Kellarin lämmöneristys ja salaojitus ei ollut suunnitelmissa vielä hetkeen, kun tuntuu toimivan hiekkakasan päällä oleva tönö varsin hyvin ilmankin. Mutta vesilaitospa keksi kivan yllärin, meillä ilmeisesti kadun ainoana talona oli vielä metallinen vesiputki mittarilta kunnanverkkoon, ja eihän sellainen nykyaikana käy päinsä, pitää olla tietenkin muovia. No, piha etupuolelta kunnolla auki sokkeliin asti, koska samalla uusitaan myös kaupungin hoitamat viemäriosuudet. Nyt sitten herääkin kysymys että kun piha on valmiiksi auki, niin miksei sitten tekisi "valmiiksi" asti, eli Fuktisol ja salaojitus & muut tarpeelliset kilkkeet paikoilleen. Juuri nyt ei vaan millään pysty repeämään koko pihan auki kaivamiseen (toinen lapsikin sopivasti tuloillaan näinä päivinä, ykkösauto tallissa levällään pukeilla ja muuta pientä perinteisten rintsikkakiireiden lisäksi ). Yksi seinä vielä menisi kun vesilaitos on jo homman noin perusteellisesti aloittanut.
Vesimittari on aiemmin ollut varsin eksoottisessa paikassa eli saunassa, ja sieltä sitten on ollut putkiveto pannuhuoneeseen jakotukille. Uusi mittari tulee autotallin ulkoseinälle (onneksi kuitenkin sisäpuolelle), koska kuulemma tuo vanha paikka olisi mennyt liian vaikeaksi. Nyt olisi siis mainio tilaisuus saada kellariautotallin lämpöhukkaa pienemmäksi Fuktisolin avulla, kosteus nyt ei ole ollut mikään ongelma tähänkään saakka. Mutta kysymys kuuluukin että onko ok tehdä tällä erää vain yksi seinä (tai jopa vain esim. puolet) ja myöhempinä vuosina sitten loput, vaikka seinä per kesä -tahtia? Jotain haittapuolia tällaisella lähestymistavalla? Ylipäänsä hyviä vinkkejä aiheeseen liittyen otetaan vastaan kernaasti.
-57 "tiilitalo" (tiiliverhous jonka päällä rappaus, puurunko & purueriste)
Matti sulle varmaan pian vastailee ammattimiehen auktoriteetillä mutta mun mielestäni sä aika pitkälle vastasit jo ihan itse itsellesi!
Kakara ei sulta pyydä lupaa tulolleen, kunta hoitaa kaivut ihan sulta kyselemättä ja sun aika-raha -budjettisi on juuri kuten on.
Eli seinä tai puolet siitä nyt tehdään tai sitten ei mitään.
Fuktisolin kanssa siellä alhaalla tulisi olla salaoja, jonka kautta vesi pääsee poistumaan. Onko sun tarkoitus saada ko. salaojitus toimimaan jo nyt, siis tuon eristettävän seinän osalta?
*********************
"Kulta, jos se lapsi sun mielestä on tosiaan tulossa ihan just nyt niin kai mun sitte täytyy mennä autotalliin ja hoidella vauhdilla se kesken jäänyt kytkinremppa loppuun että ehditään vielä tän päivän puolella sinne synnytyslaitokselle..."
Jep, Matin kontribuutiota odotellessa! Salaojitus on toki tehtävä samalla (salaojittava eriste kai sen aina vaatiikin kaverikseen?), eli siinäkin mielessä yhden kokonaisen seinäsivun tekeminen kerralla lienee ainoa järkevä vaihtoehto?
-57 "tiilitalo" (tiiliverhous jonka päällä rappaus, puurunko & purueriste)
Hyvä periaate on, jos ei ole mitään vikaa ei tarvitse rempatakkaan, kuitenkin kymmeniä vuosia vanhassa talossa peruskorjaus tarve jo olemassa.
Hiekkainen maaperä on hyvä rakennuspohja, kuitenkin suhteellinen kosteus aina lähes 100 prosenttia ja kapillaarisuus oma riesansa. Tarvetta voisi kuvitella olevan, mutta raha on yleinen probleema, sitä harvalla nuorella ihmisellä tuossa elämän vaiheessa taskuista ulos turpoilee.
Salaojitus ja eristyshommia voi hyvin tehdä seinä kerrallaankin, hankalampaa ja kalliimpaa se kuitenkin on.
Kuten joku edellä jo kertoikin on kaksi tai kolme mahdollisuutta, tehdä yksi, kaikki tai ei mitään. Teknisesti ei mitään isompaa haittaa pitäisi syntyä, remontit vain helposti turpoavat ja siitä voi seurata omat ongelmansa.
Edullisinta on varmasti kokonaistaloudellisesti, tehdä kerralla ja kunnolla, sekä käyttää parhaita mahdollisia materiaaleja.
Minä laittaisin pelkän EPS:in tässä tapauksessa, joko 1 x 5 cm paksuisia levyjä/tai vielä parempi eristävyys 2 x 5cm limittäin (toisen kerroksen sauma toisen levyn keskellä). Ei patolevyä, koska tarpeeton, (mikäli vettä ei ole tulossa maaperästä kun 'salaojittavaa' hiekkaa).
Perustelut:
-Halpa ja helppo
-täysin riittävä tässä tapauksessa, kun ei tarvi erikseen salaojia, koska ympäröivä hiekka toimii 'salaojana'.
-pelkkä eps-eriste nostaa muurin lämpötilaa, mikä kuivaa sen vähäisen kosteuden, mikä kenties nousee anturasta, ja pitää 100% kosteuden maaperässä, poissa seinästä, samoin kun Fuktisolissa, mutta pienemmässä määrin, mikä kuitenkin riittää .
-kellarin sisälämpö nousee ja kosteus laskee, ainakin tämän seinän läheisyydessä
-olen nähnyt 30 vuotta vanhan samanlaisen ratkaisun toimivan , mikäli ympäröivässä hiekassa ei nestemäistä vettä tule jostain; rännin kohdalla, mistä puutui rännisuppilo, ei toiminut, kun torvesta tuli aina sateella vesihuuhtelu seinälle, samoin ylärinteen puolella sulamis/valumisvedet keväällä kasteli liikaa rakennetta, jolloin vanha Eps oli vettynyt paikotellen.
Ehdottamasi rakenne on varmasti halvempi, olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että jos jotain tehdään, kannattaa tehdä kunnolla. Rakennustapaohjeita on järkevää noudattaa, niin tulee mahdollisesti tulevaisuudessa vähemmän ongelmia.
Rakentamisessa mielipiteitä riittää ja kirjoituksessasi oli hyvää perustelut !
Kuten edellä kerroin on maaperässä aina lähes 100 prosentin kosteus ja hiekka kapillaarista. Kapillaarinen kosteudennousu on ehkä yleisin ongelma ja sehän perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen. Eps-eristeen asentaminen suoraan betonirakenteen päälle lisää huokoisalipainetta ja kapillaarisuutta. Sisäpintojen tulisi silloin olla mahdollisimman Diffuusioavoimia, jotta kellarinseinä voisi edes jotenkin kuivua sisään päin.
Maan alaisissa rakenteissa lämpötilaerot ovat pääsääntöisesti ympäri vuoden ulospäin ja eps-eristeen sisälle muodostuu kastepiste. Eps-eriste on erittäin suuressa vaarassa vettyä ja alttiina myös juuri kasvustolle.
Hiekan vedenläpäisykyky on myös huono ja eps-eriste altistuu vedenpaineelle, ellei kunnollista pystysalaojitusta toteuteta.
Eps-eriste nostaa perustusten lämpötilaa ja kesäaikainen maanalaisten osien kondenssi saadaan kohtuullisen hyvin hallintaan. Ehdotuksesi mukaista kellarinseinää ei saa missään nimessä peittää tai kaappeja ym. asentaa seinää vasten, koska ulospäin kuivumista ei käytännössä ole.
Tällaisessa hiekkamaassa saattaa salaojitus olla tarpeeton, suosittelen kuitenkin salaojitusputkien ja kerrosten asentamista, niin nukkuu yönsä paremmin. Kustannus kuitenkin varsin pieni. Hulevesien purku pitää kuitenkin rakentaa perusvesikaivoineen ja siihen voidaan sitten kytkeä syöksytorvien vedet kumitiivisteisin vuotamattomin putkituksin ja rännisuppiloin.
Mikäli kellarista halutaan asuintilaa tulevaisuudessa on ulospäin kuivuva rakenne ehdottomasti parempi. Investoinnit tehdään nykyisin 50 vuoden periodille ja silloin vuosikustannus on melko vähäinen. Kuitit säilyttäen nousee myös talon arvo, sekä lämmitysenergiaakin säästyy kuivempien rakenteidenkin ansiosta.
No niin, homma on edennyt sen verran että kaivuri kävi tänään kaivamassa loppuseinän auki anturan alapinnan tasolle. Jonkinlainen piki sokkelin alimmassa pinnassa ja myös anturan päällä näyttäisi olevan, pitääkö paikkansa että se voisi lähteä pois sopivan tehoisella painepesurillakin, vai onko vain nettilegendaa? Kovin tiukassa se ei kyllä tunnu olevan, siksi joku tuollainen nopea ja kevyt keino voisi olla hyvä.
Talossa on muuten näköjään alkuperäinen savitiiliputkilla toteutettu salaojitus, ja se on edelleen ihan uudenveroisessa kunnossa, ei minkäänlaista merkkiä tukkeutumisesta ainakaan tällä talon sivulla, vaikka kaivannossa tulikin vastaan juuria ja muuta vastaavaa. Tässä nyt sitten pähkäilen sitä että kun se alkuperäinen on kuitenkin tältä seinältä purettava pois, niin meneekö ihan syteen ja saveen jos koitan jonkinlaista liitosta tehdä sen vanhan jäljelle jäävän ja tämän uuden salaojaputken välille, varmuuden vuoksi salaojaputkina näitä käyttäen: https://www.netrauta.fi/tuotemerkki/teh ... 8-110mm-4m ?
Vanhan salaojituksen purku on ollut jätevesiviemäriin, eli se pitäisi joka tapauksessa muuttaa menemään yhdessä tämän seinämän sadevesien kanssa perusvesikaivoon..
-57 "tiilitalo" (tiiliverhous jonka päällä rappaus, puurunko & purueriste)
Tiiliputki on ollut erittäin vahvaa materiaalia , kestänyt pitkään ja vieläkin monasti pestävissä puhtaaksi. Nykyisissä rakenteissa käytetään kulmissa kaivoja, joilla kerätään lietettä lietepesään jonka syvyys 200 - 300 mm. Toinen vaihtoehto kylläkin harvinaisempi on huuhteluputki kulmalla.
Yhtä seinää aukoessa, kannattaa asentaa kahteen kulmaan kaivot, niin kolme seinää on salaojiltaan jo huollettavissa ja mahdollista lietettä saadaan jo melko tehokkaasti kerättyä.
Tiilisalaojaputken ongelma on jäätyminen matalissa kohtaa , autotallin luiskissa ja porrasmontuissa. Yleisesti mahdolliset rikkoumat löytyvät näistä kohtaa.
Perusvesikaivon mukana tulee pallopadotusventtiili, jolla estetään rännivesien pääsy salaojitusputkeen. Rännivesien putkisto voidaan silloin yhdistää perusvesikaivoon tai siitä lähtevään purkuputkistoon.
Salaojitusjärjestelmä on nykyisin kokonaisuutena laajempi, kuin pelkkä putki: 100 mm salaojittavaa sepeliä putken alla ja 200 mm päällä, johon kerrokseen sitten pystysalaojitus vedenpaineen välttämiseksi on kytketty.
Nykysäännösten mukaisesti tehty Salaojitusjärjestelmä ei aivan helpolla tukkeennu ja on tehokkaasti huollettavissa. Varsinaisissa salaojitusputkissa ei vettä monasti kulje lainkaan, eikä entisajan tyyliin käytetystä rinneratkaisuissa olevasta toisesta ylemmästä salaojituskerroksesta ole pahemmin hyötyä.
Koko kosteustekninen ratkaisu kuivumisineen ja kapillaari-ilmiön hallintoineen on vieläkin laajempi kokonaisuus. Sitä tässä kellari osiossa on käsitelty hyvinkin laajalti. Lämmöneristys ja kosteustekniset ratkaisut pitää hoitaa samassa kokonaisuudessa, näin saadaan edullisin ja toimivin ratkaisu.
Homma on nyt edennyt sen verran että pesin vähän sokkelia ja anturaa hyvällä painepesurilla (valovirtavehje kylläkin, mutta varsin tehokas sellainen). Bitumi ei antautunut painepesurilla, eli se pitänee koittaa piikkausterällä saada pois ainakin sokkelista, mutta mites anturan päältä (ulkonema sokkelista n. 9cm)? Salaojittavien lämmöneristeiden asennusohjeissahan anturan päälle tehdään yleensä viiste ja sitten poikittaisten eristelevyjen väliin laitetaan muovikalvo tms. jota pitkin vesi valuu salaojaan. Mutta mites kun antura on näinkin kapea, onnistuuko ko. viisteen teko tai onko se edes tarpeen? Ja jos ei niin voiko anturan päällä olevan bitumin jättää paikoilleen pitämään antura kuivana, kunhan sen poistaa sokkelista ja anturan pystyosuudelta?
Edit. Vai lähtisiköhän bitumi ihan petkeleellä, ei ainakaan tulisi vahingossa harkkoihin reikiä..?
-57 "tiilitalo" (tiiliverhous jonka päällä rappaus, puurunko & purueriste)
Wespa kirjoitti:Homma on nyt edennyt sen verran että pesin vähän sokkelia ja anturaa hyvällä painepesurilla (valovirtavehje kylläkin, mutta varsin tehokas sellainen). Bitumi ei antautunut painepesurilla, eli se pitänee koittaa piikkausterällä saada pois ainakin sokkelista, mutta mites anturan päältä (ulkonema sokkelista n. 9cm)? Salaojittavien lämmöneristeiden asennusohjeissahan anturan päälle tehdään yleensä viiste ja sitten poikittaisten eristelevyjen väliin laitetaan muovikalvo tms. jota pitkin vesi valuu salaojaan. Mutta mites kun antura on näinkin kapea, onnistuuko ko. viisteen teko tai onko se edes tarpeen? Ja jos ei niin voiko anturan päällä olevan bitumin jättää paikoilleen pitämään antura kuivana, kunhan sen poistaa sokkelista ja anturan pystyosuudelta?
Edit. Vai lähtisiköhän bitumi ihan petkeleellä, ei ainakaan tulisi vahingossa harkkoihin reikiä..?
Kova olet kaveri jos petkeleellä piet poistat sokkelista! Painepesurilla itse otin suurimmat ja jäänyt ohut pikikalvo sitten n. 50 prosenttisesti rikki kuppilaikalla. Tiukassa oli pesurilla, ihan läheltä terävällä suihkulla käytännössä vain juuri osumakohdasta sai pois. Paska homma, mutta tulipahan tehtyä. Suojavaatetus on sitten hyvä olla kunnossa, pikeä on silti jokapuolella.
Bitumi ei ole kovinkaan höyrytiivistä muovikalvoon verrattuna, eikä sitä tarvitse kaikkea poistaa. Painepesuriin pitää yleisesti syöttää hiekkaa joukkoon, eli vesihiekkapuhallus. Ammattifirmoillta löytyy painepesuri, joka piikkaa vaikka betonia. Ongelmaksi tulee kustannus, homma ei ole aivan halpaa.
Kuppilaikka, vanha kirves, jopa petkele jne... Kunhan saadaan edes reikiä bitumikerrokseen, niin kosteus pääsee höyrynä siirtymään kohti maaperää.
Kapillaarinen kosteudennousu on ongelma, jota pyritään työntämään ulos rakenteesta lämpötilaerojen avulla. Kuivaavaa vesihöyryn osapainetta voidaan nostaa tupla eristyskerroksella, 200 mm on poikaa ja lämmöneristyskin paranee.
Tärkeintä on bitumikerroksen vähentäminen alhaalta, jotta saadaan kuivumista aikaiseksi mahdollisimman aikaisin. Samoin paksummasta eristyskerroksesta alhaalla on enemmän hyötyä kuivumisen kannalta, kun maaperäkin alempana lämpimissä kellareissa jäähtyy talvisin huonommin.
Antura kannattaa aina eristää kunnolla, pystypaloilla poskissa ja kahdella vaakasuoralla viipaleella, joissa välissä vettä ohjaava Fuktisol Gore kalvo. Fuktisol tuotteessa on käytetty jo vähintään 10 vuotta vahvaa ja pitkäikäistä polypropeeni kalvoa, joka läpäisee vesihöyryä ja tehostaa kuivumista entisestään. Muovikalvo voi vielä vilahtaa jossain vanhoissa mainoskuvissa.
9 cm antura leviää poskipaloilla 19 tai 29 senttiin, tupla poskipalakin parantaa aina kuivaavaa suoritusta. Kyllä betonilla pystyy 9 cm leveän anturan hyvin luiskaamaan, pikku homma ja aina kannattaa tehdä kunnolla.
Fuktisol salaojitusmoduuleilla voidaan kuivumista lämpötilaerojen ansiosta tehostaa entisestään, eikä salaojitus pääse jäätymään edes autotallin luiskassa. Sepelin tarve myös putoaa murto-osaan, joten kustannus myös olematon.
Salaojitusmoduuli on uudempi tuote, salaojitusputki 110 mm on integroitu eristeen sisään. Samaa moduulia käytetään myös lattioiden alla Radon tuuletukseen ja se on valmistettu Fuktisolin lujempana versiona 35 kg/m3 110 kpa. Seinän vierustoilla voidaan asentaa 3,5 metrin syvyyteen.
No niin, homma etenee taas hiljalleen, tänä viikonloppuna pitäisi tulla jo valmistakin. Petkeleen ja talttaterän kanssa bitumin irrottaminen oli toivottoman hidasta, joten nyt kaivannossa pöhisee parhaillaan soodapuhaltaja, sillä ainakin lähtee. Mutta mutta, bitumin alta harkkojen päältä paljastui ohut, musta ja tasainen maalipinta, onko jollakulla aavistus mikä/mitä se voisi olla? Ja lähteekö pois esim. kuumailmapuhaltimella?
Edit. Vai onko kyseessä sittenkin vain bitumista huokoisiin harkkoihin imeytynyt väri, ja sen voi antaa olla?
-57 "tiilitalo" (tiiliverhous jonka päällä rappaus, puurunko & purueriste)
Wespa kirjoitti:No niin, homma etenee taas hiljalleen, tänä viikonloppuna pitäisi tulla jo valmistakin. Petkeleen ja talttaterän kanssa bitumin irrottaminen oli toivottoman hidasta, joten nyt kaivannossa pöhisee parhaillaan soodapuhaltaja, sillä ainakin lähtee. Mutta mutta, bitumin alta harkkojen päältä paljastui ohut, musta ja tasainen maalipinta, onko jollakulla aavistus mikä/mitä se voisi olla? Ja lähteekö pois esim. kuumailmapuhaltimella?
Edit. Vai onko kyseessä sittenkin vain bitumista huokoisiin harkkoihin imeytynyt väri, ja sen voi antaa olla?
Juurikin tuon pinnan rikoin kuppilaikalla. Matti osannee sanoa onko sitä tarpeen rikkoa vai ei, itse sen poistin n. 50% pinta-alasta.
On se varmaan syytä joltain osin rikkoa, vaikka noin ohut bitumikerros ei toki varmaan muutenkaan 100% höyrytiivis ole. Mutta mutta, nyt kun puhallus tuli valmiiksi ja huuhtaisin vesiletkulla pölyt pois niin harkkojen saumakohdissa mustaa ei enää olekaan, ja monessa kohtaa eri korkeuksilla ihan paljastakin harkkopintaa, eli "tiiviissä" kerroksessa on kyllä ihan tarpeeksi aukkoja. Eiköhän tuo noin ole ihan hyvä, varsinkin kun rakennuspaikka ei kosteuden suhteen ole ollenkaan sieltä haasteellisemmasta päästä. Saisi tämänkin prokkiksen viimein maaliin tänä viikonloppuna.
-57 "tiilitalo" (tiiliverhous jonka päällä rappaus, puurunko & purueriste)
). Yksi seinä vielä menisi kun vesilaitos on jo homman noin perusteellisesti aloittanut.
Mutta mutta, bitumin alta harkkojen päältä paljastui ohut, musta ja tasainen maalipinta, onko jollakulla aavistus mikä/mitä se voisi olla? Ja lähteekö pois esim. kuumailmapuhaltimella?