Lattian rakentaminen

[Matti Alander]

Lattian rakentamisesta käyttäen salaojittavia ja hengittäviä eristeitä kysellään paljon, joten vähän siitä. Periaatteessa kellarin seinä ja lattia eivät eroa toisistaan, kuin toinen pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.
Maaperä talon alla jäähtyy huonommin, kuin seinän vierustat ja usein käytetään betonilattian avulla lattialämmitystä, suurta lämpöpatteria maata vasten. Lattian alla hyvä eristys on vieläkin tärkeämpää ja vähintään 200 mm kerrokset suositeltavia, uusissa taloissa 300 mm eristettä lattian alla on nykypäivää.
Ongelmaksi sitten muodostuu yleisesti huonekorkeus, vaikka salaojittava lämmöneriste ei tarvitse alleen erillistä kapillaarikatko sepelöintiä, huokoisen rakenteensa ansiosta ( kapillaarisuus max 15 mm ). Lattian eristeen voi monasti asentaa hieman alle perustamissyvyydenkin, salaojittava eriste ei ole moksiskaan tilapäisestä pohjaveden noususta, mutta suositeltavaa että ulkopuolen salaojitus olisi alempana.
Yleinen kysymys on salaojittavan eristeen lujuus lattian alla. Nykyisin lattiat toteutetaan niinsanottuna kelluvana rakenteena, jolloin eristettä kuormitetaan pelkästään betonilaatan painolla N. 250 kg neliölle. Tällöin 60 kpa tuote on riittävä, mutta kannattaa huomioida, että kuormitustaulukoiden painumat ovat prosentteina jolloin painumaan vaikuttaa myös eriste paksuus. 60 kpa lyhytaikaiskuormitus kestävyys on moninkertainen, mutta 50 vuotta pitkäaikaiskuormitus sitten puristaa levyä ja pientä painumaa syntyy teoreettisesti ja tietysti myös käytännössä.
Kun laattaa kuormitetaan mahdollisesti tiili rivinteerauksilla, tehdään autotallin lattiaa jne.. Suosittelen 99 kpa tuotteen käyttöä, jos tulee väliseinäkuormia tai takan pohjia niin kovempiakin levyjä löytyy N. 200 kpa asti. Hyvin harvoin niitä tarvitaan, yleisesti anturoiden alla uudisrakennuksissa jne... Silloin kannattaa ottaa yhteyttä tuotteen toimittajiin ja suunnittelijaan, joka mitoittaa oikean lujuisen eristeen.
Lattiaa uusiessa on tietysti päivänselvää, että viemärit ja muu mahdollinen tekniikka uusitaan, eikä vanhoja rakenteita jätetä alle. Vanha betonilaattakin on aina turvallisinta purkaa, vaikka hikinen ja pölyinen homma onkin. P 3 luokan hengitys suojainta suosittelen käytettäväksi, koska betonilaatan alla on aina mikrobeja ja käytetyistä bitumeistakaan ei aina tiedä kuinka myrkyllisiä voivat olla.
Tästä hieman aasinsiltaa, koska uudenkin laatan alle mitä ilmeisemmin syntyy mikrobikasvustoa, kannattaa kaikkien tilojen betonilaatan ja betoniseinän väli tiivistää päältä vedeneristeellä ja tukiverkolla. Näin estetään tehokkaasti ja halvalla mikrobien pääsy sisäilmaan.
Lopuksi vielä maaperän lämpiämiseen ja sen kosteustekniseen haittaan, mahdollisuuteen työntää kosteutta maaperästä huonetilaan. Hyvällä eristyksellä estetään maaperän lämpiämistä haitallisesti myös syvissä kellareissa, tutkimustenkin mukaan maa jäähtyy talvisinkin varsin huonosti metriä syvemmältä. Kellarin seinissäkin paksummalla 200 mm eristyksellä on merkitystä ja samalla myös C2 ohjeen 200 mm pystysalaojitus ohjekkin täyttyy.

[Rakennusinsinööri]

Asiallinen kirjoitus. Toivottavasti herra Alander suot mulle pienen omasta mielestäni totuuden siemenellä varustetun, mutta täysin ilman sarvia tai hampaita esitetyn lisäyksen asiaan, että varmin tapa rakentaa ja eristää kellari on jättää se tekemättä. :)

[Labyrint64]

Hmm... pitäisikö tuo kellarikerros siis purkaa? Tällä foorumilla keskitytään pääasiassa vanhojen talojen remontointiin jolloin ehdottamasi ratkaisu ei ole mahdollinen.

[Matti Alander]

Lattia tarvitaan vaikka ei ole kellariakaan ja samat periaatteet lattian rakentamiseen käyvät silloinkin. Mikäli tehdään uutta taloa ja tilaa on, kevytsorakin hyvä materiaali mielestäni, eristyskyky vaan huonohko ja tarvitaan hyvin paksuja kerroksia.
Materiaalit jotka ottavat hitaasti kosteutta sisäänsä , myös kuivuvat huonosti ja siinäkin on omat vaaransa. Parasta on kun vesi ja kosteus voivat automaattisesti poistua rakenteista mahdollisimman nopeasti, jos sinne jostain syystä pääsevät.
Kellareilla tosiaankin on huonohko maine, kun niiden ympärillä tehty paljon virheitä. Monet jopa kehottavat olemaan rakentamatta kellareita, juuri kosteusongelmien esiintymisen vuoksi.
Kellari kuitenkin tämänkin päivän tietotaidolla pystytään rakentamaan kosteusteknisesti toimivaksi kohtuu kustannuksin. Kellari säästää tonttia, on edullinen energiataloudellisesti, rinneratkaisuissa monasti ei muuta järkevää ratkaisua.
Rintamamiestaloissa usein on kellarikerros jo olemassa, sen rakenteet peruskorjausvaiheessa tai niitä remontoitu riskialttiisti, jolloin toimivaa korjaustapaa joudutaan harkitsemaan. Silloin lämmöneristäminen ja kosteustekninen toimivuus joudutaan ratkaisemaan samanaikaisesti.
Pääsääntöisesti paras tapa on asentaa lämmöneristys ulos, silloin säästyy tilaakin, muut tavat kombromisseja.
Kosteus- ja homeongelmat johtuvat erittäin usein perustuksista, kuitenkin kellarillisen korkeasokkelisen talon korjaaminen voi olla helpompaakin, kuin matalien valesokkelirakenteiden. Ruotsalaisen Antimexin tutkimuksen mukaan Ruotsissa homeongelmaa ilmenee laajasti rossipermannoissa 175 000 taloa, tuon kun suhteuttaa väkilukuun niin Suomessa 150 000. Kyllä niitä ongelmia siis matalistakin perustuksista löytyy ja ketunmultaa meilläkin runsaasti täytöissä takavuosina käytetty. Varmasti kaikkein konstikkainta on reunavahvistettujen laattojen korjaaminen, paalutettuunkin sentään pääse alle jollain konstein.
Kirjoitellaan vaan niin hommat selviävät ja hyviä ideoita on saatavissa monille tarpeeseen. Reipas kymmenen vuotta on allekirjoittanutkin kirjoitellut aiheesta ja vieläkin tulee vaan uutta vastaan.

[Riekko]

Moi,

meillä kellarin laatta märkä, mittauksilla todettu ja varmaan vuodesta 56 märkä ollutkin. Ilma kellarissa on ok ja mitään kasvustoja ei ole missään näkyvissä, seinissä toja(?)levyä, sitä sellaista heinämäistä. Kellarissa on sauna jota käytetään n.1krt/vkossa ja tarkoitus on asentaa entisen kylppärin paikalle suihkukoppi. Mitään moderneja asuintiloja emme kellariin halua/tarvitse. Salaojia ei ole. Nyt kun putkiremontti on ajankohtainen ankeilen sen tosiasian kanssa, että kellarin lattian suhteen olisi tehtävä päätöksiä jottei joudu turhan uudestaan uusimaan lattian alla kulkevia viemäreitä. Miten tästä eteenpäin? Ideoita?

[Wespa]

No kyllähän tuo 200mm salaojittavaa lämmöneristettä (tai jos raha on tosi tiukassa niin sitten 100mm sitä ja päälle 100mm "styroxia", ns. säästörakenne) on ainoa mitä kannattaa edes harkita laittavansa jos lattiat kuitenkin piikataan auki. Yleensä kellareissa kortilla olevaa huonekorkeutta säästyy, ja rakenne pääsee kuivumaan, eikä lämpöä mene enää valtavasti harakoille (tai no, tässä tapauksessa lieroille).

[RTMPekka]

Jep! Ja jos kellaria ja salaojitusta yleensäkään korjaa niin salaojittavien hinta on aika pieni osa kokonaisuudesta. Jos niihin ei ole varaa niin en oikein ymmärrä miten sitä remppaa sitten muutenkaan tehdään.

[Riekko]

Kiitos vastauksista :)

Eli siis tähän saakka ok toimiva lattia pitäisi purkaa ja laittaa uudelleen eristeineen? Mietin vaan, että missä vaiheessa tuo lattia muuttui talolle uhaksi? Viemäriputkenhan voi kaiketi sukittamalla tehdä niin ettei lattia siis välttämättä piikata auki ollenkaan. Kyse ei ehkä ole niinkään rahasta tässä tapauksessa vaan siitä mikä on järkevää. Ja sitä mieltä olen, että jos kerran tehdään niin tehdään sitten kunnolla.

[RTMPekka]

Jos tilanne on se kuin aiemmin kirjoitit eli kellariin ei aktiivikäytössä ja saunassa käydään kerran viikossa niin ei varmaan kannata kovin suurta remppaa tosiaan tehdä.

[Wespa]

Joo, luin vähän hätäisesti kun ymmärsin että viemärit uusittaisiin joka tapauksessa ja sitä kautta lattia ainakin osittain olisi pakko piikata, ellei tosiaan sitten sukiteta.

[Matti Alander]

Rintamamiestalon kellari kerros ei alunperin ole tarkoitetettu " kylpyläksi " tai asuintilaksi , siksi se on rakenteeltaan vaatimaton ja sisäänpäin kuivumaan pyrkivä.
Nykyisin halutaan lämpimiä lattioita ja lattialämmityksiä, sekä käytännössä laajentaa asumista talon kellariin. Takavuosina tehtiin paljon virheitä, kun kellaria alettiin sisustaa sisäpuolelta eristäen, paneloiden, muovimatoin jne...
Käännetty lattiarakenne, eli lämmöneristys sisäpuolella on todettu riskirakenteeksi, orgaaniset rakennusmateriaalit vielä pahentavat tilannetta.
Kellarista saadaan lisätilaa tonttimaata haaskaamatta, mutta kellarin rakentamisessa tulee ajatusta muuttaa, verrattuna muihin kerroksiin. Kellarin betoniseinät on järkevintä lattioineen muuttaa ulospäin kuivuviksi ja aloittaa remontti ulkopuolelta. Harvoin kellarin lattiakaan on niin hyvin eristetty, että lattialämmitykselle soveltuisi suoraan.
Maaperän lämmittäminen on turhaa ja myös kosteustekninen riski, joten lattiaa on eristettävä. Silloin myös sen alainen tekniikka on helposti päivitettävissä ja huonejärjestelyjäkin voidaan muutella. Viemäröinti uusiksi lattiakaivoineen ja lopputulos yleisesti sukittamista parempi, painumat viemäreissä poistuvat ja uudet lattiakaivot oikeita versioita vesilukkoineen tai kuivakaivoineen.
Korjausrakentamisen työmäärä on n. Tuplat, koska syntyy myös purkuvaihe ja kustannuksia kertyy, mutta kuten edelläkin joku mainitsi, niin parasta tehdä kerralla ja kunnolla. Toinen vaihtoehto on harrastaa extremiä ja kokeilla millaista elämä Suomessa oli 50 luvulla, sekin voi tehdä hyvää nykyiselle yltäkylläisyyteen tottuneelle Suomalaiselle.

[Riekko]

Hei,

kiitos taas kommenteista!!!

Tarkoitus on juuri harjoitta tuota extreemiä, joka meille kyllä tuntuisi täydeltä luksukselta 5 vuoden ulkosuihkuttelun jälkeen :) Silti kellarin laatan kosteus piinaa mielessä. Voinko luottaa siihen, ettei kosteus todennäköisesti nouse seiniä pitkin asuinkerroksiin ja niiden puurakenteisiin? Tulisiko heinälevy jokatapauksessa poistaa seinistä ja korvata harkoilla tms. Jos entisen pesuhuoneen paikalle tulee kondensoiva suihkukaappi miten siistin muun ympärillä olevan pintarakenteen joka on nyt kylppärin purkamisen jäljiltä betonilla? Olisiko saunan seinäpaneloinnista parempi poista sieltä pilkottava folio ja toteuttaa sauna niinkuin se alunperin varmaan on ollut, ilman mitään kosteussulkuja? Ideoita ja mielipiteitä otetaan vastaan kiitollisena.

[48tönö]

Ei se kosteus sieltä asuinkerrokseen asti nouse. Jos nousisi niin olisi noussut jo.
Seinät oli ilmeisesti laatoista puretut.? Ne voisi rapata esimerkiksi jollain värillisellä laastilla, jotka ovat käsittääkseni hengittäviä. Se toja levy on muistaakseni ihan kellarikäyttöön sopivaa. Kannattaa tarkastaa vielä jostain.

Jos kellaria käytetään vähemmän, niin on aika turha painaa siihen mitään kymppitonneja rahaa.

[Riekko]

Seinät ja lattia ovat laatoista puretut, purettavana seuraavaksi lautapanelointi joka jatkuu puolesta seinästä ja kattossa myös lautapanelointi.. Onko laastin merkillä väliä?

[Matti Alander]

Tätä palstaa tunnetusti lukevat myös tuoreempienkin talojen omistajat ja remontteja suunnittelevat, joten muutama sana kantavista laatoista muodostuville lattioille.
Reunavahvistettu betonilaatta yläpuolisilla eristeillä on tunnetusti vaikeasti korjattavissa, koska laatan purkaminen järkevin kustannuksin lähes mahdotonta. On kokeiltu monia konsteja ja yksi näistä System Platon, jolla kantavan kostean laatan päälle muodostettu patolevyn kaltaisella tuotteella ilmarako. Sen päälle eristys ja uusi lattia. Ilmanvaihtoa on voitu tehostaa imemällä ilmaa ja ottamalla korvausilmaa jalkalistan takaa. Ongelmaksi muodostunut pölyn kertyminen ilmarakoon, joka hyvää ruokaa mikrobeille ja sitoo myös kosteutta.
Usein kysyttyä on , voiko Fuktisol eristettä asentaa kantavan laatan päälle ? Aivan siihenhän se ei ole tarkoitettu, toimii kuitenkin kapillaarikatkona ja lämmöneristeenä. Kantavaan betonilaattaan on sitten porattu reikiä, jotta mahdollinen vesi valuisi pois, jopa kuivakaivojakin asennettu ja kaadot eristeen alle. Pintalaatan reuna-alueet irroituskaistan lisäksi tiivistetty vedeneristeellä ja tukiverkolla, jotta Fuktisol eristeeseen ei synny hallitsematonta konvektiota ja mahdollinen mikrobienkin pääsy huoneilmaan estyy.
Viimeinen neronleimaus ja kehitysaskel on käyttää lattiassa Fuktisol salaojitusmoduuleja, joissa salaojitusputki kuorrutettu Fuktisol rakeilla ympäriinsä. Tähän salaojitus moduulin on kytketty kiinteä ilmankuivain, jolla lattian alle työnnetään kuivattua ilmaa ja poistetaan kosteaa ilmaa. Käyttökokemuksia on vielä vähän ja sopinee parhaiten suurille lattiapinnoille kouluihin ja päiväkoteihin, ollen niissä myös kustannustehokas.
Maailma ei siis vielä ole valmis ja työtä riittää.