Finnfoam toimivuus salaojituksessa?

[Eva R.]

Hei

Haluaisin viisaampien ja kokeneempien mielipiteitä perusteluineen Finnfoamista. Eli synnyttääkö salaojien yhteydessä patolevyn kanssa vuorilaudoitukseen asti asennettu Finnfoam pommin vai onko oikeasti ihan toimiva ja turvallinen ratkaisu?

[kakkaroolari]

Tässä osiossa on paljon aikasempia keskusteluja aiheesta. Kokemusta ei ole mutta luulisin ettei siitä pommia synny. Siitä tulee tiivis vaippa sokkelin ympäri. Jos on vanha talo pitää muuriin nousevan kapillaarisen kosteuden antaa haihtua sisään päin. Sisäpuolle ei sais laittaa mitään orgaanista tai puuta, villaa, lateksimaalia, muovimattoa tai vesieristeitä.

[hkujala]

Liian tiivis. Ei suositeltava tapa rakentaa. Syntyykö finfoamin käytöstä ongelmia on täysin paikkakohtainen asia. Itse en kuitenkaan laittaisi missään tilanteessa.

[Matti Alander]

Patolevy on suunniteltu käytettäväksi ainoastaan maanpinnan alapuolella. Se ei kestä auringon valoa ja tuskin siitä maanpinnan yläpuolella isommin hyötyäkään ole. Ilma kun kiertäisi vielä patolevyn takana niin eristyskykykin heikkenisi.
Hyvä lämmöneristys kun perustuu seisovaan ilmaan, liikkuva ilma eli konvektio kuljettaa tehokkaasti lämpöä.
Mikäli sokkelin eristää maanpinnan yläpuolelta on eriste parasta liimata tiiviisti sokkeliin. Energiataloudellisesti ja myös kosteusteknisesti on toimivaa eristää ulkopuolelta kauttaaltaan, sekä myös sisätilaakin säästyy.
Rappaus Eps on hyvä tuote maanpinnan yläpuolisessa eristämisessä, rappauskin pysyy moitteetta kiinni tukiverkkoa ja kulmavahvikkeita käyttäen. Kellarin seinän lämpötila nousee ja kondenssin vaara sisäpuolella poistuu talviaikaan.
Alapuolen toimivuus täällä jo varmasti tiedetäänkin, sielläkin eristeen paikka on ulkopuolella ja päästää kesäaikaisesta kondenssin riskistä sisäpuolella.
Pieni vesihöyryn vastus ja kellarinseinä kuivuu mallikkaasti ja sisätilaa säästyy.
Yleisohje tiivis sisältä ulospäin harveneva toimii aina.
Kosteusteknisesti suurin ongelma on kellarin seinän alaosassa, jossa eristeen tulee olla aina ulkona. Yläosa voidaan kyllä moitteetta toteuttaa yläosan ja alaosan eristeet lomittamalla.
Pelkästään sisäpuolelta verhoillut kellarit ovat toimineet huonosti ja luokitellaan riskirakenteiksi, kuin vastaavat lattiatkin.

[Eva R.]

Tässä talossa on tosiaan mineraalivillaa, kaakelilujalevyä, kylpy- ja kodinhoitohuoneen laatoitukset sekä saunapaneelit osissa kellarin seiniä. Kosteutta oli mittailtu ja suihkutilan seinien alaosissa oli kosteusarvoja mittailtu. Muuten kellarin seinät ovat betonia (osin maalattua) ja tiiltä (ehkä betonia vasten tehtyä tiiliverhoilua, tai jotain muuta paikkailua tms?).

Sokkelia vasten maan päällä näkyvät poly-uretaanilevyt on maalattu ja saumakohdat (pystysaumat) levyjen väleissä näkyvät osin selkeästi. Lisäksi ulkoverhoilun ja sokkelin ulkopuolisten eritysten välissä on pelti, joka ohjaa valuvan veden pois seinän ja levyjen välistä. Kuntotarkastaja oli suositellyt Finnfoam -levyjen levyttämistä tai pinnoittamista sekä vesipellin uusimista. Ymmärsinkö oikein Matin viestistä, että tuo rappaus olisi ihan mahdollinen ratkaisu levyjen pinnoittamiseen?

Lisäksi sokkelin vieressä kulkee kivilaatoitus, jossa kallistukset paikoin riittämättömät.

[Eva R.]

Lisäksi yhdeltä seinältä ei päästy kovin syvään salaojia kaivamaan kallioisen maaperän vuoksi ja juuri tuolta sivulta eräs kellarin betoniseinäisen komeron nurkka on selkeästi kostea/märkä. Onko suosituksia tuollaisille nurkille?

Toisella puolella kellaria on tiilestä muurattu ulkoseinä, jossa osa tiilistä mustuneita ja joista koskettaessa jäi käteen tätä mustaa jotain. Hajusta en uskalla sanoa mitään, kun flunssa päällä.

[Matti Alander]

Selvennetään nyt aluksi hieman näitä eristeitä. Hyvin yleisesti sekoitetaan Uretaani eriste ja Finnfoam keskenään, ilmeisesti keltaisen värin vuoksi. Kyseessä on kaksi eri tuotetta Finnfoam on alunperin suulakepuristettu solupolystyreeni eriste, väriltään keltainen, myös muita merkkejä löytyy eri värisinäkin esim. Sundolit jne... Suulakepuristetun eristeen eristyskyky on samaa luokkaa, kuin paisuttamalla jo vuosikymmeniä tehdyissä Eps eristeissäkin. Finnfoam ja Styrox ovat tuotemerkkejä ja nykyisin Finnfoam tuotemerkillä valmistetaan myös Eps eristeitä sekä uretaani eristeitäkin.
Uretaani eristeiden eristyskyky on merkittävästi parempi, mutta niin on hintakin. Tunnetuimpia Uretaani eristeitä Suomessa ovat SPU tuotemerkillä markkinoitavat.
Suurin osa markkinoilla olevista Finnfoam eristeistä ovat siis solupolystyreeniä, valmistettuna suulakepuriste tekniikalla. Tuote on erittäin lujaa ja kestää kuormitusta ja siksi alunperin käytettiin routaeristeenä. Nykyisin sitä markkinoidaan lähes joka paikkaan, myös sisäpuoliseen käyttöön. Finnfoamin tuotekehitysosasto on laittanut hihat heilumaan ja tuoteversioita tulee liukuhihnalta.
Rappauslaastin maahantuojat eivät ole innostuneet suulakepuristetun eristeen päälle rappaamisesta, sitä on pidetty liian tiiviinä. On suositeltu eristeessä hyvin harvaa rappaus Eps S 60 eristettä, josta on hyvinkin pitkäaikaista kokemusta. S tarkoittaa sammuvaa palonestoaineella varustettua versiota 60 tuotteen puristuslujuutta. Rappausalustassa ei suurta puristuslujuutta tarvita ja pieni vesihöyryn vastus on eduksi.
Suulakepuristetun eristeen liukas pinta voi olla myös haasteellinen ja karhennus pitää suorittaa hiekkapaperilla ja harjata puhtaaksi, jos tällainen tuote on jo seinässä. Verkkoa ja kulmavahvikkeita on syytä käyttää aina, irtoilevia rappauksia on tullut vastaan ja verkko puuttunut.
Eristerappausta toteutettaessa on syytä tiedustella materiaaleja alan asiantuntijoilta, rautakaupan tiedoilla on liian usein myyty saneerauslaastin joka paikkaan !
Rintamamiestalon kellarin maanalaisen osan kosteus- ja lämmöneristykseen onkin tällä palstalla jo paneuduttu viimeisen kymmenen vuoden ajan ja oikeat toimet selviävät täältäkin lukemalla. Rakennustapaohjeita kannattaa myös lueskella, niissä on kuitenkin pääongelmana, että ovat tehty uudisrakentamista varten.
Sitten kuvailemiisi rakenteisiin, kalliossa kiinni, sisäpuolella villaa, täpliä ja mustuneita kohtia. Mielestäni tarvitset aivan ensimmäiseksi asiantuntevan rakennesuunnittelijan, pommin mahdollisuus näiden kaikkien riskirakenteiden joukossa on hyvin lähellä.

[Jamaki]

Tässä tarkoitus -65 yksikerrostaloon tehdä salaojitus, mutta muutamat asiat vielä mietityttää ja vaikka olen lukenut monia keskusteluja netistä ja kysellyt asiasta naamatusten monilta, niin silti en oikein osaa poimia tietoa mitä tarvitsen.

Eli, tässä talossa on betonilaatta joka on pietty aikoinaa ilmeisesti sisäpuolelta joka nurkasta sekä ala-juoksujen altakin. Kannattaako nyt patolevyjä vielä lisäeristää ulkopuolelta esim. styroksilla? Tämä siksi, kun meinaa talon makuuhuoneiden lattia olla melko kylmät talvella ja siksi tuota lisäeristystä mietin, että onko tuosta hyötyä lattian lämpöön? Jos lisäeristää patolevyä, niin onko mentävä koko talo näin, vai riittääkö esim. noiden makkareiden kohdat pelkästään eristäen? Makkarit ovat talon etelä päässä nurkissa ja käytävä välissä. Mites sitten näkyvän sokkelin lisäeristys näiden makkareiden kohdalta? Miten sen voisi toteuttaa?

Sokkeli on joistain kohtaa ihan niin, kun joku olisi hiekkapuhaltanu sentin kerroksen pois!? Mistä tämä voisi johtua? Mikä olisi hyvää tasoitetta noiden kuluneiden kohtien paikkaamiseen?
Kiitos jo etukäteen :)

[Matti Alander]

Kyseessä on pakkasrapautunut sokkeli. Patolevytys kannattaa unohtaa, käytä paremmin hengittävää salaojittavaa lämmöneristettä maan pinnan alapuolella ja yläpuolella uretaani liimalla kiinni liimattua rappaus Eps eristystä.
Kerralla koko sokkeli lämpimäksi ja kauniiseen kuntoon. Tippalista rappaus eristeen päälle, kun eristepinta on rapattu, kiinnitys rosteri tulpilla.
Pinnan tasauksesta voi kysellä vaikka Kivira Oy:stä, josta löytyy rappauksen asiantuntija. Ei ainakaan saneerauslaastia, jossa paljon tiivistä liimaa. Kotisivut kivira.fi ja sijainti Espoossa.
Matalatkin perustukset voidaan hyvin eristää ja lattiatkin hieman lämpiävät, Bitumi sisäpuolella ei haittaa mitään.

[Jamaki]

Kyseessä on pakkasrapautunut sokkeli. Patolevytys kannattaa unohtaa, käytä paremmin hengittävää salaojittavaa lämmöneristettä maan pinnan alapuolella ja yläpuolella uretaani liimalla kiinni liimattua rappaus Eps eristystä.
Kerralla koko sokkeli lämpimäksi ja kauniiseen kuntoon. Tippalista rappaus eristeen päälle, kun eristepinta on rapattu, kiinnitys rosteri tulpilla.
Pinnan tasauksesta voi kysellä vaikka Kivira Oy:stä, josta löytyy rappauksen asiantuntija. Ei ainakaan saneerauslaastia, jossa paljon tiivistä liimaa. Kotisivut kivira.fi ja sijainti Espoossa.
Matalatkin perustukset voidaan hyvin eristää ja lattiatkin hieman lämpiävät, Bitumi sisäpuolella ei haittaa mitään.

Tuosta aikaisemmasta kertomuksesta sen verran poiketen, että taitaa tuon pakkasrappauttamisen syy olla ILP:sta johtuva, kun se on juuri tuossa kohtaan, noin 1,5-metrin korkeudella maanpinnasta ja sen pudottama jää on syönyt tuota sokkelia. Muualla vastaavaa syöpymää ei ole ja pummpu on ollut vasta yhden talven tuossa kohtaa. En osannut ilppiä heti yhdistää tuohon tuhoon Täytyykö tuohon ilpin alle tehdä jotain extra eristyksiä jotta ei syövy koko sokkeli pois?

Eli, siis patolevykö kannattaa unohtaa kokonaan? Kuika paljon kalliinmaksi tulee jos laittaa noita mainitsemiasia EPS-eristettä? Pienellä pudjetilla ollaan matkassa, mutta ymmärrän sen toki, että kun tekee, niin tekee sitten kunnolla ja varmasti voin säästää vielä lämmitys kustannuksissakin?

Edit: Tarkoititkin tosiaan tuota Eps-levyä ja olisko mahdollista, että tuo ESP-routa 120. 50mm olisi tuohon sokkelin päälle riittävän hyvä vaihtoehto? Samaa tavaraa voisi ilmeisesti käyttää myöskin routa-eristeenä 100mm paksuutena? Entäs tuo pysty salaojitus? pistetäänkö sepeliä salaojaputkesta tuonne routalevyyn asti X-leveydeltä ja erotetaan täyttömaa kankaalla?

[Matti Alander]

Sokkelin lämpötilan nostaminen on aina hyvä ratkaisu, joka myös kuivattaa betonirakennetta ja estää kondenssia.
Kustannuksissa homman toteuttamisessa tuskin suuria eroja ole. Samalla tietysti rännivedet putkeen kumitiivistein ja maakallistukset ulospäin toimiviksi.
Maaperä irti sokkeleista , kapillaaria katkaisevilla materiaaleilla. Vedenpaine kuriin pystysalaojituksella.
Routaeristeet on tarkoitettu routaeristeeksi ja rappauseristeet rappauseristeiksi palonestoaineineen. 120 routa R tuskin katastrofia mitenkään aiheuttaa, mutta samaan hintaan saa käyttötarkoitukseen tarkoitetun tuotteenkin. 50 mm on melko vähän eristävyyttä 100 mm olisi parempi ja kustannus kuitenkin eristeen osalta pienehkö.
Routaeristystä matalassa perustuksessa tarvitaan, mutta kuivaaville ominaisuuksille on parasta asentaa se mahdollisimman alas aivan salaojaputken, sekä sadevesiputken päälle. Näin maaperä jäähtyy paremmin ja saadaan suuremmat kuivaavat vesihöyryn osapaine-erot.

[Jamaki]

Sokkelin lämpötilan nostaminen on aina hyvä ratkaisu, joka myös kuivattaa betonirakennetta ja estää kondenssia.
Kustannuksissa homman toteuttamisessa tuskin suuria eroja ole. Samalla tietysti rännivedet putkeen kumitiivistein ja maakallistukset ulospäin toimiviksi.
Maaperä irti sokkeleista , kapillaaria katkaisevilla materiaaleilla. Vedenpaine kuriin pystysalaojituksella.
Routaeristeet on tarkoitettu routaeristeeksi ja rappauseristeet rappauseristeiksi palonestoaineineen. 120 routa R tuskin katastrofia mitenkään aiheuttaa, mutta samaan hintaan saa käyttötarkoitukseen tarkoitetun tuotteenkin. 50 mm on melko vähän eristävyyttä 100 mm olisi parempi ja kustannus kuitenkin eristeen osalta pienehkö.
Routaeristystä matalassa perustuksessa tarvitaan, mutta kuivaaville ominaisuuksille on parasta asentaa se mahdollisimman alas aivan salaojaputken, sekä sadevesiputken päälle. Näin maaperä jäähtyy paremmin ja saadaan suuremmat kuivaavat vesihöyryn osapaine-erot.

Kiitos kommenteista.
Toimiiko tämä sitten näin vanhassa talossa, missä anturan alla on pelkkää epämääräistä 60-luvun kivistä metsä hietaa? Onko tuolla väliä mitä materiaalia talon alla on käytetty?

[Matti Alander]

Perustuksia ulkopuolelta eristäen pystytään vaikuttamaan noin metrin taloon sisäänpäin, lattiarakenteen toimivuus on ratkaistava erikseen.
Juuri epämääräinen kapillaarinen maa-aines perustusten alla on se ongelmallista kapillaarista kosteuden imeytymistä perustuksiin aiheuttava. Uusissa taloissa sitten jo on mahdollista asentaa rakennettaessa sepeleistä kapillaarikatkoaanturoiden alle. Liian usein vaan näkee uusissakin rakennuksissa anturan alla 0-31 sepeliä tai muuten hienoaineksilla pilattua kapillaarikatko maa-aineksia.
Salaojittavilla hengittävillä lämmöneristeillä sokkelia kuivataan siirtämällä kosteutta kohti maaperää lämpötilaerojen avulla. Lämpimämmässä on korkeampi vesihöyryn osapaine, joka pyrkii viileämpään suuntaan. Sokkelin kapillaarisuuskin siirtyy höyrynä ulospäin ja sokkeli kuivuu.
Salaojittava lämmöneriste valmistetaan mahdollisimman vähän vesihöyryä vastustavaksi ja samalla hoituu myös pystysalaojitus ja vedenpaineen kasteleva vaikutus poistuu.
Kellarillisissa taloissa kapillaarisen kosteuden vaikutus on yleensä hyvin nähtävissä, lattian alarajassa olevina kosteus läiskinä tai kupruilevana maalipintana. Matalaperusteisissa ulkopuolella sokkeleista pursuavista valkoisista mineraalisuoloista.
Pelkkä salaojitus tasaa ainoastaan pohjaveden pintaa ja melko harvoissa rakennuksissa se tavoittaa perustusrakenteita. Kuitenkin seiniä avattaessa kannattaa putki aina laittaa, vaikka yleensä se on vain hämähäkkien valtakuntaa.
Rakennustapaohjeen C 2 kosteus mukaan on salaojitusputken alla oltava salaojittavaa sepeliä 100 mm, jolloin putket pääsääntöisesti ovat kuivia, samoin tiivispohjaiset salaojien tarkastuskaivot.
Savisulku sitten hulevesiputkessa on tärkeä yksityiskohta, jotta pohjan sepelöintiä pitkin tule vedet takaisin päin ja padotusventtiilikin toimii.

[Ruskolainen]

Alander on kova mainosmies ja otsikkohan oli Finnfoamin toimivuus salaojituksessa.
Pysy aiheessa ja matkusta muualle mainostamaan tuotteitasi. Finnfoam toimii salaojituksen ja sokkelin eristämisessä aivan loistavasti kun tuote valitaan oikein.
Joka paikkaan näitä myyntimiehiä pukkaakin. Jopa otsikon ohi mainostelemaan...

[RTMPekka]

Alander on kova mainosmies ja otsikkohan oli Finnfoamin toimivuus salaojituksessa.
Pysy aiheessa ja matkusta muualle mainostamaan tuotteitasi. Finnfoam toimii salaojituksen ja sokkelin eristämisessä aivan loistavasti kun tuote valitaan oikein.
Joka paikkaan näitä myyntimiehiä pukkaakin. Jopa otsikon ohi mainostelemaan...

Onkohan tämä herra ruskolainen Matin kilpailija vai mistä moinen vimma dissaamiseen jo useamman kerran. Finnfoam, Fuktisol, EPS tms. On jokainen hyvä tuote ja sopii käyttötarkoitukseensa kunhan ottaa huomioon käyttöpaikan ja sovittaa ko. tuotteen muuten siihen.

Matilla on palstalla pitkä historia ja mielestäni tuo kokemuksensa kautta esiin oman hyväksi havaitsemansa vaihtoehdon tehdä sokkeli ja lattia eristyksiä. Jokainen toki tekee omasta mielestään oikein ja jos sinne sokkeliin finnfoamia haluaa laittaa niin hyvä niin. Kannattaa tällöin jättää sisäpuoli hengittäväksi ja toki näinhän nämä vanhat rintamamiestalot on alunperin ajateltu toimivankin.