Lämpimän kellarin remontti, meneekö oikein?

[Carbon]

Hei,

Kohde:
Olen remontoimassa 90-luvun alussa rakennettua kivitalon kellaria, ja haluaisin tässä varmistaa ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Kyseessä on askarteluhuone, kylppäri ja sauna myös kellarissa mutta niitä en uusi. Askarteluhuoneeseen pääsee sekä sisäkautta että ulkokautta ulkoportaita pitkin. Ask.huone on täysin maan alla. Lattiassa kapillaarikatko ja 30cm eriste, betonivalu ja tasoite, parketti. Seinät lecaa ja eritstetty ulkoapäin, mutta ulkoportaiden kohdalla ei ole eristettä.

Ongelma
Portaiden kohdalla oleva seinä on paikoittain kostea 15cm lattiasta, ja lattiaraja on kostein kohta. Tätä varten rakennettiin portaiden yläpuolelle katto, ja kosteus on laskenut, ainakin hieman tässä ajassa. Lattiaparketti on poistettu kokonaan. Puulista kosteissa kohdissa oli paikoittain tummunutta ja haisi selkeästi mullalle. Seinä maalattu lateksimaalilla ja kosteimmista kohdista kupruillut pois.

Remonttisuunnitelma
Parketti pois. Värjääntynyt kostea tasoite lattiasta pois. Seinästä kostea rappaus pois, eli 15cm lattiarajasta. Seinä rapataan Kiilto TT tasoitteella, pintarappaus märkätilojen laastilla (sininen kansi). Pohjamaali alle ja hengittävä vesiohenteinen maali (ei vielä valittu). Lattiaan tasoite tarvittaviin kohtiin. Ohut lattialämmitysmatto, päälle laatat.

Kysymykset. Meneekö suunnilleen oikein? Mitä maalia suosittelette, ja onko väliä minkä kokoisia laattoja valitsee, vai pitääkö olla mahdollisimman pienet jotka hengittävät? Kiitos etukäteen!

[Matti Alander]

Ongelmasi on kellarin seinissä ei niinkään lattiassa. Lämmöneristys on väärällä puolella seinää, sen tulisi olla ulkopuolella ja hengittävä, jotta seinä kuivuisi ulospäin.
Hieman yksinkertaistettuna, lämmöneristys sisäpuolella seinä yhtä kostea kuin maaperä ja lämmöneristys ulkopuolella seinä yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma.
Kellarin seinän kapillaariktkoa tuskin on olemassa ja kosteus nousee kapillaarisesti seinään. Mahdollisesti huonohko eristys on myös päästänyt kellarin seinän läpi lämpöä maaperään, joka syvällä maan pinnasta lämpiää liikaa helposti ja työntää mahdollisesti höyrynpainetta sisäänpäin.
Lattian eristyspaksuus on niin suuri 300 mm, ettei lattian alla maaperä lämpiä liikaa. Rakenteissa saattaa kyllä olla muovikalvoja, joka edesauttaa höyrynsulkuna lattioiden kostumista ja orgaaninen parketti on vaaravyöhykkeessä.
90 luvun taloissa voi olla myös puutteita salaojituksesta ja rännivesijärjestelmissä, sekä maaperän kallistuksissa. Usein sulamisvesiä on päässyt kevytsoraharkon sisään maanpinnan yläpuolella.
Kevytsoraharkko on kyllä muuten kosteusteknisesti kohtuullisen hyvä, se on huokoisena hyvin vähän kapillaarinen ja kuivuu helposti.
Lattialle olisi edullista päästä kuivumaan sisäänpäin ja parketin purun jälkeen betonilattia olisi hyvä desinfioida enne uutta pinnoittamista.

[Matti Alander]

Ensin pitäisi lukea, sitten vasta kirjoittaa. Lämmöneristyshän on ulkopuolella, mutta ilmeisesti höyrytiivis tai patolevyn päällä. Tällöin myös ulospäin kuivuminen toimii huonosti ja kapillaarisuus, sekä seinän alaosaan kertyvä kosteus vaivaa.
Perustuksen alaosa kyllä kuivuu sisään päin, mutta tumma kosteusjälki jää kevytsoraharkoissa näkyviin, betoni taas kuivuessaan muuttuu vaaleaksi jälleen.
Talolla on jo ikääkin, jos salaojakaivoja ei ole huollettu , niin lietilat puhtaaksi ja putketkin voi huuhdella vaikka paremman puutteessa vesiletkulla. Salaojakaivon huoltoväli on 10 vuotta ja toiminta kannattaa tarkastaa useamminkin.

[Carbon]

Ensin pitäisi lukea, sitten vasta kirjoittaa. Lämmöneristyshän on ulkopuolella, mutta ilmeisesti höyrytiivis tai patolevyn päällä. Tällöin myös ulospäin kuivuminen toimii huonosti ja kapillaarisuus, sekä seinän alaosaan kertyvä kosteus vaivaa.
Perustuksen alaosa kyllä kuivuu sisään päin, mutta tumma kosteusjälki jää kevytsoraharkoissa näkyviin, betoni taas kuivuessaan muuttuu vaaleaksi jälleen.
Talolla on jo ikääkin, jos salaojakaivoja ei ole huollettu , niin lietilat puhtaaksi ja putketkin voi huuhdella vaikka paremman puutteessa vesiletkulla. Salaojakaivon huoltoväli on 10 vuotta ja toiminta kannattaa tarkastaa useamminkin.

Kiitos Matti vastauksista. Ehditkin jo kommentoida asiat uudessa viestissäsi :)

"ulospäin kuivuminen toimii huonosti ja kapillaarisuus, sekä seinän alaosaan kertyvä kosteus vaivaa."
- joo eli tarkoitus olisi että seinä kuivuisi tässä tapauksessa sisäänpäin. Siksi maali saisi olla hengittävää sorttia. Olen myös hankkinut kosteudenpoistolaitteen joka näyttäisi toimivan hyvin. Poistaa kosteutta kesällä, talvella ei kytke itseään päälle. Toiveenaa olisi myös että portaiden uusi katto vähentää kosteutta (sadevesi ja lumet) ja uusi lattialämmitys myös haihtuttaisi kosteutta jonka kosteudenpoistaja sekä ilmanvaihto sitten poistaa.

"Perustuksen alaosa kyllä kuivuu sisään päin, mutta tumma kosteusjälki jää kevytsoraharkoissa näkyviin"
- laastin läpi näkyy ja on ilmeisesti aina näkynyt, saumat mustana. Tämä siis ainoastaan ulkoseinässä jonka takana on ulkoportaat (ei ulkopuolista eristystä lainkaan). Vedetään uusi pohja-/pintamaalit.

"Talolla on jo ikääkin, jos salaojakaivoja ei ole huollettu , niin lietilat puhtaaksi ja putketkin voi huuhdella vaikka paremman puutteessa vesiletkulla"
- tämä onkin jo nostettu esiin hallituksessa, ja tullaan huoltamaan kohtapuolin.

Unohdin vielä lisätä että parkettilattian ja valun välissä oli jonkinlainen ruskea muovikalvo + korkkipuru + pahvi. Nämä siis poistuvat kokonaan. Eivät haisseet mullalle, ainoastaan se pieni osa parkettia seinän vieressä joka oli tummunut.

Tuosta desinfioinnista kysyisin vielä. Lueskelin asiasta hieman netissä, ja vastauksia oli sekä puoleen että toiseen. Jossain puhuttiin desinfioinnin puolesta, toiset taas sanoo että nimenomaan desinfiointiaine vahvistaa vaarallisia homeita ja toimii jopa niiden ravinteenta ja että ovat myös vaaraksi ihmisille. Jossain suositeltiin betonin polttopuhaltamista. Mikähän näistä on sitten se oikea tapa :)

[Matti Alander]

Desinfiointi aineet ovat myrkkyä varmasti myös ihmiselle, koska tappavat homeita. Puhalluslampulla polttaminen on tulityötä ja vaatii tulityökortin.
Varovaisuudella ja hyvällä suojauksella varmasti molemmat käyvät.

[harkonen]

Desinfiointi aineet ovat myrkkyä varmasti myös ihmiselle, koska tappavat homeita. Puhalluslampulla polttaminen on tulityötä ja vaatii tulityökortin.
Varovaisuudella ja hyvällä suojauksella varmasti molemmat käyvät.

Olen miettinyt itsekseni, että tarvitseeko tulityökorttia, kun itse tuuskaa tulen kanssa omassa kiinteistössään? Entä ensiapukorttia ja/tai työturvakorttia, turvakenkiä ja kypärää?

[Matti Alander]

Ennen tulityöhön ryhtymistä , suosittelen kysymään omasta vakuutusyhtiöstä, miten suhtautuvat. Jälkikäteen voi olla myöhäistä.
Mikäli yrityksen henkilökunta tekee kyseistä työsuoritusta tarvitaan kortteja paljonkin.
1.7 jälkeen on myös ilmoitettava verottajalle erikseen yli 15000 rakennusluvalliset työt.

[harkonen]

Ennen tulityöhön ryhtymistä , suosittelen kysymään omasta vakuutusyhtiöstä, miten suhtautuvat. Jälkikäteen voi olla myöhäistä.
Mikäli yrityksen henkilökunta tekee kyseistä työsuoritusta tarvitaan kortteja paljonkin.
1.7 jälkeen on myös ilmoitettava verottajalle erikseen yli 15000 rakennusluvalliset työt.

Mistä tietää tekevänsä tulityötä omassa kiinteistössään, jos ei ole sitä tulityökorttia? Sen ymmärtää, että kun tehdään palkkatyötä sertifioidusta yrityksessä, niin tarvitaan lompakollinen kortteja, puolenkymmentä valvojaa ja nippu lupalappuja niiden lisäksi. Mutta tuo paljonpuhuttu tulityö omassa kiinteistössä ja itse itselle tehtynä. Ei vaan löydy tietoa mistään, vain luuloa ja olettamusta.

Helpointa lienee vain tehdä, eikä kysellä!

[Carbon]

Kysyisin vielä tuosta maalaamisesta. Asiantuntija suositteli Tikkurilan Otex tartuntapohjamaalia, joten maalasin nyt 95% pinnasta sillä. Tämä pohjamaali ei ymmärtääkseni ole kuitenkaan hengittävää sorttia, joten jätin vielä kosteammat kohdat maalaamatta. Pitäisikö kosteammatkin kohdat maalata tällä, vai mitä muuta pohjamalia voisi käyttää? Mitä hengittävää pintamaalia suositellaan kun seinän pitäisi kuivua sisäänpäin? Jos maalaan hengittävällä pohjamaalilla kosteammat kohdat, tuleeko valkoinen sävy olemaan eri pintamaalauksen jälkeen verrattuna kohtiin jotka on maalattu Otexilla?

Edit:
Hieman lueskelin Tikkurilan valikoimaa. Ilmeisesti pintamaaliksi suositellaan Kivitex silikaattimaalia. Kivitexin tuotesivuilla kerrotaan että pohjamaalaukseen on kaksi vaihtoehtoa; 1) alle Luja yleispohjamaalia ja pintamaaliksi Kivitexiä, tai 2) alle yksi kerros Kivitexiä ja 12h jälkeen uusi kerros. Luja yleispohjamaali kuulostaa oudolta ohjeistukselta sillä Kivitexin idea on se että se on hengittävää, kun taas Luja yleispohjamaali ei hengitä.