Kallioon valettu 70 luvun talo salaojitus

[niimo]

1. Osaako joku sanoa millaiset riskit puutteellinen salaojitus voi aiheuttaa kallioon rakennetulle talolle jossa lattian taso on melko korkealla maanpinnasta? Alapohja on tuplalaatta. En tiedä millä maaaineella täytetty
2. Miten slaojitus tällaiseen kohteeseen kannattaisi laittaa.

- 70 luvun talo tiilivuorauksella. Sokkeli valettu suoraan kallioon.
- tuplalaatta jossa välissä styroxia 5cm
- valesokkeli löytyy
- seinät rakennettu alempaan betonilaattaan joten on riski että seinien alajuoksuihin on kondensoitunut vettä.
- sokkeli on valettu suoraan kallioon ja talon lattiataso on valtaosin ainakin 0,5 metriä maapinnan yläpuolella.

Kaivoimme maata auki kohdasta jossa sokkelia on vähiten näkyvissä ja lopetimme 1,5m kohdalla. Väittäisin että kallio tulee vastaan n 1,8m syvyydessä maapinnasta.

Tässä karkeesti tämän hetken tiedot.

Kiitokset kommenteista.

[kakkaroolari]

Onkos tuo kallio 1,8 metrin syvyydellä jo alempana kuin kellarin lattia? Vai onko kellaria ollenkaan? Koko alapohja täytetty? Saatko laitettua jonkun havainnekuvan? Kyllähän jos kaivettua saa alimman lattiatason alapuolle niin salaoja sinne vaan! Kyllähän se pohjaveden pitää jo. Kapillaarikatkoksi salaojasta ei muutenkaan ole, mutta heitä vaikka fuktisolit muuria vasten niin pitäs hillitä myös tuota kosteuden nousua.

[Hekuli]

Lattiataso on siis 50 cm maanpintaa ylempänä? Tällöin pohjalaatan pintakin olisi noin 35 cm maanpinnan yläpuolella (tuplalaatta, jossa 5 cm styrox+oletettu 10 cm pintalaatta). Vaikka seinien alajuoksut ovatkin pohjalaatan pinnalla, niin välttämättä vaurioita ei ole. Riippuu toki monesta asiasta, onko alajuoksujen ja/tai pohjalaatan alla kapillaarikatkoa, millä rakennuksen täyttö on tehty, mikäli kertomasi mukaan sokkelit on valettu kallion päälle ns. laatikoksi, kuinka vedenpoisto kallion päältä on järjestetty yms. Puurakenteet pohjalaatan päällä sekä valesokkelirakenne on aina riskirakenteita jotka pitää tiedostaa.

[niimo]

Terve.

Ei kellaria.
Alla kuva.
mitta x (maapinnasta tiiliverhoiluun) vaihtelee 15cm-60cm kun rinnettä kävelee alaspäin.Suurin riski että seinä pilalla on varmasti siellä missä tämä mitta on pienin.
Koitin kallioon päästä lapiolla kaivamalla kohdassa jossa sokkelia näkyi vain n 25cm. Kallioon oli siinä matkaa n 180cm.
Laatan alla on hiekkaa.
Fuktisoli vissiin aika kallista. Pitää varmaan laittaa maapinnalle saakka? vai ihan tiiliverhoiluun saakka?
Lattiataso - kohdissa jossa mitta x on pienin arvelisin että alempi betonilaatta on kutakuinkin maapinnan tasolla.

Mitä ajatuksia?

[niimo]

.

[kkk]

Alajuoksun kuntoa kannattaisi selvitellä sisältä päin, multi-master koneella, ohuella peltihammasterällä saisi siistejä tarkistusluukkuja seinän alanurkkaan,ainakin kosteimille kohdille, höyrynsulku pitää sitten hyvin tiivistää takasin.

[kakkaroolari]

Aika syvän kivijalan tehneet. Voishan siihen kiertää palolevynkin vaan. Sen kanssa tarttis kai vaihtaa vähän enemmän maata seinustalta pystysalaojaksi.

[Matti Alander]

Valesokkelirakenteen kohdalta pitäisi saada hyvä kuivaava vaikutus ulospäin, joten unohda patolevyt. Hengittävä salaojittava eristys ulkopuolelle hyvä ratkaisu ja maan yläpuolisen osan eristämistä rappaus eps eristeellä kannattaa harkita. Kondenssivaarakin pienenee ja ulkonäkö kaunistuu.
Kosteus työntyy tehokkaasti ulospäin ja aluspuun tilanne paranee paikkojen kuivuessa ja lämmitessä oleellisesti.

[niimo]

Kiitos vastauksista.

Matti. Valtaosin lattiataso on kuitenkin reilusti maapinnan yläpuolella joten eikö tuohon kuitenkin kannattaisi laitta patolevykin samalla ja ehkä sen yläpuolelle sitten se eriste, vai onko eristeestä ollenkaan hyötyä kun kylmä kuitenkin välittyy maapinnan alapuolen kautta alapohjaan?

[Matti Alander]

Unohda patolevyt, 100 mm salaojittava kerros hoitaa asian nerokkaammin ja saadaan lämmöneristyskin kauttaaltaan.
Maanalainen osa kuivuu jo maanpinnan alapuolella, kun huokisalipaine poistuu ja kosteus työntyy vesihöyrynä kohti maaperää.
Kustannuksissakaan tuskin mitään eroa, kun salaojittavalla eristeellä pystysalaojitukseen tarvittava sepelin määrä pienempi.
Salaojittavasta eristeestä ei vesi mene läpi, kuten joskus on kuullut kerrottavan. Maan vetovoima hoitaa kyllä asian.
Sinänsä kyllä hyvä että tuli puheeksi, mikäli vesi virtaa kalliota pitkin kohti taloa, menee vesi salaojittavasta eristeestä läpi. Silloin kallion ja perustuksen liitoksessa on käytettävä betonista valettua tiivistys ja ohjauskourua, joka vielä bitumoidaan noin 100 mm seinälle ja kallioon.
Oikein vaikeissa kohteissa joudutaan kalliossa kiinni olevissa kohteissa jopa louhimaan kanaalia talon ympärille vesien ohjaamiseksi.
Vesi kulkeutuu aina helpointa tietä on hyvä muistaa suunnitellessa remontteja. Kosteus siirtyy lämpimämmästä viileämpään ja tiheämmästä harvempaan on myös syytä oivaltaa. Konvektio eli ilmavirtaus on tehokas kosteuden kuljettaja , niin havaitsee ,ettei rakenteissa mitään reikiä saa olla, tiivis sisältä ja ulospäin harveneva on OK. Kondenssi on kosteuden tiivistymistä viileämpiin pintoihin, eihän tämä mitään rakettitiedettä ole.

[48tönö]

Kyllä nykyisin varmaan valtaosa salaojaremonteista tehdään patolevy + maanvaihto routimattomaan tekniikalla.

Joten ei sitä kannata unohtaa vaan harkita myös. Esim. Kirjastosta saa pientalojen perustuksesta kirjaa lainattua, jossa myös salaojituksesta ohjeita.

[Wespa]

Kyllä nykyisin varmaan valtaosa salaojaremonteista tehdään patolevy + maanvaihto routimattomaan tekniikalla.

Se, että jokin tapa on se yleisin käytössä oleva ei tarkoita että se on välttämättä paras, tai edes ollenkaan soveltuva tiettyihin tapauksiin. Tämä pätee erityisen hyvin rakennustekniikassa, kuten voidaan esimerkiksi uutisia seuraamalla hyvin havaita.

[48tönö]

Niin sekoitat nyt varmaan asiat rakennusvirheisiin. Kyllä käsittääkseni nykyiset rakennusohjeet ovat aika hyvin ajantasalla, jos niitä vain lukee ajatuksella.

[Matti Alander]

Rakennustapaohjeet ovat melko hyvin ajan tasalla, mutta koskevat pääsääntöisesti uudisrakentamista. Korjaaminen on paljon haasteellisempaa ja pitäisi ymmärtää miten vanha rakennus käyttäytyy tai edes miten se on suunniteltu käyttäytymään.
Kosteustekniset asiat ovat monimutkaisia ja niitä ratkottaessa tulisi asiantuntijoidenkin mielellään perustella ohjeitaan, miksi näin tulisi tehdä. Se miten rakennuksia näytetään tekevän on liian usein ollut huono esimerkki. Suomessa on aivan liikaa rintamamiestalojen kellareita, jotka eristetty sisäpuolelta, kivivillalla, lasivillalla , puukoolauksella ja höyrynsululla jne...
Hometalkoot sivustoilla on riskirakenteet kartoitettu jo kohtuullisen hyvin ja niihinkin kannattaa paneutua perusteellisesti. Salaojitusremontti on oikeastaan sellainen homman perusnimi, mutta käytännössä tulee ottaa huomioon useita asioita samalla ja rakenteen kuivuminen ei ole vähäisin niistä.
Kun rakennuksen perustuksen alta puuttuu kapillaarikatko ja sitä aletaan kuivattamaan on asiaa mietittävä. Kyseessä on rakenteen huokoisalipaine ja silloin tiivistäminen ulkopuolelta vain pahentaa tilannetta.
Toivottavasti aloittaja saa apua ongelmaansa, on vain hyvä kun asioita käsitellään monipuolisesti ja hyvin käyttäytyen kuten tällä erinomaisella palstalla.

[niimo]

Tässä hieman tilannekatsahdusta kuvan muodossa.
Putki mikä näkyy on ollut sadeveden poistoon.
Tässä tuli sellainenkin ihana yllätys että kiinteistön tulovesi on vedetty sokkelin ulkoreunaa pitkin joten kaivaminen hieman hankaloitui.
Kulkee n 1,4m syvyydessä.