Tuli purettua koko kellarista saunatiloja lukuunottamatta väärin tehdyt eristykset ja muovimatot sekä kokolattiamatot(!) ilman parantamiseksi ja tarkoitus myöhemmin värkkäillä sinne askartelu ja kodinhoitohuoneita.
Minkälainen lämpötila täytyy pitää talvella? Riittääkö että on plussan puolella? Kaikissa huoneissa patterit.
Onko lattiaa mitään järkeä piikata auki kun mitään asuintiloja ei ole tulossa eikä lattialämmityskään tässä vaiheessa kiinnosta. Lattiavalun alla näytti näkyvän styroksi ja todennäköisesti muovi alla. Kosteutta on jonkin verran johtuen salaojien puutteessa jotka tukevat ensi kesänä todennäköisesti fuktisolien tms. kanssa. Työtä ja rahaa kuluu mutta hyöty on?
Pari kysymystä kellarista
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Pari kysymystä kellarista
Koska on ollut vaurioita ja tarkoitus muutenkin rempata niin purkaminen on OK. Rakenteet pääsevät kuivumaan sisäänpäin.
Myös aivan kannatettavaa aloittaa korjaustoimenpiteet ulkoa päin ja laittaa tekniikka salaojituksineen , sekä rännivesiputkituksineen ajantasalle.
Maanpinnan alapuoli kun saadaan hengitettäväksi ulospäin, niin kuivuu ympäri vuoden lämpötilaerojen ansiosta, samalla myös ulkopuolisen lämmöneristeen ansiosta kesäaikainen viileän betoniseinän kondenssi häviää.
Yleisin ongelma rintamamiestalossa on perustusten kapillaarisuus, jonka katkominen jälkikäteen on vaikeaa. Välttämättä ei ole kyse pelkästään tai ainoastaan tai ei lainkaan salaojitusviasta, koska maaperän kosteus on aina lähellä sataa.
200 mm kerros ulkopuolelle salaojittavaa eristystä on parempi kuivaaja, kuin 100 mm, mutta 100 mm voidaan pitää miniminä. Näin aikaansaadaan suurempi lämpötilaero ja maaperä pysyy viileämpänä. Maaperän lämmönkerääminen on syvien kellareiden ja lattian alusten ongelma, joka johtuu eristämättömyydestä tai huonosta eristyksestä. Lattialämmitys on myös suuri lämpöpatteri maata vasten, joka helpommin lämmittää maata.
Maaperää ei kannata lämmittää sen paremmin energiataloudellisesti, kuin kosteusteknisestikkään.
Mielestäni kodinhoitohuone ja askartelutilat ovat asuintiloja ja hyvä tavoite niihinkin on puhdas ja parempi sisäilma. Aina kannattaa tehdä kerralla kunnollista, vaikka sitten hieman hitaammin askelin ja rahavarojen mukaan.
Tuohon lattiaan en näin äkkiseltään osaa sanoa, jotain on jo tehty kun alla on solupolystyreeni eristeitä. Aikaa siitä jo on jonkinverran, koska muovikalvoja lattian alle ei ole suositeltu enää vuosiin. Lattiaan voisi tehdä vaikka koereijän, jotta rakenne selviää. Varmasti parempi jos purkaisi, mutta sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus voidaan myös harkita, muovikalvon vuoksi ei ainakaan ulospäin kuivu.
Tekstistäsi päätellen jotain hajuja kellarissa on ilmennyt, maakellarin ja mullan haju yleensä viittaa homeeseen. Desinfiointi olisi tällöin myös tarpeellista, esim. Puhalluslampulla polttamalla tai myrkky liuoksia käyttämällä. Desinfioinnesta kannattaa kysyä alan ammattilaisilta, asiantuntemukseni ei oikein riitä niihin. Jos myrkky tappaa homeen ei varmaankaan ihmisillekkään ole niitä terveellisempiä aineita.
Jo purkaessa suosittelen käyttämään vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia, itiöitä kun pöllähtää huonetilaan runsaasti ja juuri näitä vaarallisempia kosteusindikaattoreita.
Remonttia varmasti riittää, mutta hieman kannattaa suunnitella ensin ja istua alas, jotta välttyy turhalta työltä, aiheuttaa vähemmän vahinkoja ja rahanmenoa.
Myös aivan kannatettavaa aloittaa korjaustoimenpiteet ulkoa päin ja laittaa tekniikka salaojituksineen , sekä rännivesiputkituksineen ajantasalle.
Maanpinnan alapuoli kun saadaan hengitettäväksi ulospäin, niin kuivuu ympäri vuoden lämpötilaerojen ansiosta, samalla myös ulkopuolisen lämmöneristeen ansiosta kesäaikainen viileän betoniseinän kondenssi häviää.
Yleisin ongelma rintamamiestalossa on perustusten kapillaarisuus, jonka katkominen jälkikäteen on vaikeaa. Välttämättä ei ole kyse pelkästään tai ainoastaan tai ei lainkaan salaojitusviasta, koska maaperän kosteus on aina lähellä sataa.
200 mm kerros ulkopuolelle salaojittavaa eristystä on parempi kuivaaja, kuin 100 mm, mutta 100 mm voidaan pitää miniminä. Näin aikaansaadaan suurempi lämpötilaero ja maaperä pysyy viileämpänä. Maaperän lämmönkerääminen on syvien kellareiden ja lattian alusten ongelma, joka johtuu eristämättömyydestä tai huonosta eristyksestä. Lattialämmitys on myös suuri lämpöpatteri maata vasten, joka helpommin lämmittää maata.
Maaperää ei kannata lämmittää sen paremmin energiataloudellisesti, kuin kosteusteknisestikkään.
Mielestäni kodinhoitohuone ja askartelutilat ovat asuintiloja ja hyvä tavoite niihinkin on puhdas ja parempi sisäilma. Aina kannattaa tehdä kerralla kunnollista, vaikka sitten hieman hitaammin askelin ja rahavarojen mukaan.
Tuohon lattiaan en näin äkkiseltään osaa sanoa, jotain on jo tehty kun alla on solupolystyreeni eristeitä. Aikaa siitä jo on jonkinverran, koska muovikalvoja lattian alle ei ole suositeltu enää vuosiin. Lattiaan voisi tehdä vaikka koereijän, jotta rakenne selviää. Varmasti parempi jos purkaisi, mutta sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus voidaan myös harkita, muovikalvon vuoksi ei ainakaan ulospäin kuivu.
Tekstistäsi päätellen jotain hajuja kellarissa on ilmennyt, maakellarin ja mullan haju yleensä viittaa homeeseen. Desinfiointi olisi tällöin myös tarpeellista, esim. Puhalluslampulla polttamalla tai myrkky liuoksia käyttämällä. Desinfioinnesta kannattaa kysyä alan ammattilaisilta, asiantuntemukseni ei oikein riitä niihin. Jos myrkky tappaa homeen ei varmaankaan ihmisillekkään ole niitä terveellisempiä aineita.
Jo purkaessa suosittelen käyttämään vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia, itiöitä kun pöllähtää huonetilaan runsaasti ja juuri näitä vaarallisempia kosteusindikaattoreita.
Remonttia varmasti riittää, mutta hieman kannattaa suunnitella ensin ja istua alas, jotta välttyy turhalta työltä, aiheuttaa vähemmän vahinkoja ja rahanmenoa.
Re: Pari kysymystä kellarista
Hometta on varmasti mutta ei paljoa. Haju on lähinnä normaali kellarin haju joka väheni todella paljon kun betonia vasten ollut lattiamatto poistettiin. Vaimo yleensä homeen haistaa heti eikä ole sellaista täällä huomannut.
hyvin yksinkertaisena on tarkoitus kellari pitää. Seiniltä puretaan nyt alkuun rivinteeraukseen asti ja pestään ja maalataan kalkkimaalilla. Rivinteerauksen alle lienee myös viisas vilkaista mutta ajattelin senkin saada jäädä jos ei välistä ilmarakoa kummempaa löydy.
hyvin yksinkertaisena on tarkoitus kellari pitää. Seiniltä puretaan nyt alkuun rivinteeraukseen asti ja pestään ja maalataan kalkkimaalilla. Rivinteerauksen alle lienee myös viisas vilkaista mutta ajattelin senkin saada jäädä jos ei välistä ilmarakoa kummempaa löydy.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Pari kysymystä kellarista
Desinfioida kannattaa aina ennen pinnoittamista, koska kuivassakin rakenteessa voi olla rihmastoja, mutta ovat lepotilassa ja riehaantuvat vasta kosteutta saadessaan.
Rivinteerausta tuskin kannattaa huvikseen rikkoa, on yleensä kohtuullisen hyvä rakenne. Sisäpuoleta kannattaa tiivistää rivinteerausta, varsinkin ikkunoiden ja ovien ympäriltä, esimerkiksi vedeneristeellä ja tukiverkolla.
Ilmanvaihdon parantaminen on tyypillisesti imenyt itiöitä lattian rakosista ja ovien ja ikkunoiden pielistä huonetilaan.
Rivinteerausta tuskin kannattaa huvikseen rikkoa, on yleensä kohtuullisen hyvä rakenne. Sisäpuoleta kannattaa tiivistää rivinteerausta, varsinkin ikkunoiden ja ovien ympäriltä, esimerkiksi vedeneristeellä ja tukiverkolla.
Ilmanvaihdon parantaminen on tyypillisesti imenyt itiöitä lattian rakosista ja ovien ja ikkunoiden pielistä huonetilaan.
