisesta männystä tehdyt polttopuut karstoittavat savusolia enemmän. Etenkin kelo ja tuulenkaadot sotkevat melkoisesti, kun niitä käytetään yksinomaan. Eli jokin yhdiste savukaasuissa jää palamatta, asiaa helpottaa jos pystyy sekaan sotkemaan muuta puulajia.

Vanha perimätietohan sanoo koivun tuohen nokeavan, mutta itse en ole pystynyt tätä vahvistamaan savusolista/hormeista.

[A13]

Minäkin luulen, että uutinen johtuu kitupoltosta. Meillä vältetään pelkän koivun polttoa sen vuoksi, että hyvällä vedolla koivua poltettaessa lämpötilat ovat kanavissa niin kovia, että perinteisen vaipattoman tiiliuunin halkeamat elävät ja rikkovat pinnoitetta. Haapaa saa polttaa ihan reilulla vedolla ilman näitä rakenteellis-esteettisiä haittoja. Lämpöarvo on toki pienempi, mutta poltan mielummin sitten pari pesällistä. Kunnon vedolla poltettaessa hormit pysyvät puhtaina.

[KariFS]

Ei ollut artikkelissa sen suuremmin siteerauksia taikka tietoa kuinka montaa nuohoojaa oli haastateltu. Itse olen nuohoojan työssä havainnut, että suurikokoisesta männystä tehdyt polttopuut karstoittavat savusolia enemmän. Etenkin kelo ja tuulenkaadot sotkevat melkoisesti, kun niitä käytetään yksinomaan. Eli jokin yhdiste savukaasuissa jää palamatta, asiaa helpottaa jos pystyy sekaan sotkemaan muuta puulajia.

Vanha perimätietohan sanoo koivun tuohen nokeavan, mutta itse en ole pystynyt tätä vahvistamaan savusolista/hormeista.

Eikös tervaa tehdä justiinsakin isoista ja pystyynkuivuneista männyistä?

Itsekin olen kuullut joiltakin "vanhan kansan" edustajilta että koivu nokeaa, toiset taas eivät muuta suostu polttamaankaan. Ei meilläkään nuohooja ole muuta kommentoinut kuin välillä sanonut että eipä siellä juuri mitään ollut... Reilu veto meilläkin käytössä, poltettu on ainakin mäntyä, omenapuuta, haapaa, koivua, vaahteraa ym.

[vesahy]

Anopilla oli oikea kunnon vanhan ajan totto ja iso leivinuuni ja uunin lämmittämiseen kelpasi vain ja ainoastaa kuivat puolimetriset eika isoiksi pilkotut mäntyklapit. Hän sanoi, että ne palavat puhtaimmin.

[Pula-aika]

Tietysti iso kalikka palaa pienemmällä teholla ja tyytyy siten vähempään ilmaan, ei se anoppi ihan väärässä ole. Lämmöstä saattaa myös saada enemmän talteen kun virtausnopeutta tulisijassa saa laskettua.

[Email]

Ei se koivu nokea vaan koivun tuohi. Tuohessa ja kuoressa on tuohitervaa joka on savuttaa ja tuottaa nokea.Nokeaminen varmaan tapauskohtaista riippuen tuohen määrästä,vedosta,puun kuivuudesta yms.

[Limes]

Niin notta, kyllä minäkin näkisin että nuo koivun parkki ja tuohi on se mikä nokeaa ja savuttaa.
Tuossa juuri jokin päivä sitten kylänmies perimätietona sanoi että näre puolestaan puhdistaa hormeja.
Poltteleekin koivun lisäksi vähän närettä joukossa.

Vaan niitä klapeja se on poltettava mitä sattuu olemaan. Ja kerran vuodessa nuohotaan.