Salaojien puute

[vvsalmin]

Meillä on tasaiselle savimaalle 60 luvun lopulla rakennettu kellariton sokkelin varainen talo. Salaojia ei kaiketi ole ollenkaan tai ei niitä ainakaan ole löytynyt. Nyt muita kaivuu hommia tehdessä paljastui että talon alla seisoo vesi noin metrin lattianpinnan alapuolella. Veden taso vaihtelee noin 15cm riippuen sadetilanteesta. Onkohan vedestä haittaa? Olettamus on että se on siellä ollut jo 45 vuotta ja kosteutta ei ole havaittu betoni laatan päällä kun lattiat on joskus ollut auki.

Mitäköhän tuolle vedelle kannattaisi tehdä? Meinasin ensin vetää salaojaputken yhdeltä seinustalta kuivattamaan pohjan, koska vesi syöksyy vauhdilla pois talon alta jos vain pääsee jostain kohtaa. Aloin kuitenkin miettiä että voi olla huono jos vettä valuttaa pois vain yhdestä kohtaa/yhdeltä seinustalta kun vesi siirtää mukanaan hiekkaa pois talon alta. Ja näin kävin miettimään olisiko jopa fiksumpaa olla tekemättä mitään.

Koko talon salaojittamista en haluisi tehdä kustannus syistä.

Olisiko kenelläkään ideoita?

[vvsalmin]

alunperin ongelma huomattiin tällaisesta kaivannosta

https://dl.dropboxusercontent.com/u/301 ... 102630.jpg

[TaloVM26]

Jos se on noin pitkään toiminut ilman salaojia, niin minkä takia ei toimisi jatkossakin?
Saattaa vielä lähteä talo liikkumaan, kun savi alkaa kuivumaan.

Ehjää ei kannata korjata.

[vvsalmin]

Samaa olen itse miettinyt. Tällä hetkellä ainoa syy tehdä vedelle jotain olisi mielenrauha.

[Jorkkeli]

Jos ympäristön kosteusolot eivät ole jostain syystä kasvaneet viime aikoina, eipä tuollaiselle kannata mitään tehdä. Pahimmillaan perustukset vaurioituvat ja talo vääntyy kieroon maan painuessa kuivumisen vuoksi.

[Matti Alander]

Maaperässä suhteellinen kosteus on aina lähes sata prosenttia ja talo käyttäytyy maan päälle levitetyn pressun tavoin.
Maassa kyllä vettä riittää eri kerroksissa ja salaojituksen tarkoituksena on ainoastaan estää pohjaveden nousu rakenteisiin.
Koska mitään ongelmaa ei ole ollut ja tuollainen savikin nostaa kosteutta jopa 300 M kapillaarisesti , niin liian syvälle ei tosiaankaan pidä lähteä salaojittamaan.
Sokkelisi ovat kyllä kosteita, mutta jos peruskorjaat taloa niin paljon muutakin on tehtävä kuin salaojitus. Perustuksien lämpö- ja kosteuseristys on myös puutteellinen. Mitään kiirettä tuskin on ja sokkelin maalaamista tiiviillä maalilla kannattaa välttää.
Mikäli betonilattia voi kuivua sisäänpäin on se myös eduksi, vältä tiiviitä muovimattoja lattian päällysteinä. Lämmitä taloa ja huolehdi ilmanvaihdosta, niin varmaankin selviät melko pitkään.

[vvsalmin]

Ennen kuin laitoin tänne kysymystä niin ehin jo alkaa lapioimaan ojaa talolle.. Vastausten perusteella näyttää siltä että siihen ojaan laitankin vaan sadevesiputket.

Tällä hetkellä kun kaikki vesi ränneistäkin menee suoraan seinän viereen ja siitä suureks osaks talon alle.

[Matti Alander]

Sadevesiputken voi kaivantoon asentaa, mutta asenna linjaan myös savisulku ja padotusventtiili, jotta vesi ei tule missään olosuhteissa takaisinpäin. Rännivedet kannattaa ohjata pois seinustalta vähintään tilapäisratkaisuin tai loiskekupeilla ja vesikourulla.

[kakkaroolari]

Kyllä minä väittäisin että salaojittaminen edes yhdeltä sivulta kannattaa etenkin jos se painovoimaisesti valuu pois sieltä.

[vvsalmin]

Tuntuu vain pahalta ajatus että sen jälkeen talon alla liikkuu aina vettä sateella..

Salaojien tarkoitus olisi kai oikeasti estää veden pääsy talon alle eikä niin että juoksutetaan sadevettä talon alla.

[RTMPekka]

Tuntuu vain pahalta ajatus että sen jälkeen talon alla liikkuu aina vettä sateella..

Salaojien tarkoitus olisi kai oikeasti estää veden pääsy talon alle eikä niin että juoksutetaan sadevettä talon alla.

Mistäs se sadevesi sinne salaojiin pääsisi? Etkö ollut laittamassa sadevesille omaa putkistoa.

[vvsalmin]

Kyllä, mutta ajattelisin että kovalla sateella vettä menisi kuitenkin maita myöten talon alle kun talon ympärillä 50-80cm leveydeltä hiekkaa..

Jollei sinne yhtään mene niin sittenhän luulisi veden häviävän ajan kanssa talon alta itsestäänkin.

[Matti Alander]

Kuten edellä jo kerroinkin virtaa talojen alla vesiä , mutta niin kauan, kun ne eivät tavoita perustustasoa ei isompaa huolta ole. Tottakai on eduksi jos talo salaojitetaan, sokkelit lämpö ja kosteuseristetään. Vaikutusta on energiatalouteen , sekä sokkelin kuivumisen mahdollisuuteen. Rännivesien putkitus kumitiivisteisin putkin ja maakallistukset ulospäin ovat myös asiaa.
Tässä tapauksessa, kuitenkin salaojituksella pelkästään turvallisella syvyydellä ei paljonkaan aikaansaada. Sokkeleiden eristämisellä saadaan sitten jo enemmän.
Sorastuksia ja sepelöintejä ei pidä tuoda maan pintaan asti, tällainen rakenne toimii suuren sadevesikaivon tavoin, vaikka voi olla hyvän näköinen silmälle. C 2 ohjeen mukaisesti vesitiivis pinta 200 mm paksuna ulospäin luiskattuna 3 metrin matkalta tulisi olla tavoitteena.
Sokkeli näyttää kuvissa hyväkuntoiselta ja sen elinikää voidaan pidentää lämpö ja kosteuseristämällä, kuivaamalla betonia ulospäin lämpötilaerojen avulla, kiirettä ei kuitenkaan ole. Remonttia voi harkita jos suunnittelee esim. Ulkopuolen viemärien korjausta, pihan kunnostusta, pation rakentamista jne...
Ulkopuolen operointi nostaa varmasti talon arvoa, myyntitilanteessa näitä asioita kysellään yleensä ensimmäisten joukossa. Hulevesien viemäröintiä saattaa myös vaatia kunta, jos asut suuremmissa kaupungeissa.

[vvsalmin]

Mukavaa saada näin hyviä vastauksia

Mitä Matti tarkalleen ottaen tarkoittaa vastauksessasi "perustustaso"?

[Matti Alander]

Perustustasolla pyrin tarkoittamaan sitä tasoa mihin asti betonirakenne ulottuu maan sisään. Salaojaputken selkä tulisi pysyä tämän betonirakenteen alapuolella, jotta pohjavesi ei missään olosuhteissa pääse kiinni betoniin ja imeytymään siitä kapillaarisesti ylöspäin.
Vanhoissa taloissa kapillaarikato yleisesti puuttuu ja uudemmissakin se on monasti toimimaton laadultaan huono, jopa täynnä vettä. Uudisrakennusta tehtäessä salaojitustason tulisi olla kapillaarikatkokerroksen alapuolella, aivan liian usein tässäkin kohtaa on tyritty.
Salaojittavilla lämmöneristeillä pystytään nämä kapillaarikatkojen ongelmat kätevästi korvaamaan, työntämällä kosteutta vesihöyrynä sokkelista viileämmän maan suuntaan ulos. Jotta kuivaava vaikutus olisi riittävä ja vesihöyrynosapaine-erot syntyisivät ulospäin, voidaan minimi eristekerrosta salaojittavilla kuivaavilla eristeillä pitää 100 mm vahvuutta. Mikäli halutaan vieläkin tehokkaampaa vaikutusta kuivumiseen, niin 200 mm on suositeltavaa, varsinkin syvemmissä kellarillisissa taloissa.
Salaojittavaa eristettä on olemassa neljää eri lujuutta ja mikäli joudutaan yli 2 metrin syvyyksiin on syytä salaojittavaa lämmöneristettä ottaa jo seuraavaa lujuutta 99 kpa, 60 kpa version lisäksi.
Meni vähän ohi aiheen, mutta saattaa kuitenkin olla jollekin hyödyksi.