Fuktisol eristeen paksuus

[Matti Alander]

Usein kysytään mikä on tarvittavan Fuktisol eristeen paksuus.
Tuotetta löytyy 3 eri paksuutta ja 4 eri lujuutta, 50, 70 ja 100 mm, 60 kpa - 200 kpa.
Kellarin seinän eristämisessä suositeltava paksuus 200 mm, jolloin täyttyy C 2 suosituskin pystysalaojituksen osalta. Paksumpi eristyskerros tietysti säästää myös energiaa, suurin etu saadaan kuivaamisen tuloksissa kun vesihöyryn osapaine-ero kasvaa. Yleisin ongelma kapillaarinen kosteudennousu saadaan työnnettyä entistä tehokkaammin ulos perustuksista.
Minimi paksuus kellarinseinässä on 100 mm ja matalassa perustuksessa 70 mm. Suojalistoja löytyy kaikkiin paksuuksiin: 75 mm, 105 mm ja 205 mm.
Mitä syvemmällä perustus maan sisällä sijaitsee, sitä tärkeämmäksi käy eristeen paksuus, koska maaperä jäähtyy huonosti talon sitä lämmittäessä. Korkea maatäyttö vaikuttaa myös tarvittavan eristeen lujuuteen, sanoisin 2,3 metriä käytännössä olevan maksimi 60 kpa tuotteelle, jolloin siirryttävä 99 kpa tuotteeseen.
Paras energiataloudellisin kellarin eristys syntyy, kun se on kokonaan ulkopuolella ja silloin ei yleisesti erillistä suojalistaa tarvita. Yläosan eriste voidaan asentaa pari senttiä maan alle puskusaumaan salaojittavan lämmöneristeen kanssa.
Rappaus Eps on todettu hyväksi vaihtoehdoksi yläosan eristyksenä, liimaus paisumattomalla uretaanilla ja mekaanisilla muovikiinnikkeillä varmistus. Lopuksi päälle silikaatti rappaus. Lopputulos lähes kylmäsillaton ja halkeamia ei tule.
Hyvin suojattuna kylmältä ja kosteudelta rintamamiestalon kellarinseinä kestää vielä pitkään, energiaa säästyy ja kellarin sisäilma raikastuu.
Lattiarakenteissa paksumpaa eristyskerrosta 200 mm voi pitää lähes välttämättömänä, myös maaperän haitallista lämpiämistä vastaan, kuin energiahukankin torjumiseksi. Fuktisol tuote on rakenteeltaan harva ja säilyy puhtaana asennettaessa, jolloin erillistä kapillaarikatko kiviaineskerrosta ei tarvita. Tämä vähentää merkittävästi työn määrää ja antaa mahdollisuuksia huonekorkeuden suhteen. Lattian eristyksessä, kuten myös kellarinseinissäkin Fuktisol kerrosta voi hyödyntää myös Radon tuuletukseen. Kuten olen monasti maininnut kellarin seinän maanalainen osa toimii samoin periaattein, kuin lattiakin, toinen vain pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.
Lattiaeristeen lujuus valitaan samoin kuormituksen tarpeen mukaisesti. Mikäli betonilaattaa kuormitetaan tiilirivinteerauksin, takanpohjin jne... On syytä käyttää vähintään 99 kpa tuotetta.

[eliala]

Miten fuktisol käyttäytyy jos siitä murentaa papuja ? Mihin tuo eri lujuus eri levyjen välillä perustuu ?

Kysymys askarruttaa, koska seinien vierustat on meidän torpassa lähes mahdoton saada luotisuoriksi tai levyt leikattua siten, että ne olisivat täydellisesti pohjakerroksen maanmuotojen kanssa (kallioita ja isoja kiviä). En sitten tiedä teinkö väärin vai oikein, mutta musersin papua pahimpiin töyssyihin että sain seuraavalle kerrokselle kohtuu suoran alustan. Käsittääkseni tuota puhalluspapua myydään ihan tuotteenakin jossain, josta oikeastaan siihen idean sainkin... Kiitos tiedosta,

[Matti Alander]

Kallioon kiinni rakennetut talot ovat niitä vaativimpia korjattavia ja Fuktisol levyä käytettäessä kallio ei saa johtaa taloon päin. Silloin maan vetovoima ei toimi oikeaoppisesti ja vesi läpäisee eristeen.
Uudisrakennukset toteutetaankin nykyisin jo pääsääntöisesti sepelipatjalle, josta vesi voi virrata vapaasti talon alta.
Perustus joka kalliossa kiinni salaojitetaan parhaiten toteuttamalla kanaali kallioon louhimalla talon ympäri. Kallista ja aikaa vievää puuhaa, mutta toimii.
Kombromisseja on käytetty sitten monenmoisia: Betonikouruja bitumisivelyllä perustuksen juuressa, vedenohjauspalkkeja valettu kallioon ennen taloa jne... poikkeavin tuloksin. Mikäli vesi pääsee lattian alle tulisi sen päästä sieltä pois, joko pumppaamalla tai alarinteen puolelle tehtävällä reijällä. Täytöt tällöin luonnollisesti eivät saisi olla kapillaarisia.
Mikäli perustus on epätasainen on se parasta valaa suoraksi ja toteuttaa salaojittavan eristeen asennus asiallisesti pystysuoraan. 200 mm paksumpi kerros hengittävää eristettä on aina varustettu suuremmilla lämpötilaeroilla, joka kuivaa vieläkin paremmin perustuksia.
Allekirjoittaneelle voi lähettää sähköpostia, niin laitan kuvia, joista selviää miten edellä kerrottuja ratkaisuja on toteutettu. matti@malander.fi
Ryyneiksi levyjä tuskin kannattanee puristella, vaan lähdetään rakenteiden suoristamisesta, enemmän vaivaa, mutta paras lopputulos.

[Rutger]

Harkinnassa on ollut patolevyn asennus, mutta Fuktisol alkoi myös mietityttämään. En kuitenkaan kaiva maata auki kuin routaeristeeseen asti (noin 30-40cm maasta), eli se ja alla oleva salaoja säilyy. Seinän vieressä on ollut aiemmin styroksi, mutta seinän ja sen väliin on tullut maa-ainesta.

Mutta onko 20cm fuktisolista merkittävää hyötyä, jos asennuksen tekee vajavaisesti vain routasuojaan asti noin 30-40cm syvyyteen?

[Matti Alander]

Kyllä koko betonirakenne pitää eristää, jos hommaan ryhtyy. Mitä alempaa ulospäin kuivuminen alkaa sitä parempi.
Myös routaeristys tulisi viedä mahdollisimman alas aivan salaojitusputken päälle, jotta kosteus voi siirtyä kohti viileämpää maaperää vesihöyryn osapaineiden avulla.
Mikäli soolupolystyreeni eriste on ulkopuolella suoraan sokkelissa kiinni on se yleisesti vettynyt. Olen tavannut märkään rättiin verrattavia rakenteita, jotka muhivat sokkelissa kiinni.
En oikein nää mitään hyötyä osittaisella remontilla, parempi kaikki tai ei mitään.