70-luvun tuplabetonilaatta ja korjaus

[Vesah]

Heipä hei, koitetaan täältäkin kysellä kun näistä vanhemmista tietoa tuntuu olevan

Ei ihan rintamamiestalo mutta sarjassa rakenteita joita olisi pitänyt jättää tekemättä

Eli 80 valmistunut okt , ~100m2, 1 kerroksessa maanvaraisella ja reunavahvistetulla tuplabetonilaatalla. Viemärivuodon johdosta kph + s + et + wc lattiat purettu niin että vain pohjabetonilaatta on jäljellä. Oli kastunut styrox eriste laattojen välistä ~20m2 alueelta, alajuoksut pehmenneet vuodon johdosta, ulko sekä väliseinät lähtee tuon pohjabetonilaatan päältä ja ovat siten ~15cm sisälattiapinnan alla

Eli vastaava rakenne kuin noissa 70 luvun valesokkelitaloissa mutta tästä vaan puuttuu se ulkopuolinen sokkeli eli ulkovuoraus menee alas asti ja on melko lähellä maan pintaa 10-15cm

Lattiarakenne seuraava alhaalta lähtien

- Savi jonka päällä epämääräinen määrä soraa (oletus)
- Rakennusmuovi tms
- Pohjabetonilaatta 10-15cm, jonkun verran terästä, reunavahvistettu
- 5cm styrox
- kylpyhuoneen osalla vielä muovi styroxin päällä
- 5-7cm paksu pintabetonilaatta, ei rautaa
- 22mm lautakoolaus
- 25mm lattialastulevy
- Laminaatti + alusmuovi

Nyt oli ajatuksena piikata loputkin lattiat ~80m2 auki eli jättää vain pohjabetonilaatta, poistaa vanhat patterit sekä patteriputket jotka kulkevat betonilaattojen välissä kierrellen suunilleen ulkoseiniä pitkin. Uudet styroxit, verkko ja valaa uusi pintabetonilaatta johon 17mm lattialämmitysputket, uusi laminaatti päälle

Eli uusi rakenne olisi

- Savi + sora
- Rakennusmuovi
- Pohjalaatta
- Styrox 50-70mm mahdollisuuksien mukaan
- Pintabetonilaatta verkolla ~70mm jossa 17mm lattialämmitysputket
- Laminaatti + alusmuovi

Ratkaisua purkaa loputkin pois puoltaa se että näkisi kaikkien alajuoksujen ja seinänreunojen kunnon, saisi lämpimät lattiat, nyt osa ulkoseinien vierustoista liki pakkasella missä patteriputket ei mene seinän vieressä, huonosti tehdyn koolauksen johdosta lattiat joustaa, nitisee, natisee sekä ovat melkoista perunapeltoa, 3m matkalla voi hyvin olla useamman sentin heittoa, 35v vanhat patteriputket myös siellä laattojen välissä on vähän niin ja näin

Pohjabetonilaatan läpi nouseva kosteus huolettaa, alla pitäisi olla muovi mutta tietoa ei ole onko kaikkialla ja onko ehjä, jos kosteutta nousee pohjalaatan läpi, muhii se styroksin seassa ja kasvaa varmasti kaikkea mukavaa

Jossain ohjeissa pohjabetonilaatan päälle laitetaan kumibitumikermi kosteuseristeeksi mutta se pitäisi saada ulotettua sitten kaikkien alajuoksujen alle jolloin homman laajuus lähtee käsistä, ajattelin kun kosteusmittaajia pyörii viemärivuodon johdosta paikalla niin mittauttaisin nykyisen laattojen välin ennen purkamista reikiä poraamalla sieltä täältä ja jos on kuivaa niin uutta vastaavaa rakennetta tekemään ?

Toinen mikä mietityttää niin tuo 5cm styrox on myös aika vähän, tuleeko ongelmia lattialämmityksen kanssa, nykyisen koolauksen ja lastulevyt kun purkaa pois niin ~5cm saa pelivaraa kasvattaa eristettä tai pintabetonilaatan paksuutta. 70mm taitaa olla aika minimi mitä saa valun tehtyä, verkon alla pari senttiä , verkko ja putket ~25mm ja päälle pari.

Uretaanilevyllä taitaa olla vähän parempi eristyskyky mutta hinta pompsahtaa 100m2 vähän turhan paljon

Siirtyykö tuollaisessa tuplabetonilaatassa kosteus riittävästi styroxin ja ylemmän betonilaatan läpi sekä laminaatin läpi jotta ongelmia ei tule. Salaojia ei ole tai ei ole löytynyt mutta koko peruslaatta on maan tason päällä ja talo lievän harjanteen päällä, yksi pääty on kalliorinteen alla mutta sinne tein tarkistusaukon seinän alaosaan ja kuivalta vaikutti alapuu ja eristeet siellä, voisi olettaa että muuallakin sitten

Nykyiset laminaatit on ok kunnossa, ~10v sitten laitettu samalla kun koolaus ja lastulevy on tehty, edellinen remppaaja on todellinen katastrofi joten tietoa ei ole miksi koolaus on tehty, todennäköisesti nopeasti ja äkkiä myyntikuntoon kuten kaikki muutkin pinnat talossa. Koolauslautojen alle on laitettu suikaleet muovimattoa, liekö varuiksi vai onko ollut aiemmin ongelmaa, ken tietää, koolaus ei ole kuitenkaan mistään sen enempää auki eli ei voine ajatella että olisi tuulettuva rakenne ?

Kuulostaako että olisi ihan päättömiä ajatuksia ja tuleeko yhtä sutta kuin alkuperäisestä ?

[PanuP]

...35v vanhat patteriputket myös siellä laattojen välissä on vähän niin ja näin...

Ei pahakaan, ellei laattojen väli syystä tai toisesta ole jatkuvasti kosteana. Sen ikäiset kupariputket laattojen välissä sen sijaan alkaisivat jo jännittää.

Pohjabetonilaatan läpi nouseva kosteus huolettaa, alla pitäisi olla muovi mutta tietoa ei ole onko kaikkialla ja onko ehjä, jos kosteutta nousee pohjalaatan läpi, muhii se styroksin seassa ja kasvaa varmasti kaikkea mukavaa

Jossain ohjeissa pohjabetonilaatan päälle laitetaan kumibitumikermi kosteuseristeeksi mutta se pitäisi saada ulotettua sitten kaikkien alajuoksujen alle jolloin homman laajuus lähtee käsistä, ajattelin kun kosteusmittaajia pyörii viemärivuodon johdosta paikalla niin mittauttaisin nykyisen laattojen välin ennen purkamista reikiä poraamalla sieltä täältä ja jos on kuivaa niin uutta vastaavaa rakennetta tekemään ?

Miksei, mutta kosteusmittausta paremmin saat tietoa kun lyöt pintalaatan muutamasta nurkasta rikki ja kaivat seinän alajuoksut näkyviin. Maasta nousevat kosteusongelmat kun tuppaavat olla kausiluonteisia ja yleensä on myöskin niin, että vuoden kuivin aika on just nyt. = Mittaamalla laattojen välin pikku reiästä voi nyt saada kuivan tuloksen, vaikka kesällä tilanne on aivan toinen.

Toinen mikä mietityttää niin tuo 5cm styrox on myös aika vähän, tuleeko ongelmia lattialämmityksen kanssa, nykyisen koolauksen ja lastulevyt kun purkaa pois niin ~5cm saa pelivaraa kasvattaa eristettä tai pintabetonilaatan paksuutta. 70mm taitaa olla aika minimi mitä saa valun tehtyä, verkon alla pari senttiä , verkko ja putket ~25mm ja päälle pari.

Uretaanilevyllä taitaa olla vähän parempi eristyskyky mutta hinta pompsahtaa 100m2 vähän turhan paljon

Niin pompsahtaa. Itse laittaisin styroxia 100mm jos se kerran mahdollista on.

Siirtyykö tuollaisessa tuplabetonilaatassa kosteus riittävästi styroxin ja ylemmän betonilaatan läpi sekä laminaatin läpi jotta ongelmia ei tule. Salaojia ei ole tai ei ole löytynyt mutta koko peruslaatta on maan tason päällä ja talo lievän harjanteen päällä, yksi pääty on kalliorinteen alla mutta sinne tein tarkistusaukon seinän alaosaan ja kuivalta vaikutti alapuu ja eristeet siellä, voisi olettaa että muuallakin sitten

Ei siinä siirry kosteutta rakenteen lävitse käytännössä yhtään. Niin kauan kuin styroxin alapuolella on viileämpää kuin yläpuolella, kosteutta ei siirry.

Noilla rakenteilla on tapauskohtaista, miten ne ovat toimineet ja kestäneet. Ehkä parhaimman kuvan rakenteen toimimisesta tai toimimattomuudesta saa niistä puurakenteista, jotka raakavalun päältä lähtevät.
Jos alajuoksu on normaalin näköinen ja kova niin ok. Vielä jos voit todeta ettei siinä ei ole homeen hajua niin parempi. Kotikontein sen voi todeta sahaamalla puukkosahalla alajuoksusta pätkä niin että puuta saa tarkasteltua ihan kädestä. Tai jos paikka on hankala sahalle niin puusta voi porata pitkällä poralla läpi ja tutkia lastuja. Ellei alapuu ole 35 vuodessa edes alapinnastaan mennyt miksikään, niin ei mene myöhemminkään.

[Nihan]

Ei siinä siirry kosteutta rakenteen lävitse käytännössä yhtään. Niin kauan kuin styroxin alapuolella on viileämpää kuin yläpuolella, kosteutta ei siirry.

Eihän lämpötilaero kuitenkaan kapillaarista kosteudennousua estä jos sille on olosuhteet olemassa.

Ellei alapuu ole 35 vuodessa edes alapinnastaan mennyt miksikään, niin ei mene myöhemminkään.

Jos joku riskaabeli rakenne on sattunut toimimaan, niin kannattaa kuitenkin muistaa että ne reunaehdot jotka on saaneet sen vastoin odotuksia toimimaan, ei välttämättä tulevaisuudessa ole aina voimassa. Pohjaveden korkeus, tontin muut kosteusolosuhteet yms. Siksi mielestäni kannattaa riskirakenteiksi tiedettyjä juttuja joskus muuttaa silloinkin kun ne on pitkään toimineet.

[PetteriKivimäki]

Siirtyykö tuollaisessa tuplabetonilaatassa kosteus riittävästi styroxin ja ylemmän betonilaatan läpi sekä laminaatin läpi jotta ongelmia ei tule.

Rakennusmuovia, styroxia, alusmuovia ja laminaatti - muovikalvoa on kyllä sen verran että ei taida kosteutta siirtyä.

[savu]

Moi, kokeilepa tuolta
http://www.bly.fi/File/BLY-14.pdf?rnd=1356602833

Tuplalaatat levittää vesivahingot iloisesti laajalle alueelle, melkein piikkaisin alemmankin laatan pois. Suodatinkankaita voi käyttää eri kerrosten välissä, ei muoveja. Jos muovi on kylmällä puolella, siihen tiivistyy sisätilasta puskeva ilmankosteus. Lattia tulee tehdä niin, ettei tule tuplahöyrynsulkuja rakenteeseen jos pintakerroksena on märkätilan vesieriste tai vaikka muovimatto.

Tarpeeksi kapillaarikatkoa alle niin laatta ei ole märkä. Alemman betonilaatan paksuuden voi käyttää hyväksi kapillaarikatkokerrokseen.

Sama homma täällä edessä, 80-luvun tuplalaatta hakataan pois ennen kesää.

[PanuP]

Ei siinä siirry kosteutta rakenteen lävitse käytännössä yhtään. Niin kauan kuin styroxin alapuolella on viileämpää kuin yläpuolella, kosteutta ei siirry.

Eihän lämpötilaero kuitenkaan kapillaarista kosteudennousua estä jos sille on olosuhteet olemassa.

Ei niin, mutta edellytyksiä ei ole, jos eristeenä on styrox.

Jos joku riskaabeli rakenne on sattunut toimimaan, niin kannattaa kuitenkin muistaa että ne reunaehdot jotka on saaneet sen vastoin odotuksia toimimaan, ei välttämättä tulevaisuudessa ole aina voimassa. Pohjaveden korkeus, tontin muut kosteusolosuhteet yms. Siksi mielestäni kannattaa riskirakenteiksi tiedettyjä juttuja joskus muuttaa silloinkin kun ne on pitkään toimineet.

Niin ja samalla miettiä tarkkaan mitä muuttaa, ettei mene fiduiksi muutoksen vuoksi.

Tuplalaatat levittää vesivahingot iloisesti laajalle alueelle, melkein piikkaisin alemmankin laatan pois. Suodatinkankaita voi käyttää eri kerrosten välissä, ei muoveja.

Haastavampi homma jos valu on parhaimmillaan 15cm ja vielä reunavahvistettu. Älkää nyt koko mökkiä purkamaan innostako kohdetta näkemättä :D. Kohta halvempi kun tilaa kaivurin ja Älvsbytalon :D
Ei ne sorastukset ja suodatinkankaat muuta kosteutta blokkaa kuin kapillaarisen. Kyllä siellä lattian alla on niistä huolimatta kosteus% liki 100.

Jos muovi on kylmällä puolella, siihen tiivistyy sisätilasta puskeva ilmankosteus. Lattia tulee tehdä niin, ettei tule tuplahöyrynsulkuja rakenteeseen jos pintakerroksena on märkätilan vesieriste tai vaikka muovimatto.

Ei meinaa lattiassa mitään. Maaperässä on sen verran kosteutta, ettei sisäilman vähät vesimolekyylit oikein halua ängetä sinnepäin, kun ylös ja sivuille on paine-erot suuremmat.

[Nihan]

Eihän lämpötilaero kuitenkaan kapillaarista kosteudennousua estä jos sille on olosuhteet olemassa.

Ei niin, mutta edellytyksiä ei ole, jos eristeenä on styrox.

Ei sen EPSin voi kuitenkaan kategorisesti sanoa käyvän kapillaarikatkosta... Tiheämmät laadut saattavat käydäkin, mutta en kyllä itse luottaisi. Tuoreessa muistissa on vielä se rakennusmaailman routaeristetesti jossa epsit järjestään vettyivät.

[PanuP]

Vettyväthän ne ajan kanssa, mutta eivät ime. Ts. jos laitat styroksin kellumaan, se ei ime vettä huokosiinsa. Kun upotat levyn niin avot.

[savu]

Haastavampi homma jos valu on parhaimmillaan 15cm ja vielä reunavahvistettu.

No näinpä on, missasin kohdan "reunavahvistettu" ja miltei koko projektin. Kun ei työaikana kerkeä kunnolla surffata. Onneksi on joskus lounastauot.

Mielipide ketjun avaajalle; kun tuon alemman laatan joutuu jättämään paikalleen, voi rakennetta parannella alkuperäiseen nähden vähän, mutta siihen se jää. Ei tuossa kuitenkaan mielestäni olla lirissä jos ainoa ongelma oli vesivuoto ja kaikki muu on hyvässä kunnossa.

Lattialämmitys on mielestäni noin ohuella eristekerroksella riski, jonka jo mainitsitkin. Etenkin jos laitetaan tiiviit pintamateriaalit. Vanhat kunnossa olevat puurakenteiset seinät jätetään ymmärtääkseni nousemaan pohjalaatan päältä. Itse en lähtisi tällaisessa rakenteessa muuttamaan tähän asti toimineita rakenteita ainakaan epävarmempaan suuntaan.

Älkää nyt koko mökkiä purkamaan innostako kohdetta näkemättä :D. Kohta halvempi kun tilaa kaivurin ja Älvsbytalon :D
Ei ne sorastukset ja suodatinkankaat muuta kosteutta blokkaa kuin kapillaarisen. Kyllä siellä lattian alla on niistä huolimatta kosteus% liki 100.

Mistäs tämä vääntely/pullistelu ja puhkuminen? Liittyy menetelmään jossa alempi laatta piikataan pois. Kapillaarikatko, eristekerros, laatta. Paras vaihtoehto jos vain mahdollista toteuttaa. Esim. meillä kun 80-luvulla on tehty tuplalaatta kellariin, jossa boileri on lorottanut kaikki välit täyteen. Eikä siinäkään ole mitään tavatonta jos älvsbyn hankinta tulee peruskorjausta halvemmaksi, ei vaan ole minun valinta. Jotta on tässä muutenkin iloiset tunnelmat. Viisastellaanko lisää jossain muualla.

Jos muovi on kylmällä puolella, siihen tiivistyy sisätilasta puskeva ilmankosteus. Lattia tulee tehdä niin, ettei tule tuplahöyrynsulkuja rakenteeseen jos pintakerroksena on märkätilan vesieriste tai vaikka muovimatto.

Ei meinaa lattiassa mitään. Maaperässä on sen verran kosteutta, ettei sisäilman vähät vesimolekyylit oikein halua ängetä sinnepäin, kun ylös ja sivuille on paine-erot suuremmat.

Kyllä meinaa.

-kondenssi kylmillä reuna-alueilla
-vesivahingot. Tuplalaatassa piikataan aina isosti. Jos yksinkertaisen laatan eristeiden alle laittaa muovin, joutuu piikkaamaan yhtä laajan alan auki kuin tuplalaatassa.

[Spautio]

Ei kait reunavahvistettua laattaa voi lähteä piikkailemaan, laatta kun kantaa koko alaltaan (jos ei ole paalutettu jolloin reunavahvistetut osuudet kantavat suurimman osan painosta)?
Ulkoseinien alaosat kannattaa kyllä tutkia ihan huolella, jos siellä on lahoa niin kait on katkottava runkotolppia ja muurattava harkot alle?

[savu]

Vielä kerran: ei piikata.

[kakkaroolari]

En tiä onko aivan typerä idea, nyt lukekaa varauksella. Mitäs jos sen pohjalaatan päälle laittaa 65 mm isodräniä, suodatinkankaan ja uuden valun. Pitäs mennä kapillaarikatkona? Jos pelkää laajaa vesivahinkoa eiksen pohjalaatan vois vaikka porata täyteen esim. 20 mm reikiä. Nämä voisivat toimia salaojana tai sitten jos talon alla on vesisuoni voisi käydä hullusti. Verrattoman vähän eristettä tohon jäisi lattialämpöä ajatellen.

[Spautio]

^ On kyllä kieltämättä täysin älyvapaa idea.

[kakkaroolari]

^ On kyllä kieltämättä täysin älyvapaa idea.

Miltä osin?

[Spautio]

^ On kyllä kieltämättä täysin älyvapaa idea.

Miltä osin?

Koska silloin pintalaatta saisi osakseen kaiken maaperästä nousevan kosteuden, eli vaikka laittaisi klinkkerilattian päälle vain räsymaton niin sen altakin lattia jo ehtisi kostumaan.
Eiköhän tuossa tapauksessa ole parasta vaan antaa sen reunavahvistetun laatan olla rauhassa, ja laittaa sen päälle niin paljon EPS tai XPS- eristettä kuin on mahdollista, ja niiden päälle uusi valu?