Rossipohjan maa-aineksen poistaminen

[cyberion]

Tästä aiheesta on ollut varmaankin juttua, mutta en äkkiseltään löytänyt suoraa vastausta ongelmaani.
Elikkäs olen uusi asukas alunperin noin 115 vuotta vanhassa puutalossa, jonka toisessa päädyssä on noin 15 neliön
kokoinen maa-varainen (humusta) rossipohja. Talo on rakennettu pääosin kalliolle, mutta tuo toinen pääty on maavarainen.

Kuntotarkastaja sanoo raportissaan että kaikki orgaaninen maa-aines pitäisi poistaa sieltä ja korvata
sepelikerroksella. Noh, kun kokeilen lapiolla projektia, niin sitä maa-ainesta olisi ainakin metrin ellei 1,5 metrin verran.
Tätä puuhaa siis riittäisi. Kuinkas syvälle tätä kaivetaan ja pitääkö tämä kaikki tosiaankin poistaa?

Rossipohja on muuten hyväkuntoinen ja pintakuiva, ei kasveja tms. mitään elävää, kosteus ei esim. talvella kiteydy pintoihin. Ei hometta tms. Syvemmälle kaivettaessa
aines on tietty kosteampaa. Jos tuon kaiken kaivan pois niin todennäköisesti saan kosteuden kaverikseni?

[kepuli]

? Eli 115 vuotta tuo nurkan rossipohjan alla on ollut maa-ainesta ja nyt se on yht'äkkiä huono juttu? Jos kaikki on muuten kunnossa niin minä lähtisin ensimmäisenä yliviivaamaan tuota lausetta kuntoraportista. Tuon ikäisessä talossa on varmaan akuutimpia huoltokohteita.

[PanuP]

EI kannata korjata sitä mikä ei ole rikki. Tuo maa-aineksen poistaminen on sellainen vakiosuositus, josta ei mielestäni tarvi välittää. Sen ymmärtäisin, jos talon alla olisi orgaanista maatuvaa rakennusjätettä, että ne tulisi poistaa.

[PetteriKivimäki]

20 cm salaojasepeli tekee täyrellisen kapillaarikatkon, joten jos rossipohjan maaperä nostaa kovasti kapillaarisesti kosteutta, niin eipä tuo 20 cm sepeliä puhallettuna kauheita maksa. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin hyöty tuosta tullee talvi- ja kevätaikana jolloin kissanluukut on kiinni eikä ilmavirta tuuleta kosteutta taivaan tuuliin - alapohjan ilmaan ei pääse kosteutta ja lisäks korkeampi lämpötila sitoo ilmaan vähemmän kosteutta?

Itsellä on rossipohja (eli tuulettuva alapohja) pilareilla ja maaperä on hietaa ja erittäin kapillaarista. Alapohjassa on aina kylmä ja kalsa, mutta niin vaan on 73-v puuaines kivikovaa. Niinpä säilytän alapohjassa olutta ja ranskalaista siideriä, pysyvät miellyttävän kylminä.

[cyberion]

Kiitoksia vastauksista.
Sitähän minäkin tuossa mietin, että miksi koskea asioihin, jotka näyttäisivät toimivan suosituksista huolimatta.
Jatkoa silmälläpitäen oliks toi kapillaarikatko sellainen, että sepelikerroksen voi laittaa myös maa-aineksen päälle?

Kylmän kalskea tilahan tuo on talvella. Eihän siellä asuta, mutta kylmyys tuntuu pakkasilla nousevan yläpuoliseen lattiaan,
jonka alapohjaan suositeltiin huokoista tuulensuojalevyä.

[Oto Hascak]

Semmoinen näkökulma, että mitä sillä parinkymmenen sentin kapillaarikatkokerroksella kuvitellaan saatavan aikaan ryömintätilassa, tai siis ryömintätilan pinnalla? Tuossa on vähän sama asia kuin siinä, että ottaa kaksi muoviämpäriä ja kaataa niihin kumpaankin litran vettä. Sitten toiseen ämpäriin laittaa parikymmentä senttiä soraa. Lopputuloksena molemmissa ämpäreissä on edelleen litra vettä, jonka haihtumisnopeudessa ei loppupeleissä ole aivan valtavaa eroa. OK, eihän se vesi sieltä ämpäristä nouse kapillaarisesti pois, kun ei ole mitään materiaalia, jonka huokosrakennetta pitkin se nousisi, mutta ei se kosteus mihinkään katoa.

Jos jotain haluaisi ryömintätilaan levittää, niin lecamursketta ja suodatinkankaan. Tuolla tavoin periaatteessa kohotetaan kesäiseen vuodenaikaan ryömintätilan lämpötilaa eli vähennetään lämpimästä ulkoilmasta johtuvaa kondensoitumista, mutta onko tarpeen? Jos alapohja on tähän asti pysynyt terveenä, niin ei se silloi yksinkertaisesti tarvi mitään. Asumismukavuuteen sekä energiatalouteen puututaan sitten muilla konsteilla.

[PetteriKivimäki]

^ Suoraan sanoen en tiedä, mutta oman taloni kuntotarkastuksessa todetaan myös, että rossipohjan ryömintätilan maaperä eli hieta on voimakkaan kapillaarista ja osittaista poistoa&sepelitäyttöä suositellaan. Maksais noin 1700 &, joten en ole ryhtynyt vaan olen tehostanut tuuletusta uusimalla pilareitten välissä olleet valeritilät oikeilla raoilla olevilla ritilälaudoituksella. Maaperän haju onkin nyt olematonta.

Hyvällä mielikuvituksella voisi kai kuvitella kapillaarikatkon vähentävän maaperästä ilmatilaan haihtuvan kosteuden määrää? Kö?

[Luigi]

Jos tuolla kohdalla olevan huoneen lattian lämmöneristystä joskus parannetaan, saattaa rossipohja lakata "toimimasta" nykyisessä tilassaan.

On siinä sekin puoli, että kostea orgaaninen maa-aines elättää aina mikrobeja, joiden aineenvaihduntatuotteet varsinkin vanhassa talossa voivat kulkeutua rossipohjan kautta sisään. Aina noissa korjaussuosituksissa ei ole kyse pelkästään rakennuksen terveydestä. Se on sitten asukkaiden itsensä arvioitava, minkä merkityksen asialle antaa.

[Oto Hascak]

Hyvällä mielikuvituksella voisi kai kuvitella kapillaarikatkon vähentävän maaperästä ilmatilaan haihtuvan kosteuden määrää? Kö?

Mä en oikein usko. Tai siis ei se nyt kuitenkaan lisää kosteuden haihtumista, mutta en uskoa vähenemiseenkään. Vähän sama juttu, kun jos ne esimerkkini kaksi ämpäriä nostaa aurinkoiselle paikalle, niin kyllä niistä molemmista se vesi pois haihtuu.

On siinä sekin puoli, että kostea orgaaninen maa-aines elättää aina mikrobeja, joiden aineenvaihduntatuotteet varsinkin vanhassa talossa voivat kulkeutua rossipohjan kautta sisään. Aina noissa korjaussuosituksissa ei ole kyse pelkästään rakennuksen terveydestä. Se on sitten asukkaiden itsensä arvioitava, minkä merkityksen asialle antaa.

Kyllä, mutta kun... Jos sieltä lapioidaan se päällimmäinen kerros maata pois ja tuodaan soraa tilalle, niin se maa pysyy edelleen tasan tarkkaan yhtä kosteana kuin ennen lapiointia. Nyt siinä on sitten vaan soraa päällä.

Lapioimiseen liittyy sellainenkin riski, että ei sinne ryömintätilaan voi vesipesääkään muodostaa laskemalla ryömintätilan maanpintaa ulkona olevaa maanpintaa alemmaksi. Eikä siinä, kapillaarikatko on helvetin fiksu ja hyvä juttu, mutta en oikein ymmärrä sitä pointtia, että mitä sillä saadaan aikaan ryömintätilan päällä? Se on siinä kohtaa väärässä paikassa.

[PetteriKivimäki]

^ Niin ja se mainitsemasi papusoravaihtoehto olisi taatusti ja tutkitusti hyödyllinen. Ja samanhintainen puhallettuna.