Kuivat tarkastuskaivot

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.
Vastaa Viestiin
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Kuivat tarkastuskaivot

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Toisinaan tulee kyselyjä salaojien tarkastuskaivoista, joissa ei näy vettä. Se ihmetyttää, kun samalla Kellarinseinän lattianrajasta kapillaarisuus voi puskea hieman kosteutta ylöspäin.
Välttämättä salaojituksessa sinänsä ei ole vikaa ja se toimii normaalisti tarvittaessa. Salaojitus on pääasiassa pohjavettä varten ja pohjaveden pinta vaan yksinkertaisesti on niin alhaalla ettei se tavoita salaojitustasoa. Vuodenakoinakin on eroja sulamiesvesien aikoina pohjavesi voi olla korkeammalla, samoin pitkien sadekausien jälkeen. Toinen yleinen syy on juuri uusittujen salaojitusten kanssa. Jos on tehty rakennustapaohjeiden mukaan niin putkiston alla 100 mm kerros salaojasepeliä on niin tehokas salaojitus, ettei putkeen nouse lainkaan. Kunnolliset salaojan tarkastuskaivot ovat varustettu vesitiivillä juuriston tunkeutumisen estävällä pohjalla, jolloin vettä kaivoon pääsee vain salaojaputkesta.
Omakotirakentajat ja monet urakoitsijatkaan eivät ole kuulleetkaan savisulusta viemäri linjastoissa ja niiden puuttuessa vedet voivat virrata sorakerroksissa jopa tontin alueeltakin pois.
Edellä kuvatut asiat nyt eivät sinänsä ole mitenkään vaarallisia, tuli vain mieleen kertoa aiheesta yhden eilisen puhelun perusteella, niin voitte nukkua taas öitänne paremmin.
Kapillaarinen kosteudennousu on oikeastaan aivan oma probleemansa ja uusissa taloissa hoituu kapillaarikatkolla anturan alla. Vanhassa talossa saadaan kuivatettua ulospäin kätevästi lämpötilaerojen ja hengittävän rakenteen avulla. Ulkopuolelle vaan hyvin eristäen anturan alareunasta lähtien huokoisella salaojittavalla lämmöneristeellä, joka päästää vesihöyrynä kosteuden purkautumaan ulospäin. Mikäli halutaan tehokkaampaa kuivumista varsinkin jo alhaalla, niin 200 mm kerros nostaa kuivaavaa vesihöyryn osapaine-eroa.
Mikäli ihmetellään miksi kapillaarinen kosteus ei poistu seinästä heti remontin jälkeen, niin tietysti jos on kastunut vuosikymmeniä, niin vaatii kuivumistakin nyt vähintään yhden lämmityskauden. Kuivumisen nopeuteen vaikuttaa lämmöneristyskerroksen paksuuden lisäksi: Betonin tiiveys ja myös maaperän laatu anturan alla.
Betonin kuivuessa voi pukata myös ensi alkuun valkoisia mineraaleja pintaan, sitä ei tarvitse pelästyä, on kuivumisen merkkejä.
Vastaa Viestiin