Onko tämä siis kivilatomo? Aiemmin, kun taskulampun kanssa kurkistelin alapohjaan, luulin, että kiviä on vain muutamissa kohdissa pilareina, mutta ne taitavatkin kiertää koko pohjan. Kuvat on siis otettu ryömintätilasta, ihan luukun suulta. Rymintätilassa maa ei ollut märkää, mutta aika lailla rojua oli pohjalla. Kenkiä, lautoja naulat pystyssä yms.
Kivet tuntuvat olevan tukevasti paikallaan, vaikka niiden ulkopuolelle muurattu sokkeli onkin parissa kohdassa pahasti sortunut. Talokin on ryhdissään ja sillä ei lattia notku edes noitten murtumien kohdalla. Onkohan tuo muurattu sokkeli siis tässä lähinnä ulkonäöllinen juttu (Eli siis ei-kiireellinen ja mahdollisesti itse korjattava) vai mitä arvelette?
Raha on vain rahaa, todellinen rikkaus syntyy sisäisestä rauhasta -ja sitä etsin edelleen...
Ulkopuolelta näyttää ihan normaalilta sokkelilta, tosin muuraus ulottuu ulommas kuin laudoitus (oletan, että siksi, kun on varmaankin jälkikäteen noitten kivien ulkopuolelle muurattua). Tässä kuva siitä kohtaa mistä sokkeli on murtunut. http://aijaa.com/zADApT Koitan huomenna käydä vielä parempia kuvia napsimassa, on vaan hankalaa ilman kunnon valaistusta (ja ilman kokemusta tuollaisten paikkojen kuvaamisesta).
Raha on vain rahaa, todellinen rikkaus syntyy sisäisestä rauhasta -ja sitä etsin edelleen...
Kerrohan vähän myös lisää talon historiasta, ikää yms.
edit: motiivina kysymykseen oli että käytiin katsomassa yhtä kuulemma Turun vanhimmista puutaloista ja siellä oli tuonkaltainen rakenne. Taasen rintamamiestalon kyseessä ollen (n 1950) olisi yllätys.
Ok. 20-luvulla varmasti vielä ovat pitkät perinteet vaikuttaneet, erityisesti paikasta riippuen - maaseudulla näkee helposti pitkänkin ajanjakson sisällä sekä uutta että vanhaa. Eli uskoisin "kivilatomoteoriaan" ja jälkeenpäin valettu sokkeli ulkonäöksi. Tuo Turussa tsekkaamani paikka oli arviolta 1860-1880, oli kyllä jotenkin siistimmin ladottu. Pääsin sen tsekkaamaan hyvin kun oli kaikki alapohjarakenteet niskoja lukuunottamatta purettu. Ulkopuolelta oli valettu uudemman näköiseksi.
Rakenne on vuosisadanvaihteen tyyliä, joka oli käytössä varsin yleisesti. Louhoskiviä on ladottu päällekäin yleensä kovalle pohjalle mäkien päälle hyville rakennuspaikoille.
Pintavedet ovat juosseet poispäin talosta tehokkaasti ja louhoskivi ei ollut kapillaarista. Lämpöä tuli runsaasti lattian läpi ja myös samoin tavoin perustetun piipun perustuksesta. Rakenteet pysyivät kuivina lämmön avulla ei tuulettamalla.
Betonikuorrutukset ovat yleensä jälkeenpäin tehtyjä ja heikentävät kuivumista, sekä tuovat kapillaariongelman.
Talon kylmillään olo tuo runsaasti ongelmia niin kosteuden kuin routimisenkin aiheuttamana, joten sitä pitäisi välttää. Muuten aivan toimiva perustus kovalla pohjalla.
Rossitila on yleensä hyvin matala ja korjatessa tuleekin olla tarkkana rakenteiden kuivumisen hoitamisen kanssa. Lattian eristäminen runsaasti muuttaa talon toimintaperiaatteita ja lämmön vaikutuksesta toimiva kuivuminen heikentyy.
Yleensä ohjeeksi saa alkaa tuulettamaan rossitilaa, joka voi johtaa taas omiin ongelmiinsa, kylmiin lattioihin ja jopa kondenssi ongelmiin.
Kunnollinen laadukas ilmankuivaaja esimerkiksi Japanilainen Seibu Ciken on mielestäni hyvä ja toimintavarma investointi tällaiseen matalaan rossitilaan. Näin saadaan lämpöä pysymään rossitilassa, jolloin vältetään myös mahdollisten muutosten aiheuttamat routimisenkin ongelmat. Lattiat myös pysyvät lämpimämpinä, kuin tuulettamisen ratkaisuilla.
Ilmankuivaajan asentajaksi tarvitaan ammattilainen, sekä suunnitelma, jotta asennus onnistuu. Se toimii sorbtio periaatteella kuivaten sisään tulevan ilman ja puhaltaen kostean toisio ilman ulos. Sokkeliin tarvitaan ainoastaan kaksi 100 mm reikää ei muuta. Lattian alle putkitus ilmanvaihtoputkilla , jonka paikoilleen saaminen voi mataluuden vuoksi olla haasteellista.
Kunnollisetkaan kiinteät ilmankuivaajalla eivät ole mitään mahdottoman kalliita ja voivat olla edullisiakin ratkaisu. Perusasiat tietysti pitää olla kunnossa: Maakallistukset, ei kasvillisuutta seinän vireillä, mahdollisesti rännivesien putkitus jne...
Halpoihin kondenssikuivaajiin en suosittele tässä tapauksessa sekaantumaan, niillä on saatu uudisrakentamisen puolella jo aikaiseksi ongelmia toimintavarmuuden kanssa.
Orgaaninen aines on myös poistettava rossitilasta, käyttäen vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia ja hyvää teollisuus imuria.
Tuli vähän tarpeettomankin pitkä selvitys, mutta toivottavasti on muillekin palstan lukijoille hyötynä.
Iso kiitos Matti Alander perusteellisesta vastauksesta!
Hiukan ihmeteltiinkin, kun sokkelissa ei ollut tuuletusluukkuja lainkaan niin paljon kuin pitäisi rossipohjassa olla, mutta selvensit asiaa hyvin. Alapohjan kaikki puut näyttävät hyväkuntoisilta (ainakin omaan, kokemattomaan silmään...), eli kaiketi tuo on jollain tapaa toiminut. Matala tuo pohja kyllä on, varsinanen -ryömintä-tila. Onneksi talo ei hirmuisen pitkään ole ehtinyt olla asuttamatta, eli välttämättä ei vielä hirmuisia vahinkoja ole syntynytkään lämmityksen puutteesta johtuen.
Raha on vain rahaa, todellinen rikkaus syntyy sisäisestä rauhasta -ja sitä etsin edelleen...
Onneksi talo ei hirmuisen pitkään ole ehtinyt olla asuttamatta, eli välttämättä ei vielä hirmuisia vahinkoja ole syntynytkään lämmityksen puutteesta johtuen.