Home vai sieni kyseessä? - Osaako joku arvioida kuvista?

[pekkerelli]

Kyseessä 50-luvun alkupuolella rakennettu hirsitalo, joka nykyään meillä vapaa-ajan käytössä. Rakennus ei ole koskaan ollut kylmillään.
Tarkoitus oli uusia makuuhuoneen ikkuna ja kaikki pinnat, mutta nyt taitaa remontti laajentua jos nyt ylipäänsä on korjattavissa enää.
Purimme viime viikonloppuna pintoja. Seinissä oli paperitapetti, jonka alla noin sentin vahvuinen "kuitumainen levy" ja sen alla ensopahvi hirttä vasten. Nurkista näyttää veto käyneen läheltä lattiaa, koska mustumaa on havaittavissa. Mustista kohdista hirsi on täysin terveen ja kovan oloinen. Vaikuttaisi ikäänkuin, että tumma väri olisi pinttynyttä likaa, joka lähtee pois raaputtamalla. Tässä kuvia pahvin poiston jälkeen (kuvat suurenevat klikkaamalla).





Huolestuttavin yllätys tuli nurkista, joissa pahvia oli pakattu päällekkäin 4-5 kerrosta. Tämä on käsittääkseni ihan liikaa. Kuvien mukaista hämähäkinseittimäistä/untuvaista kasvustoa löytyi pääasiassa ensopahvien väleistä ja jonkin verran (joskin huomattavasti vähemmän) myös hirsien väleistä. Osaisiko joku arvioida mitä tuo kasvusto oikein on? En löydä vastaavista kuvia netistä hakemalla.






Lattia oli lankkua, jonka päällä lastulevy ja sen päällä tietysti muovimatto (joskus 70-80-luvulla ilmeisesti laitettu). Poistimme maton ja levyn. Lattialankut näyttäisivät olevan päällisin puolin terveet, mutta vaihtoon menevät nekin, koska ovat sen verran rosoista tekoa.
Talossa on rossipohja ja tuuletusaukot joka kantilla. Ilmatilan päällä alapohjan eristeenä on pelkkä hiekka. Alapohjan alle ei tosin mahdu oikein ryömimään (lisäksi miehen mentävää aukkoa ei ole jätetty mihinkään), joten alapohjan tutkimisesta tulee hiukan hankalaa. Täytyy yrittää ottaa kuvia tuuletusaukkojen kautta ja pääteltävä niistä.

[munamies]

Se untuvainen hämähäkkimäinen seitti on juurikin sitä...hämähäkin seittiä ja pölyä, ei tuo mitään hometta ole. Ja hirsien välithän on tilkitty milloin milläkin...Pellavalla, sammaleella tms.
Nurkan mustuminen johtunee juurikin siitä ilmavuodosta, kuten sanoit, jos kerran hirret on ihan kovia, kuten kuvien perusteella näyttää olevan.
Mutta onkos tota mineraalivillaa tukittu muuallekkin, kun tohon missä sitä näkyy? Onko eristelty ulkopuolelta?
Sinuna en pelkän rosoisuuden takia vaihtaisi alkuperäisiä lattialautoja uusiin...ihan turhaa työtä ja kyllähän vanhassa kuuluu ajan näkyä.
Toki se alapohja olisi hyvä eristää MUTTA ei tolla keltasella villalla. ja jos kerran laudat vaihtelet ja eristät lattian, niin samalla teet luukun sinne ryömintätilaan sisäpuolelta, jos kerran ulkoa ei onnistu.

[pekkerelli]

Se untuvainen hämähäkkimäinen seitti on juurikin sitä...hämähäkin seittiä ja pölyä, ei tuo mitään hometta ole. Ja hirsien välithän on tilkitty milloin milläkin...Pellavalla, sammaleella tms.
Nurkan mustuminen johtunee juurikin siitä ilmavuodosta, kuten sanoit, jos kerran hirret on ihan kovia, kuten kuvien perusteella näyttää olevan.
Mutta onkos tota mineraalivillaa tukittu muuallekkin, kun tohon missä sitä näkyy? Onko eristelty ulkopuolelta?
Sinuna en pelkän rosoisuuden takia vaihtaisi alkuperäisiä lattialautoja uusiin...ihan turhaa työtä ja kyllähän vanhassa kuuluu ajan näkyä.
Toki se alapohja olisi hyvä eristää MUTTA ei tolla keltasella villalla. ja jos kerran laudat vaihtelet ja eristät lattian, niin samalla teet luukun sinne ryömintätilaan sisäpuolelta, jos kerran ulkoa ei onnistu.

toivottavasti se olisi vain hämähäkkien aikaansaannosta. Ihmettelisin vain sitä miten otukset olisivat noiden ensopahvien väliin päässeet kun ne oli naulattu niin tiukkaan toisiaan vasten kiinni hurjalla naulamäärällä. Hirsien välitäytöt näyttävät olevan sammalta, kenties pellavaakin sekä jotakin tekstiilirivettä siellä täällä.
Kuvia näkemättä eräs hirsirakentaja totesi, että noita pahvikerroksia on nurkissa liikaa ja kastepiste kosteuden siirtymisessä olisi muodostunut pahvien väliin ja aiheuttanut jonkin sortin elämää siellä.

MIneraalivillaa tosiaan pilkistää tuossa kuvassa tämän makkariin rajoittuvan pirtin väliseinän alta, reunimmaisten lattiavasojen ja seinän välistä. Jostakin syystä sinne on laitettu villa kun muualla huoneessa on hiekka. Saa nähdä löytyykö mineraalivilla myös pirtin puolen lattiasta. Harkinnassa vaihtaa nuo hiekat ainakin tässä vaiheessa tuohon makkariin selluvillaksi.

Hirsien ulkopinnalla on hirttä vasten jonkinlainen kuitulevy, sitten koolattu ilmatila, joka kaikkien oppien vastaisesti on tukittu ala ja yläreunasta, ilma ei siis siellä kierrä. Tämän päällä taasen ohuempi levy ja sen päällä jonkinlainen paperi ja sitten panelointi. Ulkopanelien alle ei ole kurkattu, mutta sekin tulee tässä varmasti eteen. Tarkoituksena on jollakin aikavälillä tuo panelointi kuitenkin uusia.
Tässä kuvia rakenteesta viime kesältä kun uusimme pirtin ikkunoita



Sisäpuolella lisäeristettä ei ole apukeittiön kohdalla (entinen makuuhuone tämäkin). Sisäpuolinen noin 50 mm villa sitten löytyy pirtistä seinäpanelien alta ja keittiöstä. Pirtissä höyrynsulkuna näyttää olevan rei'itetty tervapaperiko se nyt sitten on. Keittiön seinässä eri puolella rakennusta höyrynsulkuna muovi.

On ne lattialankut niin pahan näkäiset ettei niistä oikein kunnollista varmaan saa. On niin täynnä naulanreikiäkin, kun lastulevyt oli paukutettu siihen aivan käsittämättömällä naulamäärällä noin 5 sentin välein kaikki levyn reunat. Tuo ryömintätilaan johtava luukku sisälattiaan tulee kyllä tehtäväksi varmasti.

[pekkerelli]

lähetin kuvat paikalliselle terveystarkastajalle. Hän totesi, että kuvissa oleva tavara on mitä todennäköisimmin jotain hometta. Mahdollisesti kyseessä voisi kuulemma olla fusarium.
Toimitamme näytteen elintarvike- ja ympäristölaboratorioon mikrobiologiseen tutkimukseen, jotta selviää minkä lajin homeesta on kyse. Kovin pahan hintainen tuo tutkimus ei ainakaan ole, alle sata euroa.

[TommiT]

Pölyä ja hämähäkinseittiä se on munkin mielestä, on tullut vastaan.

MUTTA: miten ihmeessä pahvikerrosten määrä vaikuttaa kastepisteeseen???? Ei mun ymmärtääkseni vaikuta, eihän pahvi eristä mitään. Jos sisäpuolista _eristystä_ laitetaan niin joo vaikuttaa kastepisteeseen. Enneminkin 5kerrosta pahvia pienentää sisäpuolen kosteuden kulkeutumista hirsiin...

Tommi

[pekkerelli]

MUTTA: miten ihmeessä pahvikerrosten määrä vaikuttaa kastepisteeseen???? Ei mun ymmärtääkseni vaikuta, eihän pahvi eristä mitään. Jos sisäpuolista _eristystä_ laitetaan niin joo vaikuttaa kastepisteeseen. Enneminkin 5kerrosta pahvia pienentää sisäpuolen kosteuden kulkeutumista hirsiin...

kysyin asiaa vanhojen (hirsi)rakennusten restaurointiin ja kunnostamiseen erikoistuneelta asiantuntijalta, jolla kymmenien vuosien kokemus.
Hänen kommenttinsa oli, että yksi kerros ensopahvia riittää. Jos laitetaan 4-5 kerrosta niin nurkasta tulee liian tiivis eikä se hengitä enää kunnolla ja kastepiste voi johonkin väliin muodostua. On hänen mukaansa melko tavallinen rakennusvirhe tuon aikaisissa rakennuksissa.

Meillä kasvustoa (tai mikä hämähäkin seitti sitten liekin) ei löytynyt juuri nimeksikään niistä kohti missä oli vain yksi kerros pahvia. Vain joitakin yksittäisiä pieniä höntyjä oli sen yksinkertaisen pahvin ja hirren välissä. Huomioitavaa oli se, että sisäpuolisen kuitulevyn (jonka päällä siis oli tapetti) ja ensopaperin välissä ei kasvustoa ollut missään kohtaa. Sitä alkoi paljastua vasta kun pahvikerroksia alettiin repiä.
Lisäksi tuossa nurkassa, jossa kuvassa on pahvia pari kerrosta alhaalta ylös asti jäljellä, ei kasvustoa ollut ollenkaan hirren pinnassa. Kasvusto löytyi nimenomaan pahvikerrosten väleistä. Eli vähäisen rakennusymmärrykseni mukaan tämä kielisi tuon asiantuntijan teorian puolesta?

[TommiT]

Moi,

Mä olen missanut jotain hyvin oleellista jos tosiaan 5pahvikerrosta päällekkäin laittamalla saadaan kastepistettä muutettua. En usko. Maalaisjrjellä kun asiaa ajattelee, niin 5x pahvi vähentää kosteuden siirtymistä rakenteisiin -> suhteellinen kosteus pienempi -> tarvitaan matalampi lämpötila, että ilmassa oleva kosteus tiivistyy vedeksi... Eli ennemminkin se siirtää kastepistettä ulospäin. Se voi toki olla että rakenne on horo pahvin takana-> kylmä ja sitten noiden pahvien taakse on kulkeutunut jotain kautta lämmintä kosteaa sisäilmaa-> kosteus tiivistyy vedeksi ja 5x pahvi on estänyt rakenteen tehokkaan kuivumisen.

Ja se, että vaikka ihminen olisi tehnyt työkseen jotain 10v se ei vielä tee ihmisestä ammattilaista.

Tommi

[PetteriKivimäki]

Vanhaa lauta-/lankkulattiaa kannaltaa silmäilä pintaa syvemmältä, ohessa purkutalosta purkamaani lautaa vuodelta 1947 ja K-Raudan lattialautaa vuodelta 2011:



Vuoden -47 lattiaa ei ole kertaakaan edes hiottu, se on edelleen 33 millistä jokainen lauta jokaisesta kohdasta.

Kastepisteestä: suhtaudun hieman epäillen koko kastepisteajatukseen puhuttaessa hengittävästä - eli hygroskooppisesta, kosteutta imevästä, siirtävästä ja luovuttavasta - rakenteesta, joka luovuttaa kosteutta yhtä lailla takaisin huoneilmaan kuin mitä se huoneilmasta ottaa. Lämpö- ja ilmavuodot on asia erikseen, niihin tulee suhtautua tiukasti. Ja silkkaa vettä ei rakenteisiin saa päästää vaikka olisi kuinka kyse hengittävillä materiaaleilla tehdystä rakenteesta.

Katselin noita kuvias; ossookko sannoo miltä hirsi näyttää mustuneitten kohtien kohdalla lattiapinnan alapuolella?

[PetteriKivimäki]

kysyin asiaa vanhojen (hirsi)rakennusten restaurointiin ja kunnostamiseen erikoistuneelta asiantuntijalta, jolla kymmenien vuosien kokemus.
Hänen kommenttinsa oli, että yksi kerros ensopahvia riittää. Jos laitetaan 4-5 kerrosta niin nurkasta tulee liian tiivis eikä se hengitä enää kunnolla ja kastepiste voi johonkin väliin muodostua. On hänen mukaansa melko tavallinen rakennusvirhe tuon aikaisissa rakennuksissa.

Noo, mulla on talossani ollut jopa kahdeksan kerrosta erilaista pinkopahvia, makulatuuria ja silloista rakennnuspahvia ja tapettia. Ja siihen johonkin väliin vielä joskus laitettu puukuitulevyt mukaan. Raakapontti kerrosten alla on ollut uudelleen kierrätettyjä muottilautoja lukuunottamatta täysin moitteetonta - ja naulat nyppimällä edelleen uudelleenkäytettävissä olevaa.

Jos laitetaan 4-5 kerrosta niin nurkasta tulee liian tiivis eikä se hengitä enää kunnolla

Mitenkä se hengittävä eli hygroskooppinen materiaali lakkaa olemasta hengittävä materiaali, jos sitä tulee laitetuksi paksumpi kerros?

[pekkerelli]

Katselin noita kuvias; ossookko sannoo miltä hirsi näyttää mustuneitten kohtien kohdalla lattiapinnan alapuolella?

tämä tutkittu nyt. Hirret pääosin terveet, ei mustumia ollenkaan lattiapinnan alapuolella. Kahdessa kohtaa on hieman pintalahoa. Kaivelin lahon alta taltalla hiukan syvemmältä ja sieltä löytyy täysin terve puu. Merkillepantavaa on, että laho löytyy molemmissa kohdissa korkeussuunnassa tismalleen samasta kohtaa. Toinen laho pituudeltaan ehkä 15cm ja korkeus 4cm. Toinen hiukan pidempi, 40cm ja korkeus sama. Nämä nyt talttailtu pois.

Lisää kaivellessa pajastui eristeestä, että hiekkaa on vain pinnalla noin 20cm. Hiekan alla on olkikerros noin 15-20cm, jonka alla sammalta 10cm. Alapohjan eristeen kokonaisvahvuus siis noin 50cm.

Mitenkä se hengittävä eli hygroskooppinen materiaali lakkaa olemasta hengittävä materiaali, jos sitä tulee laitetuksi paksumpi kerros?

tähänpä ei oma ymmärrys riitä vastaamaan, vaikka aikoinaan 6 vuotta tuli opiskeltua tekniikkaa, johon fysiikanopintojen puolella liittyi myös lämmönsiirto ja diffuusioteoriat. Mutta koska rakennustekniikan opinnoista ei ollut kyse niin noistapa ei nyt tässä tilanteessa ole mitään apua kun käytäntöön pitäisi soveltaa. Mutta teoriatasolla ymmärrän kosteuden siirtymisen paremmin kuin hyvin.

Nuo aikaisemmin kirjoittamani asiantuntijakommentit mm. tuosta Ensopahvijutusta ovat peräisin kokeneelta Restaurointikillan Mestarilta, joten paha mennä ainakin itsellä väittämään vastaankaan.

Nyt näyttää remontti hiukan leviävän ja tarkoituksena uusia myös alapohjan eristys, kuten myös seinän lisäeristys. Laittelen kysymyksiä näihin liittyen asianmukaisen otsakkeen alle jahka kerkiän...

[pekkerelli]

labratoriotutkimustuloksista sain tänään tiedon, että tuo huntumainen/hämähäkinseittimäinen kasvusto ensopahvien välissä on hometta nimeltä cladosporium. En ole ehtinyt isommin selvittelemään kuinka pahasta homeesta on kyse. Tummentuneesta pahvinpalasta ei sen sijaan löytynyt mitään. Tutkittu nyt homeet, sienet ja bakteerit. Kahta viimeksi mainittuja ei löytynyt. Sädesieniviljelystä tulee tulokset vasta ensi viikolla.

[pekkerelli]

Onko noita nurkkien tummentumia tarvetta poistaa ennenkuin uutta sisustuspintaa (huokolevyt ja tapetti) aletaan laittamaan päälle?

Vai olisiko vaihtoehtona tehdä käsittely esim. Teknoksen Borakleen (homeen)pesuaineella? Tämä aine kuulemma käy sisätiloihinkin. Vai onko nuo pesuaineet ihan turhia tuollaisen pintamustuman tapauksessa?
Teknoksella sanoivat että aine nitistää homeitiöitä ja että tummentumaa ei tarvitse mekaanisesti poistaa.