Kellarin lattia

[Matti Alander]

Tunnettu riskirakenne on koolattu puulattia betonilattian päällä. Siitä on jo varoiteltu pitkään, mutta aina niitä vaan tulee vastaan. Kyseistä lattiarakennetta käytettiin paljon vielä 70 ja 80 luvullakin.
Kaikille pidempään rakennuksia korjanneille on näitä vastaan tullut. Outoa on , että näitä saattaa olla kyllä täysin toimiviakin. Siksi tämän rakenteen yhteydessä puhutaankin riskirakenteesta.
Kosteusongelmat ovat aina monen tekijän summia, jolloin niiden ratkominen on usein ongelmallista. Muovikalvojen tullessa rakentamisessa käyttöön pyrittiin näitä lattiaongelmiakin ratkomaan sillä, asentamalla muovikalvoa alimmaiseksi, päällimmäiseksi tai keskelle. Huonohkosti onnistui, pääsääntöisesti ongelmat lisääntyivät.
Kosteusongelmia ratkottaessa useasti pyritään käyttämään hyvin kosteutta kestäviä materiaaleja, jotka monasti ovat hyvin tiiveitä ja hitaasti kastuessaan myös kuivuvat hitaasti.

Rintamamiestalojen kellareissa on alunperin ollut pinnoittamaton ja eristämätön usein hyvin ohut betonilattia, joka on kuivunut sisäänpäin kohtuullisen hyvin. Kuivumisen estyminen näkyy jo muovisäkkien pohjan kastumisena tai pahvilaatikoiden alapuolen homehtumisena. Tämänkin pitäisi jo herättää ajattelemaan ammattilaisen ainakin.
Betonilattia toimii maan pinnalle levitetyn pressun tavoin keräten kosteutta alleen ja kapillaarikatkottomassa ja lämmöneristämättömässä laatassa kosteutta tulee läpi, kapillaarisesti imeytymällä , sekä vesihöyrynä, joskus pahimmissa tapauksissa jopa pohjaveden paineella.

Rintamamiestalojen kellaritilat olivat sotien jälkeen toteutettuna karuja ja vaatimattomia, pääsääntöisesti varastotiloja. Juureskellareita, pieniä autotalleja, usein kellarissa oli myös vaatimattomat pesutilat ja sauna, jääkylmine lattioineen.
Myöhemmin asukkaiden vaihtuessa ja rakennusmateriaalien saatavuuden, sekä laadun parantuessa alettiin kellareita ottamaan asuinkäyttöön. Riskirakenteita toteutettiin niin kellarin lattioihin kuin seiniinkin ja sisäänpäin kuivuminen estettiin.

Rintamamiestalojen kellareitten käyttöönoton buumi sen kun jatkuu, samalla nämä talot ovat tulleet peruskorjausvaiheeseen. Niin tekniikka, kuin rakenteetkin alkavat olla uusimisen tarpeessa. Kellariremonttia kannattaa suunnitella huolellisesti ja kerätä tietoakin, jotta remontti ei vie rakenteita huonompaan suuntaan. Yleisohjeena on sijoittaa lämmöneristys aina ulommaiseksi, tiivis sisältä ulospäin harvenevana. Sopii ajatukseksi niin kellarin seinään kuin lattiaankin. Viisainta on remontti aloittaa aina ulkopuolelta ja sitten vasta harkita sisustusratkaisuja kellariin.

Tarinasta tulee pitkä, mutta jos tämä helpottaa edes yhdenkin palstan lukijan remontin hallintaa, niin se ei mene hukkaan.
Keskitytään tällä kertaa näihin lattioihin ja niiden korjaamiseen. Koska taloilla on jo ikää tulee remontista suuri, vesijohdot ja viemäritkin menevät uusiksi, koska ikää on jo ja alkuperäinen betoniviemäri, sekä rautainen vesijohto ovat tiensä päässä. Vanhaa tekniikkaa ei uuden betonilaatan alle kannata jättää.
Ennen ihmiset olivat pienempiä ja kellari muutenkin tehtiin matalammaksi, niin haastetta löytyy kellarin korkeuden kanssa pääsääntöisesti. Muutamissa rintamamiestaloissakin voi lattiarakenteena olla kantava laatta ja se vaatii aivan omat toimenpiteensä ja kombromissinsa, joten keskitytään antura perustuksiin ja maanvaraisen laatan uusimiseen. Jos ei ole ymmärrystä tai tietoa rakenteista, kannattaa käyttää rakennesuunnittelijan palveluita arvioimassa mitä voi ja saa tehdä kellariremontissa.

Siitä lähdetään, että remontilla pyritään parantamaan energiataloutta ja kosteusteknistä toimivuutta, lähes nykyaikaiselle tasolle.
Vanha betonilattia poistetaan käyttäen vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia. Maaperää roudataan betonilattian alta tarpeellinen määrä ja viemärit, sekä vesijohdot uusitaan nykyaikaisilla tiiveillä muovimateriaaleilla. Vesijohdot suojaputkeen lattian alla ja valokuvia kannattaa muistin virkistämiseksi ottaa paljon.
Lattian eristyskerroksen kohtuullinen paksuus on 150 mm, ellei tule lattialämmitystä ja lattiaa lämmitettäessä 200 mm. Käytettäessä salaojittavaa, hengittävää ja kapillaarikatkon omaavaa lämmöneristettä, ei erillistä kapillaarikatkokerrosta tarvita ja kaivutyö vähenee. Kapillaarikatkoon tarkoitettujen sepelien ongelmana on niiden suuren työmäärän lisäksi , kuljetettaessa puhtaana hienoaineksista pysyminen. Kevytsoran taas heikko eristyskyky, jolloin sitä solupolystyreeniä vastaan tarvitaan kolminkertainen määrä.
Salaojittavaa lämmöneristettä käytettäessä on muistettava huomioida betonilaatan ja tulevien rakenteiden paino, eristeen lujuutta valitessa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää euronormien mukaisen 80 mm lattian kanssa 60 kpa riittää. Jos taas laattaa kuormitetaan tiilirivinteerauksin tai takan painolla tulee valita vähintään 99 kpa tuote, joka kestää moitteetta 50 vuoden pitkäaikaisen puristuskuorman. Erityisen suurissa kuormituksissa on syytä ottaa yhteyttä rakennesuunnittelijaan tai myyjän edustajaan.

Betonilaatta irroitetaan kellarinseinistä irroituskaistalla ja toteutetaan kelluvana rakenteena. Uutta laattaa ei pidä valaa osittain anturaan kiinni, vaan sen ja uuden rakenteen väliin tulee asentaa laakerikerros esim. Parin sentin lämmöneristyskerros.
Uudenkin betonilattian alla tulee olemaan korkea suhteellinen kosteus, lähes 100 prosenttia ja sen alle voi kertyä mikrobikasvustoa. Homeitiöiden pääsy huonetilaan usein tehostetun ilmanvaihdon avustamana, estetään kätevästi telaamalla vedeneristeellä ja tukiverkolla kaikki laatan reuna-alueet tiiviiksi. Tämä toimenpide myös estää Radonin tunkeutumista asuintilaan.
Radon kaasu onkin sitten vielä oma osionsa ja sen eston toimenpiteet syytä samalla tarvittaessa toteuttaa.

Hyvin Lämmöneristetty uusi betonilaatta ei lämmitä maaperää ja vesihöyryn paine pysyy huonetilaa matalampana, myös energiaa säästyy, maaperää ei turhaan kannata lämmittää.
Kapillarikatko toimii, eikä rakenteisiin imeydy kosteutta kapillaarisesti.
Muutkin perusasiat ulkopuolella sitten vielä kuntoon: Salaojitukset ja eristykset, rännivesijärjestelmät ja maakallistukset, niin elämä jatkuu peruskorjatussa rintamamiestalossa vielä pitkään.

Tarina oli pitkä ja suurin piirtein samat ajatuksen on toteutettavissa myös kellarin perusmuuriin peruskorjatessa. Rakenteilla maanvastaisina ole oikeastaan muuta eroa, kuin vaakasuoruus ja pystysuoruus.

[Pupulii]

Voiko kellarin lattian toteuttaa siten, että laittaa alimmaiseksi 100 mm salaojittavan levyn ja sen päälle 100 mm styroxin? Minkälainen kpa pitäisi olla levyllä kantavan väliseinän alla?

[Matti Alander]

Kyseessä on niinsanottu säästörakenne, jolla voidaan turvallisesti hillitä kustannuksia. 100 mm Fuktisol levyn päällä voidaan käyttää lattia eps 100 kpa tuotetta, jonka vesihöyrynvastus on betonia pienempi. Lattialla on silloin kohtuulliset mahdollisuudet kuivua alaspäinkin. Eristyskyky lattia eps tuotteella on suurin piirtein Fuktisolin kanssa samaa luokkaa.
Tällaista rakennetta voidaan käyttää 80 mm euronormin mukaisella betonilaatalla, jos laattaa kuormitetaan painavilla tiilirivinteerauksilla tai takan pohjilla kannattaa ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin määritellään eristekerroksen sallitut painumat 50 vuoden pitkäaikaiskuormituksen alaisina.
Jos tulee kantavia väliseiniä pitäisi tietää seinän kuormittava paine ja päättää sitten Fuktisol levyn lujuus, onko se 99 kpa vai vieläkin lujempi. Myös väliseinän rakenne pitää tutkia, tuleeko erillinen antura, vai kuormitetaanko laattaa ja tarvitseeko betonilaattaa paksentaa.
Tarvittaessa lähetä sählöpostia allekirjoittaneelle matti@malander.fi

[Pupulii]

Kuinka olennaista on, että jatkettavan sokkelin anturan alla olisi jokin eriste? Riittääkö salaoja + salaojittava eriste seinässä ja lattiassa?

[Matti Alander]

Anturan alla ei eristettä tarvita, jonkinmoinen kapillaarikatko sepelillä olisi suotavaa. Fuktisol levy kellarin seinän ulkopuolella kyllä pakottaa kosteuden siirtymään ulospäin, läpi hengittävän rakenteensa. Kuivumista voi käyevästi tehostaa 200 mm eristekerroksella ulkopuolella, jolla aikaansaadaan hyvä eristys ja suurempi lämpötilaero perustuksen ja maan välille.

[alspe]

Mitä riskejä tai heikkouksia on siinä jos laattaa vaihtaa vain osittain, esimerkiksi suihku, sauna ja KH-tila. Jättää reippaan 50% pinta-alasta vanhalle?

Millaisia kosteuksia mittareilla laatasta pitäisi saada jotta voi todeta, että laatta ei ole läpimärkä? Jos laatassa on kasvutoa haitallisessa määrin, sen ilmeisesti huomaa silmällä?

[kakkaroolari]

Onko se lattia silminnähden kuiva? Jos on niin en olisi huolissani kunhan sitä ei pinnoita millään kosteutta läpäisemättömällä materiaalilla. Jos haluat kokeilla kapillaarista kosteudennousua levitä vaikka jätesäkki vanhan lattian päälle muutamaksi päiväksi ja kurkkaa alle. On todennäköistä että löytyy märkä läntti.

[alspe]

Onko se lattia silminnähden kuiva? Jos on niin en olisi huolissani kunhan sitä ei pinnoita millään kosteutta läpäisemättömällä materiaalilla. Jos haluat kokeilla kapillaarista kosteudennousua levitä vaikka jätesäkki vanhan lattian päälle muutamaksi päiväksi ja kurkkaa alle. On todennäköistä että löytyy märkä läntti.

No on se vaikka päällä oli laminaatit vuosia eikä talon maaperä ole ilmeisesti kaikkein kuivinta. Salaojitus kyllä on olemassa.

Kuiva pöly lentää lattiasta kun rapsuttaa.

[Matti Alander]

Eiköhän sen puolet voi hyvin vanhalle jättää, jos ei kerran mitään ongelmaakaan ole. Pintamateriaalejakaan ei kannata muutella, jos edellisillä hyvin toiminut.
Pesutilat ovatkin niitä pahimpia, kun kosteutta tunkee molemmin puolin, niin oikeassa järjestyksessä toimit.
Viemärit kannattaa myös aina muistaa uusia muovisiksi, kun betonilaattoja uusii, ettei ihan heti tarvitse niihin koskea.

[alspe]

Lähinnä se kiinnostaa, että voiko millään tavalla olettaa että vanha osa laatasta pääseekö kuivumaan paremmin kun vierellä on uutta kuivaa ja kapillaarikatkottua aluetta :)

[Turilas]

Kellarin keskellä on reilun kolmen neliön vessa. Sen lattia on nyt purettu pois ja maata kannettu pihalle. Viemäröinnit tehty uusiksi. Eristeeksi on tarkoitus laittaa 2x100 mm fuktisol ja näiden päälle 80 mm valu, johon tulee sähköinen lattialämmitys.

Nyt tulevan lattian paikalla on siis 28 cm syvyinen kuoppa, jonka pohjalla on tiivis ja sileä savikerros. Tämän savikerroksen päälle on viime yön aikana noussut parin sentin vesipatja. Ilmeisesti keskellä kellaritilaa oleva maa ei salaojilla kuivu, vaan vesi nousee maan läpi lammikoksi.

Onko tuo vesikerros ongelma? Voinko vain laittaa tuohon päälle kankaan ja fuktisolit ja valaa lattian luottaen sen pysyvän kuivana? Onko merkitystä sillä tuleeko tilaan vedeneristys vai jääkö pinta hengittäväksi?

Viime vuonna uusimme kellarissa lähes 30 neliötä laattaa samalla rakenteella ja se on toiminut mainiosti. Mutta nuo tilat ovatkin ulkoseinien, eli salaojien lähellä.

[tiinaus]

Tungen itseni mukaan samaan ketjuun. Mistään mitään tietämättömänä kysyn mielenkiinnosta, jos fuktisol eriste lattiassa on 60 kpa, niin miksi eps fuktisolin päällä on 100 kpa?

Matti, nyt on hyvät neuvot hakusessa. Tehdään maanvarainen laatta uusiksi. Vanhan laatan alta löytyi mukavia rihmastoja. Laattaan ei tule lattialämmitystä, mutta ajattelin eristepaksuudeksi 200 mm. Päälle ei tule kuin kaksi lyhyttä seinänpätkää. Voimmeko käyttää 60 kpa fuktisolia ja seinien alla 99 kpa? Mietimme myös säästörakenteen tekoa, jos se ei vaaranna millään lailla kapillaarista kosteuden nousua? Mitäs kannattaa käyttää irrotuskaistana, käykö esim. Finnfoam?

[Mäkitupalainen]

Kellarin keskellä on reilun kolmen neliön vessa. Sen lattia on nyt purettu pois ja maata kannettu pihalle. Viemäröinnit tehty uusiksi. Eristeeksi on tarkoitus laittaa 2x100 mm fuktisol ja näiden päälle 80 mm valu, johon tulee sähköinen lattialämmitys.

Nyt tulevan lattian paikalla on siis 28 cm syvyinen kuoppa, jonka pohjalla on tiivis ja sileä savikerros. Tämän savikerroksen päälle on viime yön aikana noussut parin sentin vesipatja. Ilmeisesti keskellä kellaritilaa oleva maa ei salaojilla kuivu, vaan vesi nousee maan läpi lammikoksi.

Onko tuo vesikerros ongelma? Voinko vain laittaa tuohon päälle kankaan ja fuktisolit ja valaa lattian luottaen sen pysyvän kuivana? Onko merkitystä sillä tuleeko tilaan vedeneristys vai jääkö pinta hengittäväksi?

Viime vuonna uusimme kellarissa lähes 30 neliötä laattaa samalla rakenteella ja se on toiminut mainiosti. Mutta nuo tilat ovatkin ulkoseinien, eli salaojien lähellä.

Viime syksynä saunan lattiaa auki kaivaessa törmäsin tuohon vesiyllätykseen myös. Metrinen kaivanto oli yön jälkeen puolillaan vettä. Tämä johtuu siitä, että veden pintapaine pyrkii tasoittumaan aina sinne minne sen on helpoin kulkea. Maata poistaessa veden kulkureitille muodostuu paikka, johon veden on helppo pyrkiä ja lopulta kerääntyä. Sama ilmiö hiekkarannalla, kun kaivat kuoppaa veden läheisyydessä. Kapillaarikatko estää tämän samaisen veden vertikaalisen elämän, mutta vaakatasossa virtausta saattaa edelleen olla. Kapillaarikatkosta ei ole mitään hyötyä, mikäli katkon korkeus jää ohjeiden vastaisesti vajaaksi.

[Turilas]

^Hän tahtonee tuossa siis sanoa, jotta turha niitä fuktisoleja sinne on alareunastaan uimaan laittaa? Että ne estävät kyllä kapillaarisen kosteuden nousemisen, mutta eivät mokomat mystisesti hävitä lammikkoa toiseen ulottuvuuteen? Sitä minä vähän pelkäsinkin.

Mitä muuten teit omalle lammikollesi?

Taidan askarrella tuonne pienen kaivon ja sinne pienen pumpun. Näkeepähän sitten missä se vedenkorkeus menee.

Eilen kyllä teippasin muutamaan paikkaan sitä jo valmista lattiaa muovikalvon. Niidenkin perusteella se laatta on kyllä kuiva. Mutta miksipä ei olisi, jos se lattian alla tasaisesti ollut vesi on nyt tuossa kuopassa.

[kakkaroolari]

Pääseeks sieltä lammikosta kaivamaan "radonputken" lähemmäs sokkelia jonka takana vissiin salaoja. Tai vaikka *khem*, viemäriin. No eihän noin toki saa tehdä. Itse laitoin moisen sisäsalaojan fuktisolin alle tohon yhteen vessaan ja tulppasin väliseinän anturan alle. Seinän toiselta puolta autotallista löytyis vanha valurautanen runkoviemäri joka menisi vanhaan sadevesi ja salaojakokoojana toimivaan paskakaivoon. Tohon sen voisi liittää joskus jollain takaiskuventtiilillä.